Kaikki jutut

Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi kasvillisuuden tulee kestää lumi- ja routaolosuhteita. Kylmistä talvistamme on kasvillisuudelle toisaalta myös hyötyä, sillä etelän kasvitaudit ja tuholaiset eivät selviydy pakkasistamme. Jos viljelyyn valitaan oikeanlaisia kasveja, niistä saadaan hyvä tuotto runsaan ja vakaan sadon muodossa. Hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien menestymisvyöhykekartalla Suomi jaetaan kahdeksaan vyöhykkeiseen kuntarajojen mukaan. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan

Maaliskuussa voi kylvää ensimmäiset siemenet ja valmistautua monella tavoin pihan uuteen kasvukauteen. Nyt on aika kylvää rairuoho ja napsia pihalta oksia maljakkoon hyödettäväksi. Lisää keväistä kauneutta saa aikaan narsisseilla, joita löytyy moneen lähtöön. Keltaisissa ruukuissa myytävistä runsaskukkaisista sipuleista on tullut varsinaisia kevätpihojen airuita. Rairuoho ja koivunoksat ehtivät vielä pääsiäiseksi Jotta ruohomätäs olisi pääsiäisenä tuuhea ja

Varhainen kevät on monissa talvipuutarhoissa aktiivisen kukinnan aikaa. Korvaa päiväkahvit kävelemällä trooppisten puiden ja palmujen katveessa ja nauti vihreydestä ja uudesta kasvusta. Monissa puutarhoissa kahvikuppostakaan ei tarvitse kokonaan unohtaa. Ohessa Oulun, Turun ja Helsingin tarjontaa sekä pieni katsaus naapurimaiden puutarhaparatiiseihin. Oulun kasvitieteellisessä puutarhassa kukkivat juuri nyt nektariini (Prunus persica var. nectarina), veenuksenkenkä (Paphiopedilum), lumikuningatar (Coelogyne

Vielä ehtii käydä tutustumassa satoihin orkideoihin. 14.2.-21.3. on Tukholman Bergianska kasvitieteellisessä puutarhassa avoinna laajin koskaan Ruotsissa järjestetty orkideanäyttely. Esillä on satoja värillisiä koristeorkideoita ja erikoislajeja. Orkideojen suureen sukuun kuuluu noin 20 000 eri lajia. Useimmat niistä ovat kotoisin trooppisilta alueilta, mutta orkideoja löytyy kaikista maanosista Antarktista lukuunottamatta. Monia lajeja viljellään leikkokukiksi. Bergiaskan näyttelyyn on kerätty

Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat vitamiineja suositusten mukaisesti, kertoo Kansanterveys-lehti. Vain folaatin saannissa oli selviä puutteita. Myös D-vitamiinia saatiin melko niukasti. Folaatin saanti jäi sekä miehillä että naisilla alle 36 mikrogramman päivittäisen suosituksen megajoulea kohti. Folaatti on B-ryhmän vitamiini, jonka saanti on erityisen tärkeää raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille. Saannin korjaamiseksi tulisi syödä

Huhtikuun alku on hyvä hetki ottaa kasvihuone käyttöön. Pahimmat pakkaset ovat jo menneet ja huone lämpiää auringonpaisteessa kesäisiin hellelukemiin. Luonnonvalo on riittävä kasvulle helmikuulta alkaen ja ammattilaistarhurit ovatkin keränneet kurkkusatoa jo kuukauden päivät ja ensimmäiset kotimaiset tomaatit ovat kypsyneet maaliskuun lopulla. Varhaissadon tuottamisessa kuluu runsaasti lämmitysöljyä. Huhtikuussa sääolot ovat kuitenkin muuttuneet niin, että harrastajainkin kannattaa

Viranomaiset kannustavat suomalaisia aitojen ja alkuperäistenelintarvikkeiden EU-nimisuojan hakuun. Meillä on monia mielenkiintoisiaherkkuja, joiden markkinat voisivat olla kansainvälisiä, rohkaistaan maa-ja metsätalousministeriöstä.- Mämmin valmistajia on houkuteltu hakemaan suojausta, mutta kaupallista merkitystä ei ole nähty, kertoo ylitarkastaja SIRPA KARJALAINEN maa- jametsätalousministeriöstä. Suomen listalla ovat tällä hetkellä sahti, kalakukko, karjalanpiirakka jaLapin puikulaperuna. Kolme ensimmäistä tuotetta on suojattu reseptiikansuhteen. Lapin

Hapankaalimehun avulla voidaan parantaa elintarvikkeiden säilyvyyttä. Mehunsisältämät yhdisteet ja syntynyt nisiini hidastivat tai estivät eräidenpilaajabakteerien sekä tietyn hiivan kasvua, ilmenee Helsingin yliopistossatehdystä väitöstutkimuksesta. Nisiini on bakteriosiini eli bakteerinaineenvaihduntatuote, joka hidastaa tai estää esimerkiksi ruokamyrkytyksiäaiheuttavien bakteerien kasvua. Kyseisiä yhdisteitä ja nisiiniä voitaisiinkin käyttää luonnon ominasäilöntäaineina ja siten vähentää lisäaineiden käyttöä elintarvikkeissa. DI MARJA TOLONEN tutki väitöskirjassaan

Viljellyt sienet maistuvat välimerellisinä pikkupurtavina, antipastina ja tapaksina. Sienimakuja ei tarvitse etsiä purkista, sillä tuoreita sieniä on saatavilla ympäri vuoden. Toistaiseksi suomalaiset syövät viljeltyjä sieniä vuodessa vain parin rasiallisen verran, noin 350 grammaa henkeä kohti. Kotimaisten sienten osuus tästä on yli 90 %. Tutun vaalean herkkusienen lisäksi Suomessa viljellään ruskeaa herkkusientä, osterivinokasta, portobelloa ja siitaketta.

Yhdysvalloissa tehty tutkimus osoittaa, että steroleista on hyötyä myösrasvattomissa tuotteissa. Kolesteroli laskee esimerkiksi appelsiinimehuunlisätyn kasvisterolin avulla. Aiemmin steroleita on lisätty lähinnäravintorasvoihin ja maitotuotteisiin. Yhdysvaltalaistutkijat pitävät täydennettyä appelsiinimehua oivana aseena kolesterolin vastaisessa taistelussa. Mehua juodaan runsaasti ja se on rasvaton vaihtoehto, josta saadaan samalla C-vitamiinia ja flavonoideja. Mehun LDL-kolesterolia laskevaa vaikutusta tutkittiin henkilöillä, joidenveren kolesteroliarvo oli

Sienivarastojasi pääset täydentämään ympäri vuoden poimimalla lähikaupastasi ostoskärryysi tuoreita viljelysieniä. Kauppojen perusvalikoimaan kuuluvat varmasti jo tuoreet herkkusienet. Sen lisäksi Suomessa viljellään ruskeaa herkkusientä, osterivinokasta, portobelloa ja siitaketta. Maaliskuun ensimmäisellä viikolla, viikko 10, vietetään sieniviikkoa. Sienet osana ruokailua Sienet ovat olleet aterian pääruoka-aine siinä kuin liha ja kalakin Keski- ja Itä-Euroopassa, Japanissa ja Kiinassa. Viljellyt sienet