Kaikki jutut

Kevääseen ja etenkin pääsiäiseen liittyvät erottamattomasti villavat pajunkissat, jotka ovat kasvin norkkokukintoja. Ne eivät kuitenkaan ole vielä aloittaneet kukintaansa, vaikka ovatkin tulleet esiin silmusuomujen peitosta. Hopeinen villapeite, pajunkissojen tunnusmerkki, on kukinnoille välttämätön suoja kevättalven pakkasia vastaan. Paju, raita, halava – pajulajeja on yksistään Suomessa parikymmentä, puhumattakaan puutarhakäyttöön jalostetuista risteymistä. Kukapa ei tuntisi vaikkapa koristekasveina käytettyjä

Finfood Luomun organisoima Aurinkokiertue haastaa erityisesti lapset,nuoret ja heidän perheensä pohtimaan ruokavalintojaan ja niiden vaikutuksiaympäristöön. Aurinkoista kampanjaa vietetään viikoilla 13-15,yhteistyökumppaneina ovat Luonto-Liitto ja Suomen 4H-Liitto. Kiertueellevoi osallistua kaupoissa, kouluissa, päiväkodeissa ja kauppakeskuksissa. Kiertuepassina toimii Aurinkopassi, jolla kuluttajia opastetaanluonnonystävän ostoksille.- Ruokakaupassa kärryyn kannattaa valitahuhti-toukokuussa luomutuotteita, joiden pakkauksista passiin voi kerätäAurinkomerkkejä, neuvoo markkinointipäällikkö PÄIVI RÖNNI Finfood Luomusta.Palautettujen

– EU:n komission maatalousosaston esitys, että geenimanipuloidunmateriaalin luomutuotannosta erillään pitämisestä aiheutuvistakustannuksista vastaa luomutuotanto itse, on pöyristyttävä, toteaaLuomuliiton puheenjohtaja ESA PARTANEN. -Tähän saakka on periaatteenaollut, että saastunnan aiheuttaja kustantaa varotoimet ja korvaamahdolliset vahingot. Partanen ihmettelee, miksi gm-asiassa aiheuttajamaksaa -periaate on käännetty ylösalaisin. Luomuliitto toivoo Suomen EU-edustajilta selkeää kantaa valmisteltavanaolevaan geenimanipuloidun materiaalin levittämistä koskevaan säännöstöön japeriaatteisiin myös

Honkajokinen Erkki Isokaski on aloittanut vihannestuotannon 1970-luvun puolivälissä. Nyt viljelyala on 30 hehtaaria. Viljelyssä on lanttu, porkkanaa ja yrityksessä tuotetaan jatkojalosteita. Työssä on koko perhe mukana ja yrityksen jatkajana on poika, Jukka-Pekka Isokaski. Isokaski kiitti yhdistystä sanoen juurestentuottajain porukan olevan kannusta ja että hyviä ystäviä ja tuttavia on tullut eri puolilta Suomea. Toinen viirin saajista

Maakuntien Parhaat -merkin 10-vuotisjuhlaseminaarissa palkitaan kolmelaatutyössä kunnostautunutta yritystä. Maakuntien Parhaat -parhaimmistoKolatun Vuohijuustola, Ilorannan täysihoitola sekä Design Anu Pylsy ovatkasvattaneet liikevaihtoa huomattavasti laatumerkin myötä. ProAgria Maaseutukeskusten Liiton myöntämä Maakuntien Parhaat -merkki ontuonut laatuajattelun pienyritysten toimintaan. ”Toiminnan ja palvelunlaadun kehittyminen parantavat kilpailukykyä ja kannattavuutta.Asiantuntijaraadin ja neuvojien valvoma laatumerkki kannustaa yrittäjiäkehittämään laatutyötä”, kertoo Maaseudun Parhaat -merkin ”äiti” ProAgriaMaaseutukeskusten

Viininkulutus kasvaa maailmanlaajuisesti noin prosentin verran vuodessa,mutta viinipullon hinta nousee vastaavasti kahden prosentin vuosivauhtia.Englantilaisen viinin ja alkoholijuomien markkinointitutkimuslaitoksenIWSR:n tutkimustuloksia esitellyt JEAN FRANCOIS LEY Bordeauxinkansainvälisiltä Vinexpo-messuilta sanoi, että tuottajamaat tähyävät nyterityisesti ei-tuottajamaiden, muun muassa Pohjoismaiden suuntaan. Leyn mukaan ei-tuottajamaat kuluttavat kaikesta maailman viinistä 10,4prosenttia, mutta niissä kulutus tulee kasvamaan kolmanneksella vuoteen2006 mennessä. -Suomessa viininkulutus on kasvanut

Kotimaiset Kasvikset ry on nimennyt PEKKA ja SIRKKA-LIISA JUNNILAN Turustaavomaan vihannesviljelyn Vuoden laatutuottajiksi. Yhdistyksenlaadunvalvonnan mukaan Junniloiden pakkaamien kaalierien laatu on olluttasaisen hyvä. Kaikki viime vuosina läpikäydyt näytteet ovat täyttäneetensimmäisen laatuluokan laatuvaatimukset. Tuotteiden hyvän laadun lisäksi Junnilat saavat tunnustusta täsmällisestäja luotettavasta toiminnasta. Tuotteet ostava tukkuliike tuntee Junnilathuolellisina ja ammattitaitoisina yrittäjinä, joiden toiminta onesimerkillistä. Junnilat viljelevät kaalia

Entisten kauppapuutarhojen maaperä on voinut pilaantua erilaistentorjunta-aineiden käytön seurauksena. Kasvihuoneviljelyssä on ajan mittaanollut käytössä lukuisia eri torjunta-ainevalmisteita, joista osa onsittemmin kielletty. Torjunta-aineet ovat sisältäneet noin 120 erilaistatehoainetta, joista osa on nopeasti tai kohtalaisen nopeasti hajoavia,mutta osa on hyvin pysyviä ja ne voivat kertyä maahan. Maaperä on voinutpilaantua myös lämmitysöljyn käytön ja varastoinnin takia. Uudenmaan ympäristökeskus

Kotimaiset Kasvikset ry:n Vuoden porkkana 2003 -tunnustuspalkinto myönnettiin UKK-instituutin johtajalle, elintarviketieteiden tohtorille Mikael Fogelholmille. Perusteluissa todettiin, että hän on työssään osannut yhdistää ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvät asiat helposti jokaisen suomalaisen kannalta omaksuttavaan muotoon. Fogelholm on muun muassa kannustanut suomalaisia syömään puoli kiloa kasviksia ja liikkumaan puoli tuntia päivässä. Näillä yksinkertaisilla keinoilla voidaan parantaa selvästi suomalaisten

Luomuviineissäkin käytetään lisäaineita, mutta huomattavasti vähemmän kuintavanomaisesti tuotetuissa viinissä. -Suurin ero onkin siinä, että rypäleetviljellään luonnonmukaisesti. Ne kehittävät itse vastustusmekanisminsa jaovat terveitä, kun maa oikein huokuu elinvoimaa. Viiniin ei käytetäsynteettisiä aineita, esimerkiksi säilömiseen käytetään luonnosta saatavaarikkidioksidia, sanoi ranskalainen luomuviinintuottaja FRANK NEUFING, jokaon vieraillut Suomessa kuluvalla viikolla. Neufing viljelee 12,5 hehtaarin laajuista Chateau le Clou-luomuviinitilaansa lähellä

Moni ruokalaji on helppo muuttaa herkulliseksi ja jopa juhlavaksi tuoreiden viljeltyjen sienten avulla. Täyteläisyyttä saadaan myös makuun, sillä sienten umami-makuvaikutus lisää ruokien maittavuutta. Umami korostaa muiden ruoka-aineiden makuja ja lisää siten herkullisuutta. Kotimaiset Kasvikset ry:n sieniviikko on viikolla 10 eli 3.-9.3.2003. Sienten ostaminen ja käyttö on helppoa. Sieniä myydään rasioissa, joissa ne säilyvät hyvin myös

Tuoreen brittiläisen tutkimuksen tulokset antavat lisää vahvistusta sille,että lapset kannattaa totuttaa hedelmien syöntiin jo pienestä pitäen.Tutkimuksen mukaan lapsuusiässä runsaasti hedelmiä syöneillä henkilöillä onmyöhemmin elämässään pienempi riski sairastua syöpään kuin henkilöillä,joille hedelmät eivät lapsuusvuosina ole maittaneet. Tutkimuksen aineistona käytettiin tietoja 1930-luvulla Englannissa jaSkotlannissa toteutetusta ravitsemustutkimuksesta, jossa seurattiin 1350perheen ruokatottumuksia. Vuonna 2000 tutkijat jäljittivät 4000 henkilöä,jotka olivat