Pihalla nyt – ajankohtaisia vinkkejä ja ideoita piha-arkeen

Kotoisessa Suomessa riittää katselemista, jos vain matkalla ei ole liian kiire. On kauniita maisemia, näköalapaikkoja, on puistoja, puutarhoja ja historiallisia muistomerkkejä. Jos tuntuu, että kaikki on jo koluttu, uutta ja tuoretta katseltavaa löytyy vaikkapa valitsemalla jonkin teeman, jota seurata matkoillaan. Miksipä ei kesää 2007 voisi muistaa vaikkapa suihkulähteistään. Ensimmäinen pysähdyspaikka voisi olla esimerkiksi Tampereen Hämeenpuistossa

Hauska retkikohde on Annala Helsingin Vanhassakaupungissa. Pian kaksi sataa vuotta vanhaa huvilaa ympäröi laaja, hyvin hoidettu puisto. Helsingin kaupunki on kunnostanut alueen kaupunkilaisten iloksi. Hyötykasviyhdistys isännöi tiloja ja järjestää varsinaisen toiminnan, kaikenlaista puutarhaan liittyvää opastusta ja neuvontaa. Alueen pohjoisosassa on vuokrattavia viljelypalstoja ja niiden lisäksi lääkeyrttien, värjäyskasvien näytemaita. Puistoon on asetettu esille myös vanhoja Helsingin

Jungfruskärin maisema on vuosisatojen ajan ollut laidunmaata. Houtskäriläiset torpparit toivat saareen karjaa laiduntamaan kesiksi. Jungfruskärin saaren rikas kasvillisuus onkin yhtä paljon kalkkipitoisen maan kuin metsien avaraksi laiduntamisen tulos. Leppien ja saarnien alla kukkivat keväisin sinivuokot ja kevätesikot, kesällä puolestaan kämmekät. Laiduntaminen loppui 1960-luvulla melkein koko saaristossa. Pientilallisen kapea leipä on kovan työn takana, ja moni

Suomen luonto ei ole pelkkää metsää ja suota. Välillä maisema on rehevää ja lehtevää, suuria metsiä ja korkeita vaaroja. Lapin tuntureiden rinteillä kasvillisuus on puolestaan niin matalaa, että esteetöntä näkymää voi ihailla kymmeniä kilometrejä. Samantyyppinen maisema on ulkosaaristossa, jossa kallioiset luodot toimittavat tunturinnyppylöiden virkaa ja meri luotojen välissä on kuin avaraa laaksoa. Itämerellä on oma

Tukholman puutarhamessuilla vaihtavat pelargonit, verenpisarat ja esikot omistajaa. Ruotsissa on lukuisia puutarhaseuroja, joista moni on erikoistunut tiettyyn kasviin, kuten soilikkiin tai kaktuksiin. Tänä keväänä vanhojen perennojen ja kesäkukkien suosio jatkuu. Valkoinen ja vaaleanpunainen pysyvät puutarhamuodin kärjessä. Sellaiset kukat, joita mummi kasvatti itse kirjottujen salusiiniverhojen helmassa, tuntuvat miellyttävän eniten: paavalinkukat, jouluruusut, pikarililjat ja palsamit. Ehkä kovin

Kukkakaupassa voisi poiketa. Kevät tuntuu olevan kuukauden etuajassa, mutta olisi varmaan parempi jättää taimiostokset vielä vähän myöhemmäksi. Sen sijaan päivää voisi piristää ostamalla nipun tulppaaneja, krysanteemeja tai vaikkapa leikkoruusuja. Kukkakauppias sitoo mielellään kimpun vaikka jostain vähän harvinaisemmistakin leikoista. Vai ovatko huonekasvit vielä vailla kevätkunnostusta? Uusia multia, suojaruukkuja ja lannoitteitakin löytyy, ja kaikki samasta paikkaa. Ja

Jos ruohonleikkuri on jäänyt huoltamatta, nyt alkaa olla viimeinen aika viedä leikkuri huoltoon, jos ei halua juuttua ruuhkiin. Autokorjaamoilla kesärenkaiden vaihto on jo alkanut, mutta pienkonehuoltoihin vielä pääsee jonottamatta. Kerää mukaan muutkin pienkoneet. Ruohonleikkurin voi huoltaa myös itse, jos on kokemusta, tai jos huoltokirja löytyy vielä jostain. Terveellä järjelläkin pärjää pitkälle. Kaikkein ensimmäiseksi irroita tulpan

Liian isoksi kasvava hopeapaju leikattiin radikaalisti, ja juuri niin kuin ei suositella, syksyllä puolitoista vuotta sitten. Paju kasvaa suuren koivun varjossa kohti sähkölinjaa. Latva alkoi jo kutitella linjaa, ja runko oli mutkalla kohti valoa, pois koivun helmoista. Runko sahattiin poikki niin, että vain kolmasosa siitä jäi pystyyn. Siihen jätettiin säälistä pari oksaa, jotka myöhemmin poistettaisiin,

Kyllä ne tulppaanit sieltä tulevat, päivä päivältä kasvavat. Jänskättää, kuten Idolsin juontajat sanoisivat. Takatalven tuloa on sitä vaikeampi uskoa, mitä kauemmin uskomattoman lämmintä kevätsäätä jatkuu. Eilen rikottiin kaikkien aikojen maaliskuun lämpöennätys Helsinki-Vantaalla, sillä siellä mitattiin 17,5 asteen lämpötila. Viime syksynä istutetut historiallisen arvokkaat ’Blue Flag’ –tulppaanitkin ovat pistäneet ensimmäiset lehdennypykkänsä mullan pinnalle. ’Blue Flag’ on

Terveyteen vaikuttavien antioksidanttisten fenoliyhdisteiden määriä voidaan kohottaa marjoissa monin keinoin, filosofian maisteri MIKKO ANTTOSEN väitöstutkimus osoittaa. Mansikan fenoliyhdisteiden määriä voidaan lisätä vähentämällä lannoitusta tai vaihtamalla katemuovin väri valkoiseksi. Antioksidanttisten fenoliyhdisteiden määriin voidaan vaikuttaa myös vadelmalajikkeen valinnalla. Kasvuympäristölläkin on vaikutusta antioksidanttien määriin kaikkien tutkittujen marjojen kohdalla. Luomu- ja tavanomaisesti viljeltyjen mustaherukoiden välillä ei havaittu eroja fenoliyhdisteiden

Lumipalloja ei enää voi pyöritellä kuin Lapissa. Etelässä on niin keväistä, että pääsiäisen sijaan voitaisiin siirtyä suoraan vapun viettoon. Pihalla voi pyöritellä muutakin kuin lumipalloja. Sammal- ja jäkäläpallot on helppo askarrella itse. Tarvitaan muutama metri kana- tai katiskaverkkoa, sammalta, jäkälää, varpuja tai muita luononmateriaaleja. Verkosta pyöritetään palloa monta kerrosta. Sitten, kun pallo on tukevan tuntuinen,

Aivan Mikkelin keskustan tuntumassa on kaupunkilaisten suosima puistomainen ulkoilualue. Kävelytiet pujottelevat pitkin pohjois-etelä-suuntaisia maakannaksia ja kapeita harjuja, jotka pirstovat vesistöä. Niinpä patikoijat saavat ihailla veden kimallusta käänsivätpä he päätään oikeaan tai vasempaan: yhtäällä avautuu Saimaa, toisaalla Kaihunlahti ja Pursialanlahti ja lännessä vielä Kattilanlahti. Välillä kuljetaan yli kauniiden pikkusiltojen. Sittemmin kaupunki on päättänyt kunnostaa kävelyreittejä ja