Pihalla nyt – ajankohtaisia vinkkejä ja ideoita piha-arkeen

Kauhajoen Ruokamessut katetaan tulevana viikonloppuna perinteiseenHämes-Havusen talonpoikaismiljööseen jo 13. kerran. Valtakunnallinenkotimaisten elintarvikkeiden näyttely- ja myyntitilaisuus on houkutellutpaikalle suuren joukon elintarvikealan yrittäjiä, palvelujen tarjoajia japaikallisia käsityön osaajia. Myyntipöydillä nähdään tänä vuonna muunmuassa viljakalkkunaa, villisikatuotteita, erilaisia marjasäilykkeitä,luomu- ja yrttituotteita, rapuja sekä vanhan ajan karamelleja. Kolmipäiväisten messujen virallisia avajaisia vietetään perjantaina 5.syyskuuta. Viikonlopun mittaan ohjelmassa on näyttelytarjonnan lisäksi

Syyskuun nimikkokasvien kukinta pitää kesän tuntua yllä myöhäiseen syksyyn asti. Piiskujen lämmin kirkkaankeltainen väri valaisee pihaa vielä silloin, kun suurin osa perennoista on jo lopettanut kukintansa. Varhaisimmat piiskut aloittavat kukintansa heinäkuussa, myöhäisimmät kukkivat vielä lokakuussakin. Pimenevinä iltoina myös mustilanhortensian valkoiset, sirot kukinnot erottuvat ja tuovat tunnelmaa hämärtyvään puutarhaan. Piiskut ovat perinteisiä vanhan ajan puutarhakasveja. Kanadanpiiskua,

Vihannessäilykkeiden merkittäviä valmistajia löytyy tänä päivänä Suomestaenää vain muutama. Ala on 1990-luvulla keskittynyt voimakkaasti, mikä onauttanut jäljelle jääneitä yrityksiä kasvattamaan ja tehostamaantuotantoaan, kertoo Saarioisten Säilyke Oy:n toimitusjohtaja ILKKA MÄKELÄ. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kokonaistuotantomäärät ovat pysyneetsatokausivaihtelut pois lukien suhteellisen vakaina. Vuonna 1993 kotimaisenvihannessäilyketuotannon määrä Suomessa oli 17 000 tonnia ja vuonna 2002vastaava luku oli 17

Suomen suurin mansikka poimittiin Suonenjoelta LEENA JA ERKKI KALILAISEN Kivirannan tilalta heinäkuun 16. päivänä. Jättimansikka oli Darselect-lajiketta ja painoi 113 grammaa eli se oli kooltaan omenan luokkaa. Erkki Kalilainen kertoo, että suuret mansikat ovat tulleet aivan normaalissa viljelyssä. – Emme ole erikseen yrittäneet kasvattaa kilpailuun voittajamansikkaa. Huomasimme kesällä viime vuoden keväällä istutetulla Darselct-lohkolla, että täältähän

Kekkilä Oyj:n järjestämä ruukkupuutarhan suunnittelukilpailu on ratkennut. Voiton vei Petra Ahteen kilpailutoteutus ”Nurmipenkki”. Betonista ja puusta rakentuva ”Nurmipenkki” sopii sekä yksityisiin että julkisiin tiloihin. Puusta tehdyn penkin päissä oleva jalat ovat betonisia ruukkuja, joissa nurmi kasvaa täyttäen penkin päät. – Halusin tuoda kolkkoihin betoni- ja asfalttipihoihin inhimillisyyttä ja pehmeyttä nostamalla nurmikon ihmisen lähelle ja kosketeltavaksi.

Kotimaisen omenan viljelyn säilymisen ja viljelyalan kasvamisenperusedellytys on hedelmän hyvä laatu, sillä laadukkaalla tuotteellariittää kysyntää. Viranomaisten tekemien pistokokeiden perusteellakotimaisen omenan ulkoinen laatu on ollut tuontiomenaa huonompaa.Kuluttajien mukaan suomalainen omena on kuitenkin maukas, terveellinen jaturvallinen, kertoo tutkija SIRKKA MALKKI Työtehoseurasta. Kotimaisenomenan voi huoletta syödä kuorineen, koska siinä ei olepintakäsittelyaineita ulkomaisten omenoiden tapaan. Työtehoseuran puolitoistavuotta sitten aloittama

Hirvensalmella toimivalle Ravintola Satulinnalle on myönnetty kolmannelleportaalle oikeuttava Portaat luomuun -diplomi. Satulinna on ensimmäinenravintola, joka on yltänyt ohjelman kolmannelle portaalle saakka.Aikaisemmin kolmannelle portaalle on kiivennyt yksi päiväkoti. Ammattikeittiöiden luomutuotteiden käyttöä helpottava portaittainen ohjelmavalmentaa keittiöitä siirtymään muutamien luomuraaka-aineiden käytöstäkohti luomuaterioita ja luomuvalvontaa. Valmennusohjelman yhtenä osanakukin keittiö ideoi omien tarpeidensa pohjalta kehittämissuunnitelman, jotanoudattamalla edetään portaalta toiselle. Ohjelman

Kotimaisen sokerimaissin satoa kerätään parasta aikaa. Satokausi alkaaelokuussa ja päättyy lokakuussa. Maissi on vaatelias lämmön suhteen, jotenpitkä, lämmin ja aurinkoinen kasvukausi kypsyttää keltaiset siemenetajoissa. Meillä maissi menestyykin lähinnä lounaisessa osassa maata,sokerimaissin kokonaisviljelyala on yhteensä noin 30 hehtaaria. Kymmenisen vuotta Salossa maissia viljellyt MIKA AHLQVIST kertoo, että tänävuonna sadonkorjuuseen on päästy noin viikkoa tavallista myöhemmin. Työtpellolla

Harjun Oppimiskeskuksessa Virojoella on tyrnin havaintotarha, jossa seurataan noin kymmenen lajikkeen kehittymistä ja satoa sekä poimintaominaisuuksia. – Tyrni on ollut hyvin helppo kasvatettava. Suurimmat ongelmat ovat olleet maan pinnan hoidossa, kun meillä ei ole käytössä mustaa katetta estämässä rikkaruohoja. Versotautia ei toistaiseksi ole esiintynyt, kertoo puutarhaopettaja Jyrki Korhonen. Harjussa on sekä kotimaisia että venäläisiä lajikkeita.

Jälleen kerran noin 20 000 alakoululaisen syksyä värittävät kouluissa järjestettävät kasvisteemapäivät. Elämä on väreissä – Terveyttä kasviksilla -kampanjan koulutapahtumat järjestetään sadassa koulussa ympäri Suomea, jotta koululaiset oppisivat tuntemaan ja käyttämään kasviksia monipuolisesti ruuassaan. Maa- ja kotitalousnaisten maakunnalliset piirikeskukset toteuttavat tapahtumat yhteistyössä Kotimaiset Kasvikset ry:n, Suomen Sydänliitto ry:n ja Suomen Syöpäyhdistys ry:n kanssa. Tapahtumien avulla halutaan

Puutarhatuotannon eri osa-alueisiin tuotteiden viljelystä viheralueiden rakentamiseen pääsee tutustumaan syyskuun puolivälissä Helsingin pääpostissa. Postitalon aulassa järjestetään 17.-20. päivinä syyskuuta. Ei päivää ilman puutarhaa -teemalla kulkeva näyttely, jossa koko ala esittelee tuotteitaan ja osaamistaan. Vanhan postitalon aulaa värittävät silloin lukuisat puutarhatuotteet vihreän keskellä hehkuvat syksyn ja sadonkorjuun sekä aina loistavien kasvihuonekukkien värit. Puutarhatuotannon esittelyllä halutaan muistuttaa,

Kuluttajat suhtautuvat lähiruokaan hiukan oudoksuen ja sen matkaa omaanruokapöytään estävät monet tekijät. Nämä asiat ilmenevät KTM HANNALEIPÄMAAN ja KTT PIRJO LAAKSOSEN tutkimuksesta, jossa tutkittiin lähiruuanmerkitystä kuluttajille. Leipämaa työskentelee Vaasan yliopistonmarkkinoinnin laitoksella projektitutkijana ja Laaksonen professorina. Lähiruualla tarkoitetaan ruokaa, joka on tuotettu mahdollisimman lähelläsen kulutuspaikkaa paikallisia raaka-aineita ja tuotantopanostuksiakäyttäen. Tutkimuksessa selvitettiin lähiruuan merkitystä kuluttajillekuvakollaasitekniikalla, jossa haastatteluihin