Kaikki jutut

Peruna on hyvää ja maistuvaa perusruokaa, jonka käytön soisi lisääntyvän nykyisestään. Suomalaisten perunan kulutus on puoliintunut 1950-luvun huippuvuosista, 120 kilosta, noin 60 kiloon henkeä kohti. Kun aikaisemmin päivittäiset ateriat olivat perunapainotteisia, nyt kaikki suomalaiset eivät enää syö päivittäin perunaruokia. Muutoksesta huolimatta peruna on edelleen yksi suosituimmista ruoka-aineista. Viikolla 7 (9-15.2.2004) vietetään Kotimaiset Kasvikset ry:n perunaviikkoa.

Kaupunkien läheisyydessä on viljelty iät ja ajat Suomessa, joten maataloudellisella maankäytöllä on paikkansa kaupunkikuvan historiallisissa kerrostumissa. FM Sami Tantarimäen väitöstutkimuksen mukaan urbaani maatalous näkyy yhä niin pihapuutarhoina, viljelypalstoina, siirtolapuutarhoina, peltoina, avomaaviljelminä, kauppapuutarhoina, parvekepuutarhoina kuin joutomaiden tarjoamana maankäyttöpotentiaalinakin. Suomessa yhteiskunnallisen kehityksen perusteella urbaanin maatalouden olemassaoloon, laajuuteen ja muotoon ovat vaikuttaneet ja yhä vaikuttavat kaupungin laajenemistapa ja

Palsternakalla on esihistorialliselta ajalta periytyvä mahtava menneisyys, joka sittemmin hiipui. Nykytiede on löytänyt palsternakasta monia terveyttä edistäviä aineita, vahvoja aromiaineita ja arvokkaita ravintoaineita, joten mahdollisuudet sen uudelleen tulemiseen ovat lupaavat. Olisi vain löydettävä muutamia osaavia tuottajia, jatkojalostajia ja markkinoijia, jotka voisivat muodostaa vahvan ketjun tuotannosta kuluttajalle. Kotimainen tutkimuskin voisi tuoda soppaan omat mausteensa. Tuottoisat paikat

Palsternakka on kaksivuotinen sarjakukkaiskasvien heimoon kuuluva vihannes- ja rohtokasvi. Sen lähisukulaisia ovat mm. selleri, persilja, tilli ja porkkana, mikä on hyvä muistaa, kun suunnittelee palsternakalle toimivaa viljelykiertoa. Kaksivuotisuus tarkoittaa sitä, että palsternakka kasvattaa ensimmäisenä vuotena mehevän juurakon, mihin varastoituneiden aineiden turvin se kasvattaa toisena vuonna kukkavarren ja tekee siemeniä. Viljelyssä ihminen ottaa kuitenkin yleensä talteen

Sipulit ovat sydäntalven herkkuja, joiden avulla ruokiin saadaan lisämakua. Sipulin makuvaikuttaja, umami, korostaa muidenruoka-aineiden makuja. Useimmat keitot, piiraat ja jauheliharuoat saavatsopivaa lisämakua sipulista. Raakana kirpeähköt sipulit puolestaanmaustavat salaatteja, hernekeittoa tai vaikkapa mätejä ja blinejä. Hitaastihaudutettuina sipulit makeuttavat parhaimmat pataruoat. Alkavalla viikolla (19.1.-25.1.) vietetään Sipuliviikkoa. Sipulit ovat varsin värikäs ja monimuotoinen perhe. Suomalaiset syövätedelleen valtaosan sipuleistaan

Sipulit ovat sydäntalven herkkuja, joiden avulla ruokiin saadaan lisämakua. Sipulin makuvaikuttaja, umami, korostaa muiden ruoka-aineiden makuja. Useimmat keitot, piiraat ja jauheliharuoat saavat sopivaa lisämakua sipulista. Raakana kirpeähköt sipulit puolestaan maustavat salaatteja, hernekeittoa tai vaikkapa mätejä ja blinejä. Hitaasti haudutettuina sipulit makeuttavat parhaimmat pataruoat. Viikolla 4 (19.-25.1.04) vietetään sipuliviikkoa. Sipulit ovat varsin värikäs ja monimuotoinen perhe.

Kotimaiset Kasvikset ry on nimennyt vuoden 2004 teemaviikot niin vihanneksille kuin kukillekin. Ensimmäinen teemaviikko on tulppaaniviikko, viikolla 2. Vihannesten osalta vuosi alkaa tammikuussa, viikolla 4, vietettävällä sipuliviikolla. Teemaviikot on sijoitettu kunkin tuotteen alkavaan sesonkiin. Viikon tarkoituksena on nostaa kyseinen tuote esille tiedotusvälineissä. Vihannesten teemaviikot 2004 Sipuliviikko 4 (19.-25.1.) Perunaviikko 7 (9.-15.2.) Sieniviikko 10 (1.-7.3.) Yrttiviikko

Kotimaiset Kasvikset ry on myöntänyt 15.12.03 Vuoden porkkanan Ruokatoimittajat ry:lle, joka on tunnettu aikaisemmin Kotitaloustoimittajat Kympit ry:nä. Perusteluissa mainittiin Ruokatoimittajat ry:n hyvä työ, jonka avulla suomalaisten kasvisten käyttöä on edistetty valtakunnallisesti. Erityisesti Ruokatoimittajat ovat 35 vuotisen toimintansa aikana kannustaneet suomalaisia kokeilemaan kasviksia uusin tavoin. Suomalaisten kasvisten käyttö on lisääntynyt muun muassa niiden ruokaohjeiden avulla, joita

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) ja Kunta-alan ammattiliitto (KTV)muistivat torstaina kansanedustajia lähiruoka-aiheisella joulukortilla sekäkotimaisella limpulla. Tilaisuuden tarkoitus oli kertoa päättäjillelähiruokakampanjan sisällöstä ja tavoitteista sekä kysyä, kuinka tärkeänäkansanedustajat pitävät suomalaista elintarviketuotantoa. Lähiruokakampanjan tiimoilta lähetetään ja jaetaan 100 000lähiruoka-joulukorttia, joissa on kuvattuna jouluinen kotimaisillaherkuilla katettu juhlapöytä. Kampanjakortteja saavat sekä kuntienpäättäjät että kuluttujat. Heidät on tarkoitus havahduttaa pohtimaanelintarvikkeiden kotimaisuutta

Pakistanilaiset tutkijat ovat havainneet, että kaneli alentaadiabeetikoiden verensokeria sekä pienentää heidän rasva- jakolesterolipitoisuuksiaan. Päivittäin nautitut kanelia sisältävät kapselilaskivat sokeri-, trigyleridi- ja LDL-kolesteroliarvoja jopa kymmeniäprosentteja. Tutkimuksessa 60 diabeetikkoa, joilla oli todettu tyypin 2 eli aikuisiändiabetes, nauttivat neljänkymmenen päivän ajan joko yhden, kolmen taikuuden gramman kanelikapselin tai vastaavan verran lumevalmistettapäivittäin. Kanelikuurin päätyttyä tutkijat havaitsivat, että kanelia saaneidenpotilaiden

Vuoden vihannes 2004 on porkkanalle läheistä sukua oleva palsternakka, joka myös ulkonäöltään muistuttaa porkkanaa. Palsternakka on tosin tyvestään porkkanaa paksumpi ja väriltään valkean kellertävä. Maultaan palsternakka on mieto, mutta sen aromaattinen tuoksu on astetta voimakkaampi kuin porkkanan. Vaikka palsternakka on useimmille tuttu liemijuures, on se aivan turhaan vielä tuntematon suuruus monissa muissa ruuissa. Vuoden Vihanneksen

TV 1:n MOT-ohjelma käsitteli maanantaina 8. 12. klo 20 Espanjan Aurinkorannikon kasvihuonetuotantoa otsakkeella ”Tomaatteja muovimerestä”. Espanjan Almerian alueella on yksi maailman tiheimmin viljellystä kasvihuonetuotantoalueesta – muovihuoneita on 300 neliökilometriä. Ohjelmassa kiinnitettiin huomiota torjunta-aineiden käyttöön, laittomaan työvoimaan ja viljelyn aiheuttamiin ympäristöongelmiin. Jutun toimittaja oli Kati Juurus. MOT:n mukaan suurin osa Suomen tuontivihanneksista tulee Espanjasta. – Me