Siirry sisältöön

Jungfruskärin maisema muuttuu

Jaa artikkeli

Jungfruskärin maisema on vuosisatojen ajan ollut laidunmaata. Houtskäriläiset torpparit toivat saareen karjaa laiduntamaan kesiksi. Jungfruskärin saaren rikas kasvillisuus onkin yhtä paljon kalkkipitoisen maan kuin metsien avaraksi laiduntamisen tulos. Leppien ja saarnien alla kukkivat keväisin sinivuokot ja kevätesikot, kesällä puolestaan kämmekät.

Laiduntaminen loppui 1960-luvulla melkein koko saaristossa. Pientilallisen kapea leipä on kovan työn takana, ja moni tilallinen lähti luomaan työuraa Ruotsiin saatuaan ensin hyvän maksun kotitilastaan. Kesämökit saaristossa ovat olleet kysyttyjä jo pitkään, ja työssäkäyvillä kaupunkilaisilla oli varaa maksaa.

Jungfruskärin entisiä laitumia on raivattu jo parin vuosikymmenen ajan. Moni laidun ehti kasvaa umpeen 1960-luvulta 1980-luvulle, jolloin Metsähallitus aloitti entisten niittyjen uudelleenraivaukset. Nyt saaressa ovat edustettuina lähes kaikki olemassaolevat laiduntyypit: lehdesniitty, hakamaa ja rantaniitty.

Viime syksynä raivattiin hakamaata Österfladanin lahden pohjukassa. Matalaa lahtea ympäröivä kostea maa kasvaa leppää, jonka alla rehotti kataja. Kataja on saaristossa vitsaus, sillä se peittoaa helposti koko saaren rannasta rantaan. Laiduntavat eläimet eivät voi katajaa syödä, vaan se on raivattava koneellisesti.

Katajikon pois nyhtämisen lisäksi puustoa on harvennettu, ja hakamaan läpi avautuu nyt kaunis näkymä lahdelle. Tänä kesänä sinne tuodaan lehmiä laiduntamaan.

Oma Piha –lehden uusimmassa numerossa 2/2007 on artikkeli saariston maisemanhoidosta laidunnuksen avulla.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Tilaa Oma PIHA
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Lammaspaimenviikoista Suomen paras maisemahanke

    Valtakunnallisen Vihervuoden (Gröna Året) päätösseminaaria vietettiin Helsingin Säätytalolla 27.10. Vihervuoden teemana on ollut Kestävä suomalainen maisema, ja vuoden mittaan ympäri maata on järjestetty yli 400 tapahtumaa viihtyisämpien lähiympäristöjen puolesta.   Laaja tapahtumien kirjo osoittaa, että miellyttävä ympäristö koetaan tärkeäksi ja sen eteen ollaan valmiita tekemään töitä monin eri tavoin. Vihervuoden ohjelmaan on kuulunut muun muassa

  • Havaintoja alkutalven maisemasta

    Lehtien karistua erilaiset kanukat (Cornus) näyttävät kauniit varrenvärinsä. Keltavihreät ja punaiset kasvustot pistävät miellyttävästi silmään marraskuisesta maisemasta ja toisaalta taas sointuvat sen maanläheisiin sävyihin. Kanukat kasvavat reippaasti perushyvässä ja kosteuttapidättävässä maaperässä. Leikkaamista ne kestävät nopeakasvuisuutensa vuoksi. Kanukat lukeutuvat puutarhan perinteisiin vehreyttäjäpensaisiin, mutta ovat kokeneet viime aikoina uuden suosion etenkin talvisen pihan värittäjinä. Myös lehtien syysväritys

  • Keltasävyillä värjätty maisema

    Perjantaina (23.10.) Skogbyn ruukkialueen vaahterat hehkuivat keltaisen lukemattomissa värisävyissä. Nyt saattoikin olla syksyn viimeinen mahdollisuus kuvata puissa olevia ruskalehtiä, koska seuraava navakka tuuli todennäköisesti lennättää lehdet pitkin maita ja mantuja. Kuvasin myös toistamiseen ruusupensaassa ollutta ”karvapalloa”, josta kerroin edellisessä postauksessani. Tuo karvapallo, mistä kasviasiantuntija Seppo Vuokko käytti Luonto -lehden artikkelissaan sanaa karvatuhero, on ruusuntakkuäkämäpistiäisen (mikä

  • Puutarhakulttuuri elämään

    Jos paikka osaisi kertoa tarinoita, millaisia tarinoita syntyisikään? Vanha puisto kertoisi puutarhureista, työvälineiden kehityksestä ja kenties lisäisi loppuun pari romanttista hetkeä. Tienvarsi kuvailisi hevosia, isäntiä ja peukalokyytiläisiä. Maisema muuttuu, vanhat polut umpeutuvat ja uusia tulee tilalle. Jokapäiväisiä näkymiä ei tule pohtineeksi, mutta ne vasta ovatkin tarinan arvoisia. Nuoren ja vanhan kertomuksia vertaamalla näkee, millä tavalla

Uusimmat jutut

  • Toukotyöt kiivaimmillaan ammattitarhoilla ja kotipuutarhassa

    Toukotyöt ovat kiivaimmillaan niin kotipihoilla kuin ammattiviljelmilläkin. Monet viljelytavat leviävät ammattipuutarhoista kotipuutarhoihin. Myös kotipuutarhurit voivat olla kokeilevampia ja löytää uusia ammattituotantoon sopivia kasveja ja konsteja. Artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 3/2018. Varhaistuotantoon tähtäävät ammattipuutarhurit ovat viljelytoimissaan kotipuutarhureita kuukauden tai kaksi aikaisemmassa. Uutisista tuttuja ovat Rymättylän perunanviljelijät, jotka istuttavat siemenmukulat maaliskuussa heti, kun routa

  • Kukkanäyttely Thaimaassa

    Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,

  • Kotipuutarhureille biohiilipitoista multaa

    Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018.  Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin

  • Pääkirjoitus nro:sta 6/2017: Kukkivat sankarihaudat

    Suomen 100-vuotisjuhlia on vietetty monin tapahtumin pitkin vuotta, ja juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivään. Itsenäisen Suomen historia on menestystarina huolimatta vaikeasta alusta, jolloin kansalaiset sotivat keskenään. Vain parikymmentä vuotta itsenäistymisen jälkeen maamme joutui raskaaseen koettelemukseen, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisota ja sitä seurannut Jatkosota vaativat 95 000 uhria. Vertailun vuoksi amerikkalaisten ja sen liittolaisten tappiot Irakin ja Afganistanin

  • Valkuaiskasveja voi viljellä kotipihalla

    Puutarhasta proteiinia -tietokortit kertovat yleisimpien valkuaiskasvien kotitarveviljelystä, sadonkorjuusta, käyttötavoista ruuanlaitossa sekä säilönnästä. Valkuaiskasvit, kuten herne, tarhapavut ja härkäpavut, ovat lähes aina kuuluneet kasvimaalle juuresten ja lehtivihannesten rinnalle. Kasvimaaviljelyn kasvavan suosion myötä ravitsevien valkuaiskasvien osuutta viljelykasveina kannattaa korostaa. Puutarhasta proteiinia -tietokorttisarja on tarkoitettu kotipuutarhureille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään kasvisproteiinien määrää lautasellaan. Kotipuutarhassa voi viljellä monia valkuaiskasveja,

  • Helsingin Kevätpuutarha jokakeväiseksi

    Helsingin Kevätmessuihin tutustui tänä vuonna 46 000 vierailijaa. Suurmessut koostuivat viidestä osamessusta, joista yksi oli Kevätpuutarha. Muut osat olivat Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka & Luomu. Kevätmessut järjestettiin 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Kevätmessujen puutarhaosia on parittomina vuosina ollut Kevätpuutarha ja parillisina Oma Piha -messut. Jatkossa joka kevät puutarhanäyttelyn nimi tulee olemaan Kevätpuutarha. Kevätpuutarhan kumppanina on Puutarhaliitto.

Kaikki jutut