Siirry sisältöön

Luonnonkasvit: suomalaisen luonnon helmiä puutarhaan

Luonnonkasvit pihaniityllä ja osana istutuksia.

  • Viime kesän kukkia muistellen

    Ei liene ihmekään, miksi odotamme niin kiihkeästi kevättä ja kesää, kun muistelemme kaikkia niitä ihania kasveja, jotka ilahduttivat meitä pihoillamme tai luonnossa kukkien.

  • Peittääkö lumi pian sammalikot ja kallioimarteet?

    Syksyn runsaista sateista ja plussakeleistä johtuen sammalikot loistavat edelleen kauniin vihreinä, kuten myös rinteillä ja jyrkänteillä viihtyvät kallioimarteet. Ajankohdasta huolimatta pakkaset ja lumisateet ovat karttaneet eteläisintä Suomea, mutta viimeisimmät sääennusteet lupailevat lunta ensi perjantaiksi tänne Hankoniemellekin. Aika näyttää, alkaako siitä oikea talvi.

  • Tunnistaako joku tämän syyspunaisen pikkupensaan?

    Kuvasin muutamia päiviä sitten Hangossa soraisella rannalla alle metrin korkuista, punaisessa syysvärissään olevaa pensasta. Sen oksat tuntuivat kovilta, melkeinpä piikkisiltä käteen otettuna. Olen selannut moneen kertaan paksun Otavan Kasvitieto-kirjan ja etsinyt kasville nimeä myös netistä, mutta en ole vielä löytänyt. Tietääkö joku lukijoistamme nimen kuvissa olevalle pensaalle? LISÄYS 10.9.: Kyseessä on todennäköisesti merimaltsa (katso kommentti).

  • Lillukanvarsia ja -marjoja

    Koska monilla ihmisillä, kuten esimerkiksi poliitikoilla, mainitaan olevan tapana puhua enemmän lillukanvarsista kuin -marjoista, laitankin tähän vastapainoksi muutaman eilen ottamani kuvan lillukoista marjoineen ja lehtineen. Niin – lillukanvarsista puhuminenhan tarkoittaa huomion keskittämistä toisarvoisiin, vähäpätöisiin asioihin, jolloin tärkeät asiat jäävät vähälle huomiolle. Kun lillukanvarret eli rönsyt suikertavat pitkin maanpintaa monen metrin pituisina, on vertaus mitä osuvin,…

  • Tarha-alpi, ranta-alpi, terttualpi! Siis mikä terttualpi?

    Tarha-alpi on tuttu perenna pihoilta ja puutarhoista, ranta-alpiakin näkee aika usein rannoillamme, mutta terttualpin nimen jouduin tarkistamaan kirjasta. Oheiset kaksi alinta kuvaa terttualpista, jonka lehdet ja varsi muistuttavat maitohorsmaa, on otettu muutama päivä sitten lummelammen rannalta. Terttualpi on tanakka ja haaraton, puolimetriseksi kasvava monivuotinen ruoho, joka viihtyy usein runsaina kasvustoina matalassa rantavedessä tai maalla vesirajan…

  • Päivänkakkaroita selkärepussa hakkuuaukealta kotipihalle

    Viime sunnuntaina (9.6.) kuvasin omalta osaltani kesän ensimmäiset päivänkakkarat luontolenkkini varrella olevalla hakkuuaukealla (ylin kuva). Tänään keskiviikkona lähdimme Elsan (7 v.) ja Juliuksen (9 v.) kanssa pyöräillen tuolle samaiselle hakkuuaukealle, jonne on matkaa yhteen suuntaan 3,5 kilometriä osin huonokuntoista metsätietä. Puolimatkassa kuuntelimme käpytikan pesäkolosta kuuluvaa poikasten piipitystä. Kolmessa päivässä aukean päivänkakkarat olivat avanneet kukkansa niin,…

  • Ahti nousi valtakunnastaan

    Hangon kaupungin puistolammella Ahti on noussut valtakunnastaan. Viime maanantaina (13.5.) lammella käydessäni totesin itsensä vedenhaltijan eli Ahdin kelluvan keskellä lampea vihreä ahdinpartainen (viittaa vedessä kasvavaan kasviin) puku päällään ja kolmiteräinen atrain vasemmassa kädessään. Haltijan päässä oleva kruunu välkehti kirkkaassa auringonpaisteessa. Iäkkään haltijan pitkä, vaaleaksi muuttunut parta on ollut aikoinaan kaiketi myös samaa vihreää ahdinpartaa, jota…

  • Pääsiäisen pajunkissat

    Pajunkissat ovat korvaamattomia pääsiäiskoristeina ja palmusunnuntaina lasten virpomiskimpuissa, joihin yleisimmin kerätään jo talvella kissa-asteelle ehtineitä kiiltopajun voimakkaasti kiiltäviä, punaruskeita oksia, jotka jo sellaisenaankin ovat varsin koristeellisia. Eilen tikkutiistaina (siis päivänä, jona perinteen mukaan entisaikaan vuoltiin sytyketikkuja pääsiäistulille) etsin pajunkissoja merenrannan pensaikosta, mutta kovin oli vähän kissoja pajujen oksilla. Vain siinä rannalla olevassa pajupensaassa, joka sijaitsi…

  • Luonnonmarjojen poimintaa nyt ja ennen

    Tämän sivuston Uutiset-palstalla on 5.2.2013 päivätty juttu otsikolla ”Kaupalliseen marjanpoimintaan kaivataan pelisääntöjä”, missä ilmaistaan tarve saada lähinnä ulkomaisille poimijoille koulutuksen kautta paremmat tiedot ja ohjeet jokamiehenoikeuksien perusteella tapahtuvaan luonnonmarjapoimintaan. Pieniä kahnauksiahan on esiintynyt jonkin verran, kun ulkomaalaisia on ilmaantunut paikallisten asukkaiden tutuille marjamaille. Vaikka metsissä pyöriikin vuosittain muutamia tuhansia lähinnä thaimaalaisia, maastoon jää edelleen valtavasti…

  • Marraskuun värittäjät

    Kun aurinko vähänkin vilahtaa näkyviin pilvisinä viikkoina, kannattaa katse suunnata aivan maanpinnan tuntumaan. Sammalet ovat harmaan vuodenajan valaisijoita, jotka eivät ole kovin valikoivia sen suhteen, missä antavat vahvojen väriensä loistaa. Sadekin vain saa ne pörhistymään. Pienimmätkin kiveyksensaumat täyttyvät ajan kanssa kumpuilevaksi minimaisemaksi, joka herää hehkumaan matalalta tulevassa talvivalossa.

  • Kauneutta luonnonkasveista

    Kävinpä tutustumassa sukusijoihin Vesijärvellä. Siellä tuli vastaan tuttu yhdistelmä, joka kasvaa kotipihallanikin. Rantakukka (Lythrum salicaria) ja ranta-alpi (Lysimachia vulgaris) kasvavat järvenrantojen lisäksi ojanpohjilla, sellaisesta paikasta niiden pistokkaat olen omaan pihaani siirtänyt. Lajit ovat tuttuja myös vähäsuolaisen Itämeremme rannoilta. Tällaiset ovat erinomaisia lajeja niihin mutaisiin ongelmapaikkoihin kotipihalla, missä vesi seisoo syksyisin ja talvisin. Nämä lajit kestävät…

  • Kurjenkelloja ja luontotapahtumia

    Luonnossa kukkivat parhaillaan komeat kurjenkellot, joita kävimme poimimassa kimpun ulkomaljakkoon. Kurjenkello kasvaa alkuperäisenä rehevissä metsissä, mistä se on levittäytynyt myös avonaisille paikoille, kuten niityille ja tienvierille. Jopa metrin korkuisena ja suurikukkaisena se sopii sellaisenaan kauneimpien puutarhakukkienkin seuraan. Kukat ovat sekä muodoltaan että väriltään kuin jättiläiskokoisia kissankellon kukkia. Kasvi on kuitenkin rakenteeltaan kissankelloa tanakampi, usein vain…