Siirry sisältöön

Luonnonkasvit: suomalaisen luonnon helmiä puutarhaan

Luonnonkasvit pihaniityllä ja osana istutuksia.

  • Piha ja nurmikko kukkimaan – osallistu haasteeseen!

    Näin keväällä nurmikon valtaavat niin idänsinililjat, valkovuokot kuin kevätesikot. Muutama voikukkakin pilkistää jo sieltä täältä ja myöhemmin kesällä valkoapilat ja niittyhumalat luovat kukkivia väriläiskiä vihreän keskelle. Oma Piha -lehden toimituksessa haluamme haastaa kaikki teidät puutarhaystävät tänä kesänä toimimaan pölyttäjähyönteisten hyväksi ja osallistumaan Kukkiva nurmi -tempaukseen. Pyydämme teitä kaikkia lähettämään kuvia omista kauniista kukkanurmikoistanne ja -niityistänne

  • Luonto ja puutarha yhdessä

    Koska juhannusruusu ehti täällä lounaissaaristossa, kuten kai koko eteläisessä Suomessa, kukkia ennen juhannusta, otetaan tästä sille korvaaja: orjanruusu (Rosa dumalis). Komea kaartuvaoksainen ruusu kasvaa villinä kotisaarellani lounaissaaristossa ja missä vain pihalla tilaa on, annan sen kasvaa. Kuvan yksilö on pihani komein. Monimetriset versot kohoavat ensin ylös, sitten alkavat kaartua alas niin, että puska vie tilaa

  • Pisaroita poimulehdillä

    Poimulehtien (Alchemilla) yleisilme on pehmeän aaltoileva. Limenkeltaiset kukinnot piristävät kasvia kesäaikaan. Hieman sahalaitaisilla, pehmeäkarvaisilla lehdillä on monia terveysvaikutuksia ja niitä voi poimia esimerkiksi teeaineksiksi tai salaattiin. Poimulehdessä on runsaasti mineraaleja ja antioksidantteja, se tukee hyvin ruoansulatusta ja edistää kaikenikäisten naisten terveyttä. Poimulehtikasvusto näyttää jatkuvasti aamukasteisen kostealta, sillä kasvi erittää nestepisaroita lehtiensä yläpinnalle. Yksi kasvin englanninkielisistä

  • Viikon kevätkasvipotretti

    Sammalia ajatellaan harvoin tähän aikaan vuodesta, enemmän ne ovat mielessä talvella, kun luonnon väriskaala kutistuu. Kevään ja alkukesän kosteus herättää kuitenkin monet sammallajit rehevään kasvuun ja kirkkaisiin väreihin. Ilahduttavaa vihreää löytyy monissa sävyissä ja muodoissa, riippuen kasvupaikasta. Kuvan sammalet kukoistavat kalliolla, jota pitkin tihkuu hyvä määrä vettä nyt kun kesän helteet eivät vielä paahda. Sammaleita

  • Luontokuvia toukokuun lopulta

    No alkoihan se tuomikin vihdoin kukkia täällä Hankoniemellä, vaikkakin koleasta keväästä johtuen 2-3 viikkoa myöhemmin kuin edelliskeväänä! Kiertelin toissapäivänä (30.5.) parin tunnin ajan Tammisaaren ulkoilupuistoon kuuluvissa metsäisissä saarissa, joihin on hyvä kulkuyhteys kävelysiltojen kautta. Ramsholmenissa valkovuokkojen kukinta oli jo ohi, joten suunnistin viereiseen Högholmeniin. Saaren rantaniityllä oli runsas kasvusto valkokukkaisia luhtalitukoita, joiden ympärillä lennähteli muutamia

  • Pajunkissoja ja tetenarsisseja

    Suomalaisessa kristillisessä perinteessä pajunkissat liitetään pääsiäisen palmusunnuntaihin. Kun pääsiäinen on tänä vuonna vasta huhtikuun puolivälissä, emme malttaneet jäädä odottelemaan sen saapumista löytäessämme sattumalta oikein ”herkullisen” pulleita kissoja tulvivan ojan varrelta. Oksien pienimuotoisella keräämisellä koristeeksi maljakkoihin tai kukkalaatikkoihin ei ole merkitysta pajujen menestymisen kannalta. Siispä hyvällä omallatunnolla pajunoksia noutamaan! Vaikka pajut kukkivat eteläisimmässä Suomessa yleensä jo

  • Heinien ja juolukoiden ”talvilehdet”

    Kuluneen viikon aikana lämpötila on vaihdellut täällä eteläisimmässä Suomessa -10 asteen yöpakkasista parin asteen plussakeleihin. Luonnossa kulkiessani huomasin tienvierustan heinissä ja juolukan varvuissa jääkiteistä muodostuneita, yllättävän isokokoisia eli n. 1,5 senttimetrisiä ”talvilehtiä”. Kuvattuani kasveja päätin käydä seuraavana päivänä ottamassa jääkidelehdistä vielä kuvia makrollakin. Jääkiteiden muodostumisesta, kuusikulmaisesta rakenteesta yms. löytyy netistä aineistoa hakusanalla ”jääkide”. Koska jäälehdet

  • Kesän kukkia muistellen, osa 3: heinä-elokuu

    Keskikesän parhaiten mieleeni jäänyt luontoilmiö oli heinäkuun lopulla tapahtunut miljoonien leppäkerttujen saapuminen Venäjältä etelärannikollemme. Lehdistöhän (mm. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat) uutisoi tuolloin näyttävästi leppäkerttujen puna-armeijan tehneen maihinnousun Suomeen. Asiasta ei tässä sen enempää, koska aiheesta on 11.9. tekemäni postaus 13 kuvan kera täällä Oma PIHAn blogissa otsikolla ”Olipa runsas leppäkerttukesä!” Jos oli leppäkerttuja runsaasti, niin

  • Lähikuvia luonnosta

    Marraskuun alussa sataneesta ja pari viikkoa sulamatta pysyneestä 20-30 senttimetrin lumikerroksesta ei ole täällä Suomen etelässä (Hankoniemellä) enää tietoakaan. Tosin viime päivinä taivaalta on tullut lumihiutaleita sen verran, että paikoitellen saattaa löytyä ainekset lumipalloonkin. Sen sijaan tätä kirjoittaessani sunnuntaiaamuna (4.12.) pakkasta on yli 10 astetta! Luontokuvat tähän aikaan vuodesta, varsinkin lumettomassa maastossa, ovat paljolti ruskeasävytteisiä.

  • Kesän kukkia muistellen, osa 2: kesäkuu

    Kolmisen viikkoa sitten (6.11.) esittelin toukokuussa kukkineista kasveista ottamiani kuvia. Tässä postauksessa on kesäkuista otantaa niin luonnon- kuin puutarhakasveistakin. Oletteko sattuneet kulkemaan alkukesästä rahkanevoilla tai -rämeillä, kun kesätuuli huojuttelee tupasvillojen (Eriophorum vaginatum) puhtaanvalkoisia pumpulituppoja? Jos on kasvi varhain keväällä huomaamaton kukkiessaan tuskin vaaksanmittaisin versoin, on se sitäkin näkyvämpi alkukesällä, kun hyvinkin puolimetrisiksi venähtäneiden versojen ”villaiset”

  • 12 sakarainen kukka kissankellolla!

    Käydessäni läpi viime kesän kasvikuviani, jäin taas ihmettelemään 4.7. ottamiani kuvia 12 sakaraisesta kissankellon kukasta, jonka keskustassa hyöri kimalaiskuoriainen. En ollut aiemmin törmännyt tuollaiseen mutaatiokukkaan, vai miksi sitä pitäisi kutsua. Poikkeuksellisen muotoinen kukka kuului tiiviiseen kissankellojen kasvustoon hiekkaisen metsätien kuivalla pientareella. Palasin seuraavana päivänäkin vielä ihmettelemään tuota kukkaa. Vaikka kissankello on maassamme erilaistunut ainakin viideksi