Siirry sisältöön

Jaloruusuja istuttamaan

Jaa artikkeli

Viikin Gardeniassa istutettiin puutarhapäivien aattona laaja ruusumaa. Jaloruusulajikkeita oli 27 erilaista ja lisäksi Gardeniaan tulee vielä köynnösruusuja ja puistoruusuja. Vastaava puutarhuri KATJA USKI antaa ruusun istutusohjeeksi, että maan tulee olla niin syvämultainen, että jalonnuskohta saadaan 10-15 senttiä maan pinnan alapuolelle.

Katja Uski kehottaa kastelemaan ruusun astiataimet hyvin jo ennen istutusta. – Ne voidaan upottaa hetkeksi vaikkapa veteen astioineen päivineen, jotta juuret kastuvat. Myös istutuksen jälkeen pitää kastella maa hyvin.

– Kuoppa tulee olla niin syvä, että jaloruusussa oleva jalonnuskohta saadaan 10-15 senttimetriä maanpinnan alapuolelle. Kuopan pohjalle laitetaan noin desilitra kananpaskaa. Sen päälle 5-10 senttiä multaa, jotta juuret eivät joudu suoraan kosketukseen lannoitteen kanssa, opastaa Uski.

– Gardenian ruusutarhaan tulee sekä uusia että vanhoja ruusulajikkeita. Jaloruusuja on kaikkiaan 27 lajiketta. Päälle tulevat vielä köynnösruusut ja puistoruusut.

– Istutusvälinä on lajikkeesta riippuen 20 – 50 senttiä. Osa jaloruusuista on maata peittävää tyyppiä eli niin sanottua peittoruusua. Ryhmän keskellä tulee korkeampia lajikkeita ja reunoilla matalampia.

– Astiataimia voidaan istuttaa pitkin kesää, vaikkakin kevät on paras aika niillekin. Paljasjuuriset taimet tulee istuttaa varhain keväällä, kun silmut eivät ole auenneet. Niitä on myös kasteltava hyvin.

Gardenian ruusuntaimet on hankittu Marian Kukkatarhasta Vantaalta. Katja Uski odottaa, että nyt istutetut ruusut alkava kukkia jo kesäkuussa. – Ruusutarha on näyttävimmillään ensi kesänä, lupaa Uski.

Vuosi 2002 on kansainvälinen ruusunvuosi. Suomessa sitä vietetään Suomen Ruususeuran aloitteesta. Tasavallan Presidentti Tarja Halonen on Ruusun Vuosi 2002:n suojelija. Hänen mukaansa kastetaan yksi ruusulajike Viherympäristö-näyttelyssä 24.-25.5. Espoossa.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Tilaa Oma PIHA
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Toukotyöt kiivaimmillaan ammattitarhoilla ja kotipuutarhassa

    Toukotyöt ovat kiivaimmillaan niin kotipihoilla kuin ammattiviljelmilläkin. Monet viljelytavat leviävät ammattipuutarhoista kotipuutarhoihin. Myös kotipuutarhurit voivat olla kokeilevampia ja löytää uusia ammattituotantoon sopivia kasveja ja konsteja. Artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 3/2018. Varhaistuotantoon tähtäävät ammattipuutarhurit ovat viljelytoimissaan kotipuutarhureita kuukauden tai kaksi aikaisemmassa. Uutisista tuttuja ovat Rymättylän perunanviljelijät, jotka istuttavat siemenmukulat maaliskuussa heti, kun routa

  • Muistetaan äitiä kukilla

    Toukokuun toisena sunnuntaina muistetaan äitiä monin eri tavoin. Itse tehdyt kortit ja sänkyyn viety, juhlallinen aamupala kuuluvat monen perheen perinteisiin. Äidille, isoäidille tai anopille vietyjen kukkien suosikkeja ovat äitienpäiväruusut, ruusubegoniat ja jalohortensiat. Viime vuosina perinteisten lahjakukkien rinnalle ovat nousseet erilaiset kesäkukka-amppelit ja jalot pelargonit. Juhlapäivänä äiti saattaa saada myös kimpun valkovuokkoja, joiden löytämisessä ei Etelä-Suomessa

  • Lumikellokoe

      Tilasimme ystävän kanssa kukkasipuleita sen verran myöhään syksyllä, että mietin, tuleekohan lumikelloista mitään – niiden sipulit eivät kestä kuivumista eli pitkää säilytystä. Ne haluaisivat kasvattaa juuria kosteaan multaan jo alkusyksyllä. Koska en päässyt heti istuttamaan avomaalle, laitoin osan sipuleista ruukkuun. Ne lähtivät versomaan jo tammikuussa, jolloin lumikelloruukkua oli pakko pitää jääkaapissa. Pakkaset olivat sen

  • Kylvökausi starttaa

      Kirjoitan parhaillaan juttua yrttien kasvatuksesta ja hypistelen siemenpusseja ja kylvömultaa. Tänä talvena yritän olla maltillinen. Latva-artisokat on kylvettävä aikaisin, joten niiden siemenet piilotan pian potteihin. Mutta muuten yritän pitää pään kylmänä vielä reilun kuukauden ajan. Yrttien kasvatus on palkitsevaa. Monet niistä talvehtivat mainiosti, ja satoa voi kerätä jopa keskellä talvea – joskus lumen aita kaivaen.

Uusimmat jutut

  • Kukkanäyttely Thaimaassa

    Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,

  • Kotipuutarhureille biohiilipitoista multaa

    Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018.  Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin

  • Pääkirjoitus nro:sta 6/2017: Kukkivat sankarihaudat

    Suomen 100-vuotisjuhlia on vietetty monin tapahtumin pitkin vuotta, ja juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivään. Itsenäisen Suomen historia on menestystarina huolimatta vaikeasta alusta, jolloin kansalaiset sotivat keskenään. Vain parikymmentä vuotta itsenäistymisen jälkeen maamme joutui raskaaseen koettelemukseen, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisota ja sitä seurannut Jatkosota vaativat 95 000 uhria. Vertailun vuoksi amerikkalaisten ja sen liittolaisten tappiot Irakin ja Afganistanin

  • Valkuaiskasveja voi viljellä kotipihalla

    Puutarhasta proteiinia -tietokortit kertovat yleisimpien valkuaiskasvien kotitarveviljelystä, sadonkorjuusta, käyttötavoista ruuanlaitossa sekä säilönnästä. Valkuaiskasvit, kuten herne, tarhapavut ja härkäpavut, ovat lähes aina kuuluneet kasvimaalle juuresten ja lehtivihannesten rinnalle. Kasvimaaviljelyn kasvavan suosion myötä ravitsevien valkuaiskasvien osuutta viljelykasveina kannattaa korostaa. Puutarhasta proteiinia -tietokorttisarja on tarkoitettu kotipuutarhureille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään kasvisproteiinien määrää lautasellaan. Kotipuutarhassa voi viljellä monia valkuaiskasveja,

  • Helsingin Kevätpuutarha jokakeväiseksi

    Helsingin Kevätmessuihin tutustui tänä vuonna 46 000 vierailijaa. Suurmessut koostuivat viidestä osamessusta, joista yksi oli Kevätpuutarha. Muut osat olivat Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka & Luomu. Kevätmessut järjestettiin 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Kevätmessujen puutarhaosia on parittomina vuosina ollut Kevätpuutarha ja parillisina Oma Piha -messut. Jatkossa joka kevät puutarhanäyttelyn nimi tulee olemaan Kevätpuutarha. Kevätpuutarhan kumppanina on Puutarhaliitto.

  • Yli sata uudentyyppistä raparperikantaa

    Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuonna 2015 julkistama etsintäkuulutus vanhojen puutarhakasvikantojen löytämiseksi keräsi yli 700 ilmoitusta vanhoista raparpereista. Kansalaisten aktiivisuuden ansiosta raparperihaku tuotti toistasataa uudentyyppistä kasvikantaa. Joukossa oli myös muutama todellinen helmi. Koko aineistosta jatkotutkimuksiin pääsi 375 kasvia, joista 60 prosenttia osoittautui vihreä-punavartiseksi Victoria-lajikkeeksi. Raparperitutkimus dokumentoitiin vaihe vaiheelta elokuvaksi ”Raparperin kadonneita geenejä etsimässä”. Elokuvan ensiesitys ja tutkimustulosten julkistus

Kaikki jutut