Pihalla nyt – ajankohtaisia vinkkejä ja ideoita piha-arkeen

Perinteiset Lepaan puutarhatekniikkapäivät avataan torstaina 15. päivänä elokuuta. Messusäästä on luvassa helteinen. PUUTARHA-Sanomat on yksi 150 näytteilleasettajasta. D-hallissa on esillä lehden uusin painettu ammattilaisnumero. – Lepaa on ollut jo 40 vuotta ammattilaisten kohtauspaikkana ja aina elokuussa. Koko alan uusin tieto seuraavalle kasvukaudelle löytyy täältä, kertoo näyttelypäällikkö Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta. – Lepaalla voit seurata useita eri

Porin Preiviikissä kuivakukkia viljelevä TUULA ARVELA katsoo, että kuivakukkien markkinointi on muuttunut. – Kukkakaupoissa asetelmia tehdään kuivakukkien sijaan enemmän silkkikukista ja kuivakukkien päämenekki tapahtuukin syksyn markkinoilla. Joillakin isoilla tukuilla voi olla kuivakukkien myyntiä. – Kuivakukat pitävät aina tietyn suosionsa, sillä niillä on omat kuluttajansa. Kysynnän kasvuakin varmaan tulee, mutta ei tiedä koska. Sen aika näyttää,

Ilmajoen Osuusmeijeri on laajentanut Avidus-tuoteperhettään uudellaHedelmäcoctail-juomalla. Avidus-juoman herapitoisuus on lähes 90prosenttia, mutta tyypillinen heran maku on saatu pois käyttämällä heranmaitosokeri alkoholiksi. – Juoma on siinä suhteessa ainutlaatuinen, sillävastaavia juomia ei muilla ole, vakuuttaa toimitusjohtaja JOUKO HIETAMÄKIIlmajoen Osuusmeijeristä. Ensimmäinen Avidus-juoma tuotiinomenanmakuisena markkinoille viime vuoden joulukuussa. Hietamäen mukaan yleisöllä tehtyjen koemaistiaisten perusteellahedelmäcoctail on saanut paremmat arvosanat kuin

Siemenmausteiden ja lääkekasvien yhteinen pinta-ala oli maassamme viimevuonna noin 3600 hehtaaria. Maa- ja metsätalousministeriöntietopalvelukeskuksen TIKE:n tämän vuoden ennakkotiedon mukaan määrä onkasvanut jo yli 5400 hehtaariin. -Muutos on merkittävä. Kehitys johtuunimenomaan kuminan ja ruukkuyrttien viljelyalojen kasvusta, luonnehtiiMTT:n vanhempi tutkija BERTALAN GALAMBOSI Mikkelistä. Galambosin mukaan syyt tuotannon kasvuun löytyvät asenteiden jakulutustottumusten muuttumisesta viimeisen 20 vuoden aikana. -Vuonna

Rönsytaimilisäys on yleisin mansikan lisäysmenetelmä. Yleinen käytäntö viljelmillä on lisätä mansikan taimia itse varmennetuista emotaimista tai niiden jälkeläisistä. Tervetaimien käyttäminen emotaimina on järkevää, koska tällöin saadaan mahdollisimman tervettä ja tuholaisista vapaata taimimateriaalia. Mansikkaviljelmän perustaminen rönsytaimilla, perinteisillä tavoilla, juurrutettaessa taimet erillisessä taimipenkissä tai kennossa tai annettaessa niiden juurtua vapaasti riviväleihin, ovat kuitenkin hyvin työläitä. Pistämällä pistokkaat

Vuonna 2002 heinäkuun loppuun mennessä Pälkäneellä Hämeen tutkimusasemalla oli > + 5 asteen tehoisa lämpösumma ylittänyt jo maagisen 1000 asteen rajan. – Harvoin, jos koskaan nähtynä ilmiönä hämmästeltiin tutkimusasemapäivillä 30.7. tutkimusaseman luumujen aikaista värittymistä. Myös muut hedelmäkasvit ovat aikaisessa, mutta tavallisesti esimerkiksi Sinikka-luumu alkaa kypsyä vasta syyskuun alkupuolella. Myös keltaluumuissa oli jo selviä merkkejä värimuutoksista.

Elokuun nimikkokasveiksi valitut jaloangervo ja koristeomenapuut tuovatväriä ja tunnelmaa pihalle kesän kääntyessä pikkuhiljaa syksyksi.Koristeomenapuiden oksat notkuvat nyt hedelmien painosta. Puiden lempeässävarjossa kukkivat hunajaisesti tuoksuvat jaloangervot. Kuukauden kasvit valitsee Taimistoviljelijät ry. Jokaiselle kasvukaudenkuukaudelle toukokuusta syyskuuhun nimetään oma perenna tai perennasuku sekäpuuvartinen kasvi. Valinnalla halutaan nostaa esiin meillä hyvin kestäviä jakussakin kuussa ajankohtaisia kasveja. Koristeomenapuissa hehkuu punainen,

Mansikan uutta satoa on jo muutaman vuoden ajan saanut maistella myösloppukesästä. Uuden sadon tuotanto lisääntyy vuosi vuodelta, silläkotimaisella mansikalla on kysyntää varsinaisen mansikkasesonginjälkeenkin. Myöhäistä satoa tuotetaan istuttamalla juhannuksen tienoillapakkasvarastossa säilytettyjä taimia, joissa on kukka-aiheet valmiina.Nämä taimet alkavat tuottaa satoa noin puolentoista kuukauden päästäistutuksesta. Viljelyssä on samoja lajikkeita kuin pääsatokaudellakin,erityisesti Honeoye ja Polka. Pieniä määriä viljellään

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen tähdentää syyskuussa Euroopan komission kanssa aloitettavien neuvotteluiden Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tuen jatkosta olevan Suomen maataloudelle äärimmäisen tärkeät. – Rajan syveneminen pohjoisen ja etelän maataloustuotannon välillä olisi kestämätön. Tilanne, jossa etelä olisi kansallisten tukien ulkopuolella on vältettävä, painotti Koskinen Farmari-maatalousnäyttelyn avajaisissa Hä-meenlinnassa torstaina 1.8. pitämässään puheessa. – Euroopan unionin maatalouspolitiikan välitarkasteluun

Kuminan puintiin on päästy kuivassa ja lämpimässä säässä. -Ensimmäiseterät kuminaa ovat tulleet sopimusviljelijöiltä vastaanottoon jo eilen,sanoo toimitusjohtaja JYRKI LEPPÄLÄ hausjärveläisestä Trans Farm Oy:stä.Yritys on Iittalan Kalvolassa sijaitsevan Arctic Taste Oy:n lisäksi ainoasuomalainen kuminan viljelyttäjä ja tukkuri. -Satotaso ja laatu ovat tänä kesänä keskimääräiset. Kumina vaihteleevuosittain hyvin paljon kasvupaikkansa perusteella. Tuottajalle maksettavakuminan hinta määräytyy öljypitoisuuden perusteella.

Biolan on edelläkävijä luomuviljelyyn soveltuvissa kasvihuoneiden kasvualustoissa. Johtoasema edellyttää kuitenkin jatkuvaa testausta ja tutkimustoimintaa. – Meillä on ollut koekasvihuone käytössä vuoden, ja se on kehitetty käytännön tarpeista, kertoo Riikka Kerttula Biolanilta. – Kasvualustakokeita on runsaasti. Nyt on meneillään on lannoitekoe ´Espero`-tomaatilla ja kesäkukkamultakoe. Lisäksi Biolan teettää tilaustutkimusta MTT:llä. – Tomaattia ennen testattiin luomukurkun kasvualustaa, josta

Jo perinteeksi muotoutuneilla Kauhajoen Ruokamessuilla tulee tänä vuonnatusina vuosia täyteen. Elo-syyskuun vaihteessa järjestettävien messujenteemana on tänä vuonna Lähiruoka – laatua sinulle. – Tämä teema tuo esillekotimaisen elintarviketuotannon vahvuudet, sanooElintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja KALEVI HEMILÄ, joka onlupautunut pitämään Ruokamessujen avajaispuheen perjantaina 30. elokuuta. Hemilän mielestä koko suomalainen elintarviketeollisuus tuottaakäytännössä lähiruokaa Suomen markkinoille. – Perinteet, makutottumuksetja erikoistuotteet ovat meillä