Uutisarkisto

Vadelman poiminta on päässyt jo monin paikoin vauhtiin ja loppuviikostamarjoja pitäisi olla jo kunnolla markkinoilla. Vadelma on monien muidenmarjojen tapaan tänä vuonna viikkoa normaalia aikaisemmassa. Vadelman kokonaissadosta odotetaan hyvää, noin 700 000 kiloa. Kukinta-aikajäi tavallista lyhyemmäksi, mikä saattaa enteillä lyhyttä satokautta,varsinkin jos heinäkuu jatkuu helteisenä. Ottawa ja Muskoka syödyimmät Vadelman viljelyala on kaksinkertaistunut viime vuosikymmenen

Ensimmäinen havainto koloradonkuoriaisesta tehtiin viikko sitten Suomenalahden kallioluodolta. Viikon aikana on Etelä-Karjalassa tehty uusia havaintoja koloradonkuoriaisista, jotkaovat tulleet maahan ilmeisesti kaakkoistuulten mukana. -Perunanviljelijöiden on nyt syytä käydä tarkistamassa omat palstansapäivittäin, muistuttaa oto-kasvintarkastaja JUKKA HIRVIKALLIO. -Vaikkatuntuu, että kyseessä on iso savotta yhden kuoriaisen takia, kun yksikuoriainen ei hirveästi syö. Mutta kun yksi kuoriainen tuottaa 1500-2500jälkeläistä ja

Mansikan mustalaikkua on tavattu Suomessa viimeisen kahden vuoden aikananeljä kertaa. Aikaisemmin löydetyt tautitapaukset ovat yksittäisiltämarjanviljelytiloilta. Piikkiön tutkimuslaitoksessa löydetty tapaus onviides tapaus. Vakava kasvitauti löydettiin taimista, jotka on istutettuvuosina 1999-2000. -Tämä antaa viitteistä siihen, että mansikan mustalaikku talvehtii hyvinSuomessa, sanoo ylitarkastaja MIRKKA KOKKOLA Kasvintuotannontarkastuskeskuksen KTTK:n kasvinsuojeluosastolta. Kokkola muistuttaa, että toistaiseksi ei ole näyttöä, miten tauti säilyySuomessa

Mansikanpoiminnan Suomen mestaruudesta kisailtiin tänään KesälahdellaPohjois-Karjalassa. Astikkalan marjatilalla pidetyissä kisoissa voittajaksiselviytyi Tuija Hyytiäinen Keski-Suomesta. Suomen mestaruudesta mitteliyhteensä 11 Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton alueellisten piirienparasta poimijaa. Mansikanpoiminnan Suomen mestaruuden ratkaisi tänä vuonna tasainen suoritus.Arvosteluperusteina käytettiin poimintanopeutta, poimintatarkkuutta japoimitun marjan tasalaatuisuutta. Puoli tuntia kestäneen poiminnan aikanavoittajan koriin kertyi 20 litraa laatumansikkaa. Toiseksi kisassa tuli Leila Vairinen Varsinais-Suomesta,

Kemira Agro on myynyt Champ-herkkusienistä tunnetun Mykora Oy:n uudelleyritykselle, jonka omistajina ovat kasvihuoneyrittäjä TIMO RAPILA ja hänenkasvihuoneviljelyyn erikoistuneet yhtiönsä, mm. Honkatarhat Oy. Mykorakasvattaa valkoisia herkkusieniä ja tuottaa herkkusienien kasvualustoja.Yritys työllistää yli 60 henkilöä ja sen liikevaihto oli viime vuonna noinseitsemän miljoonaa euroa. Mykora on perustettu Kiukaisiin vuonna 1988. Yritys kasvattaa ja markkinoituoreita kotimaisia herkkusieniä runsaat

”Mansikkapunkki on mansikan pahin tuhoeläin, jonka runsas esiintyminen voi muodostua todelliseksi ongelmaksi ja aiheuttaa kasvuston kitumista sekä huomattavia sadon menetyksiä. Viime talvena mansikkapunkit talvehtivat hyvin koko Suomessa ja punkkeja on esiintynyt kasvustoissa tänä kesänä runsaasti. Mansikkapunkkien hallinnassa on tärkeää yleinen viljelyhygienia, jatkuva kasvuston tarkkailu, terveen taimimateriaalin käyttö sekä viljelykierron nopeuttaminen. Mansikkapunkin imennän oireita on silminnähtävissä

Kotimaisista raaka-aineista-aineista, kuten viinimarjoista, vadelmista,mansikoista ja karpaloista valmistettujen tilaviinien suosio on kasvanuttasaisesti alun rynnistyksen jälkeen. Tänä vuonna tilaviinejä myytäneennoin 370 000 litraa, joka on vain pisara meressä verrattuna Alkonmyyntiin, mutta merkittävä elinkeino noin 40:lle tilaviiniyrittäjälle. Tilaviinien sesonki on parhaimmillaan lomakauden aikana. Matkailijatkiertävät mielellään viinitiloja ostamassa tuotteita maistellakseen javertaillakseen eri alueiden tuotantoa. -Mukavan vilkkaalta kesä tuntuualkaneen,

”Heinäkuun nimikkokasvit, loistojasmike ja kurjenpolvien perennasuku hehkuvatpihoilla keskikesällä. Loistojasmike on yksi kestävimmistä ja kauneimmistajasmikepensaista. Kurjenpolvia puolestaan löytyy nykyään yhä useammanpuutarharakentajan pihasuunnitelmasta. Syynä suosioon ovat luonnonkasveilletyypilliset ominaisuudet: hyvä leviämis- ja peittokyky, terveys jakestävyys. Kuukauden kasvit valitsee Taimistoviljelijät ry. Jokaiselle kasvukaudenkuukaudelle toukokuusta syyskuuhun nimetään oma perenna tai perennasuku sekäpuuvartinen kasvi. Valinnalla halutaan nostaa esiin meillä hyvin kestäviä

Hämeenlinnassa elokuun alussa järjestettävän Farmari Suomenmaatalousnäyttelyn ravintolat saavat Hyvää Suomesta -ravintolatunnuksen.Tunnuksella varustettu ammattikeittiö on sitoutunut käyttämään kaikissaaterioissaan suomalaista lihaa, maitoa ja munia sekä niistä valmistettujaraaka­aineita. Farmarissa on valittavana useita ruokapisteitä. – Jättiteltan eliRavintola Kurpitsan kymmenen linjastoa kykenevät palvelemaan nopeastinälkäisiä vieraita, vakuuttaa ravintolapäällikkö RIITTA KINNARI.Ravintolaan mahtuu 1 500 aterioitsijaa. Lisäksi ovat pienemmät ravintolatParsa ja Luomu. Pusuja

Kasvisten terveysvaikutukset on jo todistettu. Nyt kasvisten syönnillä väitetään olevan ehkäisevää vaikutusta rikosten tekemiseen.Kaalin, porkkanoiden ja muiden tuoreiden kasvisten syöminen voi vähentäänuorten vankien rikosten uusimista. Tämä käy ilmi brittitutkimuksesta,jossa tutkittiin yli kahta sataa nuorta vankia. Puolelle tutkituista annettiin vitamiinipillereitä ja toinen puoli söisamannäköisiä pillereitä ilman vitamiineja. Vankien rikollinenkäyttäytyminen jäljitettiin yhdeksän kuukauden ajalta ennen laitokseenjoutumista ja

Mansikkalajikkeisto on viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttunut selvästi.Vielä 90-luvun alussa markkinoiden ykkönen oli Senga Sengana, joka olimeillä eniten viljelty lajike parin vuosikymmenen ajan. Nyt ykköspaikkapitävät Jonsok ja markkinoita nopeasti viime vuosina vallannut Polka. Tänäkesänä jo kolmannes viljellyistä mansikoista on Polkaa, toinen kolmannesJonsokia. JARMO RÖPPÄNEN Marja-Suomen Taimituotanto Oy:stä Suonenjoelta kertoo, että Polkan osuus taimikaupasta on puolet,

Genevessä alkoi tiistaina kolmipäiväinen kokous elintarvikkeidenakryyliamidien terveysriskeistä. Kokouksen järjestää maailmanterveysjärjestö WHO yhdessä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:nkanssa. Kokouksessa on tarkoitus muun muassa miettiä, voidaanko sipsien jaranskalaisten syönnille asettaa terveyssuosituksia. Kokoukseen osallistuu lähes kolmekymmentä asiantuntijaa, pääasiallisestitutkijoita, mutta myös terveysalan tuntijoita. Kokouksesta päätettiinheti, kun ruotsalainen akryyliamiditutkimus oli julkaistu huhtikuussa. Ruotsalaistutkimuksen jälkeen on useissa maissa tehty vastaaviaakryyliamiditutkimuksia. Niissä