Artikkelit, jotka käsittelevät sesongin kuumia aiheita ja vinkkejä.
Monessa kodissa odotetaan kevättä malttamattomana. Ensimmäiset kylvöt on jo ehkä tehty, kuka ties päästy koulimaankin. Suunnitelmia ja haaveita riittää… mutta ne saavat sittenkin odottaa vielä hetken. Kevättä odotellessa voi silti tehdä etukäteistoimia. Ryhtyä vaikka koristelemaan ruukkuja mosaiikein. Siinä se aika kuluu rattoisasti ja kun on istutusten aika, on jotakin jo valmiina. Jotakin uniikkia, persoonallista ja
Tämän pienen pääsiäisrunon ja pajunkissakärryllisen myötä toivotan kaikille oikein mukavaa pääsiäistä! Jospa se kevät jo ensi viikolla alkaisi… 🙂
Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Monet pääsiäisen perinteet liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa. Suomen kielen sana pääsiäinen, Agricolan kirjoituksissa päsieinen, viittaa paastosta pääsemiseen. Pääsiäistä vietetään kevään ensimmäistä täysikuuta seuraavana sunnuntaina, aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Pääsiäistä on varhaisimpien tietojen mukaan vietetty jo 100-luvulla. Pääsiäisenä juhlitaan
Pihlaja-angervo, tarkalleen ottaen viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) on voimakaskasvuinen koristepensas joka levittäytyessään voi koitua ongelmaksi asti. Se leviää vauhdilla maavarsiensa avulla joten versoja saattaa pulpahdella pintaan milloin mistäkin ja siten sen hävittäminen voi olla puutarhasta hankalaa – etenkin jos se saa kasvaa ravinteikkaassa maassa. Oman taloni syrjällä, hyvin karulla paikalla lähes suoraan kallion päällä se on
Pääsiäinen on vanhin ja tärkein kristillisistä juhlistamme. Sen ajankohta määräytyy vuosittain periaatteessa siten, että kevätpäiväntasausta seuraavan täysikuun jälkeinen sunnuntai on pääsiäissunnuntai, jota siis nyt vietämme tulevana sunnuntaina 27.3. Pääsiäisen viettoon liittyy monenlaisia perinteitä, joista monet juontuvat vuosisatojen takaa. Yhteistä pääsiäisen tunnusmerkeille, kuten pajun- ja koivunoksille, narsisseille, munille, pupuille ja tipuille on, että ne edustavat kevään
Talvipuutarhan viimeviikkoisilla orkideapäivillä oli esillä lumikuningatarten lisäksi muitakin vinkeännäköisiä kasveja: Cattleyat vievät voiton kukkien koossa. Lumenvalkea lajike tuoksuu viehättävästi vaniljalta. Zygopetalum puolestaan esittelee Etelä-Amerikan voimakkaita värejä.
Jos syksyllä ei tullut nostettua maa-artisokkasatoa, päästään heti maan sulettua herkuttelemaan miedon makuisilla mukuloilla. Siellä ne ovat odotelleet, maan povessa. Kunhan kukaan pikku varas ei vaan ole käynyt niitä kähveltämässä. Maa-artisokka on helppo juures. Sen kun laittaa mukulat maahan kuten perunat konsanaan ja antaa kasvaa. Jos mukulat nousevat pintaan, ne peitellään. Syksyllä pitkiksi venähtäneet varret
Matkoilla tulee poimittua uusia ideoita. Vaikka sitten ravintolapöydästä. Todellakin, leikkokukkien (ja etenkin muovikukkien) sijaan pöydäthän voi koristella pienillä ruukkukukilla! Ja kun ne ruukut piilottaa nättiin värilliseen lasiin, niin kokonaisuus on siisti ja hallittu. Tällä kertaa pöytiä koristi pienet tulilatvat. Meille sattui oranssi, muissa pöydissä oli keltaisia ja vaaleanpunaisia. Pienet ruukkukukat sopivat mainiosti myös työpöydälle tai
Tänään on ihana auringonpaiste. Vaikka meillä Pohjois-Karjalassa on vielä paljon lunta, niin ilma on kuitenkin täynnä valoa ja lämpöä. Niin vahvat ovat jo keväänmerkit, että on uskottava, että kyllä se kevät on täällä. Kuvaamassa Joensuussa Utran saaressa. Kaunista oli. Pielisjoessa näkyy jo sulia kohtia. Joensuun kaunis kirkko. Kirkon mäessä riittää laskijoita. Suomalainen koivikko on niin
Mitään ei pihallani vielä kuki, mutta kovasti versoja nousee. Talventähdet ja lumikellot nuppuilevat. Lumi alkaa olla häviävänä vähemmistönä; nurmea, sammalta, heinikkoa ja kiviä on esillä. Pintamaata voi jo kaivaa! Huomasin kukkapenkissä yhden hälyttävän verson. Se on marskinlilja (Eremurus), joka versoo aina hyvin aikaisin ja on sitten alttiina yöpakkasten tuhoille. Sen paksun sikarimaisen alun tunnistaa helposti,
Hangon keskustasta noin kolmen kilometrin päässä Pienellä Mäntysaarella sijaitsee Neljän Tuulen Tupa-niminen kahvilarakennus, minkä historia on varsin mielenkiintoinen. Kieltolain aikana (1919-1932) kahvilan nimi oli Café Africa, ja siellä tarjoiltiin ns. ”kovaa teetä”. Viereisellä Isolla Mäntysaarella oli Carl Gustaf Emil Mannerheimin kesähuvila. Kahvilan iloinen ja riehakas meno häiritsi Mannerheimia. Tästä syystä hän osti kahvilan vuonna 1927
Talvipuutarhassa Helsingissä vietettiin 10.-13.3. lumikuningatar-orkideoille omistettua viikonloppua. Valkokukkaiset, sadunomaisesti nimetyt lumikuningattaret (Coelogyne cristata) ovat kotoisin Himalajalta. Talvipuutarhassa ne kasvavat valoisan kaktushuoneen seinämällä, epifyyteille eli puunoksilla kasvaville kasveille sopivissa koreissa. Muhkeat orkideatöppäät puhkeavat kukkaan näin kevättalvisin. Vuotuisilla lumikuningatarpäivillä oli paikalla myös Suomen Orkideayhdistys esittelemässä toimintaansa ja jäsentensä kukkivia kasvierikoisuuksia.
