Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Väitös: DNA-tekniikasta on hyötyä myös viininvalmistuksessa

    Rypälemehu muuttuu käymisprosessissa viiniksi useiden hyödyllisten mikrobien avustuksella. Joskus sammioon pääsee kuitenkin myös haitallisia bakteereja, jotka pilaavat viinin. Tutkija Lucia Blasco MTT:stä kehitti väitöstutkimuksessaan DNA-tunnistukseen perustuvia menetelmiä, joilla viinille vahingolliset maitohappo- ja etikkahappobakteerit havaitaan nopeasti ja tarkasti jo käymisprosessin varhaisessa vaiheessa. Blasco työsti tutkimuksessaan erilaisia DNA-molekyylin pätkiä eli koettimia, jotka sitoutuvat haitallisten bakteerien soluihin ja

  • Jouluomenaa Oolannista

    Kotimaista omenaa riittää yhä useamman kaupan joulumyyntiin. Uuden varastointitekniikan ja uudistuvan lajikkeiston ansioista kotimaisella omenalla voidaan herkutella lähivuosina kevättalvelle saakka. Raportti Ahvenanmaan omenaviljelystä on PUUTARHA-Sanomat lehden numerossa 10/2009, joka ilmestyy marraskuun 27. päivänä. Jan Mattsson on Ålands Trädgårdshall –osuuskunnan merkittävin omenanviljelijä. Hän viljelee Getan ja Finnströmin kunnissa omenaa 28 hehtaarin alalla ja satoa tulee 500

  • Muuntogeeni läpäisi Valtioneuvoston

    Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt lakiesityksen muuntogeenisestä kasvintuotannosta. Euroopan unionin yhteisölainsäädännön mukaan kaikissa jäsenmaissa saa viljellä Euroopan komission hyväksymiä muuntogeenisiä lajikkeita. Muuntogeenisten lajikkeiden turvallisuuteen, terveydellisiin vaikutuksiin tai ympäristövaikutuksiin liittyvät kysymykset ratkaistaan EU:n tasolla ennen viljelyluvan myöntämistä. Tällä hetkellä EU:ssa ei ole sellaisia hyväksyttyjä muuntogeenisiä lajikkeita, joita voisi viljellä Suomessa. Todennäköisesti ensimmäinen Suomen viljelyolosuhteisiin soveltuva muuntogeeninen lajike

  • Suomessa on 120 haitallista vieraslajia

    Suomessa esiintyy alustavan kartoituksen mukaan runsas 120 haitallista vieraslajia, joista valtaenemmistö on maa- ja puutarhatalouden tauteja. Haitalliset vieraslajit voivat aiheuttaa ympäristöllistä, taloudellista tai muuta yhteiskunnallista haittaa, ja niitä on kartoitettu kansallisen vieraslajistrategian valmistelua varten. Strategialla edistetään vieraslajien aiheuttamien uhkien ja riskien saamista hallintaan Suomessa. Parhaillaan valmisteltavassa kansallisessa vieraslajistrategiassa tavoitteena on tunnistaa haitalliset vieraslajit sekä löytää

  • Talvikauden voimaruokaa juureksista

    Juurekset puoltavat paikkaansa ruokalautasilla juuri nyt niin makunsa, ravintoarvonsa, saatavuutensa kuin ekologisuutensakin takia. Juuresten laajasta valikoimasta pystyy helposti valitsemaan kahden viikon jaksolla eri juureksen jokaiselle päivälle. Juurekset sopivat Pohjolan kylmään kauteen loistavasti, koska niistä saa lämpimän makuista, hellivää ruokaa. Juuresten pehmeisiin makuihin kannattaa tutustua vähin erin, yhteen kerrallaan. Porkkana ja palsternakka ovat sukulaiskasveja, käytöltäänkin samankaltaisia,

  • Talvitomaattia riittää kauppoihin

    Närpiöstä on tarjolla tomaattia ja kurkkua katkeamattomasti ympäri vuoden. Talvitomaatin sato on alkanut ja kotimaista talvikurkkua on ollut saatavissa jo useita viikkoja. – Viljelijät ovat aikaistaneet valotuotannon aloittamista. Tämä merkitsee sitä, että jouluun saakka on tarjolla enemmän kotimaista tomaattia ja kurkkua kuin aikaisempina vuosina, joten tuontia voidaan pienentää vastaavasti, toteaa toimitusjohtaja Ove Grandell Närpiön Vihannes

  • Linnunpönttö joululahjaksi

    Linnustonsuojelujärjestö BirdLife tarjoaa mahdollisuuden osallistuajouluna suomalaisten metsälintujen suojeluun lahjoittamalla linnunpönttöjä. BirdLifen asiantuntijat rakentavat ja vievät metsään lahjoitettujapönttöjä vastaavan määrän oikeita linnunpönttöjä ennen ensi kesänpesimäkautta. Lahjoittaja saa puolestaan taiteltavan linnunpöntönmuotoisen joulukortin, jonka voi antaa ystävälle, pystyttää joulupöytääkoristamaan tai vaikkapa kiinnittää joulukuuseen. Kololinnuilla on pula pesimäpaikoista, sillä nykymetsissä on liian vähänlahopuita ja luonnonkoloja. Lintujen asuntopulaa voi onneksi

  • Kookasta päärynää Ahvenanmaalta

    Ahvenanmaa on aurinkoisin paikka Pohjoismaissa, toisella sijalla on Gotlanti. Niinpä maakunnan omenat värittyvätkin hyvin. Nyt saarelta tulee myös kotimaista päärynää. Uudessa Puutarha-Sanomat –lehdessä (9/2009) kerrotaan, kuinka uudet päärynäviljelmät Ahvenanmaalla tuottavat kookasta ja maukasta päärynää. Ahvenanmaan puutarhahallilla, ÅTH:lla, on kolme päärynän sopimusviljelijää. Heistä ensimmäisenä päärynänviljelyn aloittivat Annika ja Kristian Karlsson, jotka ovat myös kokeneita omenanviljelijöitä. Hedelmäalaa

  • Ahvenanmaalta sipulia ja omenaa

    Ahvenanmaan puutarhahallilla, ÅTH:lla, on ollut voimakas uudistusohjelma. ÅTH:n vuonna 2002 aloittama kehitystyö alkaa olla maalissa. Voimat on markkinoinnissa yhdistetty, omenalajikkeet uudistettu ja uusiin toimitiloihin muutettiin syyskuun alussa. Uudessa 30.10.2009 ilmestyvässä Puutarha-Sanomat -lehdessä (9/2009) on toimitusjohtaja Tord Sarlingin haastattelu. – Olen tyytyväinen, kun kahdeksan vuoden uudistusohjelma alkaa olla päätöksessä. Nyt työtä vapautuu markkinointiin ja kehitykseen. Meillä

  • ” Mihin sesongit ovat hävinneet?”

    Valtiovarainministeri Jyrki Katainen paljastaa oheisessa puheenvuorossa, että hänen intohimoihinsa kuuluvat ruoanlaitto ja herkuttelu.– Erikoisuutenani ovat riistaruoat. Kataisen Lähiruokaseminaarissa pitämä puheenvuoro on julkaistu Tukkutori-lehdessä (nro 6/2009). Katainen korostaa, että ruokakeskustelu on menossa erinomaiseen suuntaan.– Hukkasimme usean vuosikymmen toisarvoiseen ruokakeskusteluun. Keskustelimme siitä, kuka tuottaa, pitääkö tuottaa Suomessa ja pitääkö sitä tukea suomalaisten toimesta vai ei. Se on

  • Viheralan vaikuttajille jaettiin tunnustusta

    ViherTek, Viheralan ammattinäyttelyn yhteydessä jaettiin keskiviikkona 7.10.2009 Helsingin messukeskuksessa neljä viheralan tunnustuspalkintoa viheralan hyväksi tehdystä työstä. Palkinnon saajat ovat onnistuneet omassa vaativassa työ- tai luottamustehtävässään erittäin hyvin. Tunnustuspalkinnon saivat Seinäjoen seurakunnan puistopäällikkö Esko Karttunen, toimitusjohtaja Henrik Bos, Porvoon kaupunginpuutarhuri Mikko Kaunisto vanhempi tutkija Marjatta Uosukainen MTT Laukaasta. Seinäjoen seurakunnan puistopäällikkö Esko Karttunen on erinomainen esimerkki

  • Suuri kurpitsakilpailu ratkennut

    Kurpitsankasvatuksen Suomen mestaruuskilpailun punnitus pidettin tänään Viikissä Helsingin Gardeniassa Päivä maalla -tapahtuman yhteydessä. Voittajakurpitsa ”Äijä” ylsi 361 kiloon, mikä on samalla uusi Suomen ennätys. ”Äijä” kasvatettiin kasvihuoneessa. Avomalla kasvatetut jäivät lähes parisataa kiloa pienemmiksi. Voittajakurpitsan kasvatti Armi Lindell, joka sai palkinnoksi komean pokaalin ja Oma PIHA -lehden vuosikerran. Kuvassa voittaja Armi Lindell, Oma PIHAN Saila