Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Väitös: Suomalaismuurahaisten lähisukulaiset löytyvät idästä, ruotsalaisten lännestä

    Viimeisin jääkausi ajoi kahden äkäisesti pistävän muurahaislajin, silo-ja ryppyviholaisen, pohjoisessa asuvat yhdyskunnat kohti etelää.Biologi Jenni Leppäsen Helsingin yliopistossa tekemä väitöstutkimuspaljastaa, että nykyisten suomalaismuurahaisten esi-isät viettivätpitkää talvea laajalla alueella. Paluumarssi Suomeen on kulkenutitäistä reittiä, kun taas ruotsalaismuurahaisten esi-isät matkasivatnykypaikoilleen Espanjan ja Ranskan tienoilta. Viimeisin, noin kymmenen tuhatta vuotta sitten päättynyt jääkausi ajoipohjoisen eläimistön vähissä erin kohti

  • Schetelig uusi nettipalveluaan

    Schetelig Oy on julkistanut uudet kotisivut. Nora Kauste kertoo, että Schetelig-konsernin sivut sisältävät paljon tuoteuutuuksia ja ajankohtaisia asioita. – Sivuilla on poikkeuksellisen paljon digiselattavia tuoteluetteloita vuodelle 2013. Schetelig-konsernin nettisivut ovat vanhassa tutussa osoitteessa www.schetelig.com . Sivuilta on nähtävissä seuraavat digiluettelot: Koti & Puutarha -luettelot • K&P Siemenet 2013 • K&P Tarvikkeet 2013• Tarha-tuote tarvikkeet 2013

  • Omenalla uusi vaarallinen kasvintuhooja

    Kahdelta suomalaiselta omenaviljelmältä on todettu vaaralliseksi kasvintuhoojaksi luokiteltua omenan lisäversoisuustautia (Apple proliferation -fytoplasma, Candidatus Phytoplasma mali). Taudin aiheuttaa fytoplasma, jota levittävät ainakin Suomessa esiintyvät omenanlehtikempit. Evira selvittää yhdessä asiantuntijoiden kanssa taudin kartoittamista ja hävittämistoimenpiteitä. Omenan lisäversoisuustauti aiheuttaa omenapuilla versojen luutamaista kasvua ja satotappioita. Satotappiot johtuvat omenoiden pienestä koosta ja makuvirheistä. Tautia havaittaessa tai epäiltäessä on

  • Marraskuun värittäjät

    Kun aurinko vähänkin vilahtaa näkyviin pilvisinä viikkoina, kannattaa katse suunnata aivan maanpinnan tuntumaan. Sammalet ovat harmaan vuodenajan valaisijoita, jotka eivät ole kovin valikoivia sen suhteen, missä antavat vahvojen väriensä loistaa. Sadekin vain saa ne pörhistymään. Pienimmätkin kiveyksensaumat täyttyvät ajan kanssa kumpuilevaksi minimaisemaksi, joka herää hehkumaan matalalta tulevassa talvivalossa.

  • Kultasade on todellinen katseenvangitsija

    Elämme juuri nyt vuoden pimeintä aikaa, ja monille kaiketi ankeintakin, kun lumi ei vielä valaise maisemaa, taivas on paksussa pilvessä ja vettä vihmoo päivittäin. Säätiedotusten mukaan parempaa säätä ei ole luvassa päiväkausiin. Ilman lämpötila on tosin pysytellyt melko korkealla, päivällä jopa lähellä kymmentä astetta. Omaa mieltäni ainakin piristää katsella kuvia ja muistella tätä komeasti Hangon

  • Kevät mielessäin

    Viime viikolla sain viimeisetkin kukkasipulit multaan ja tarjoushintaan hankitut pensaat ja puun istutettua. Kyllä, niitäkin riitti, viimeksi pari viikkoa sitten kun tulin kaupunkireissulta, oli mukanani yhdeksän pensasta ja yksi puu! Mutta kun niitä saattaa tähän aikaan vuodesta löytyä taimimyymälöistä jopa eurolla, niin… no, eipä siitä sen enempää muuta kuin että säästöä syntyy. Ensi keväänä on

  • Syksyn valoja ja koristeasetelmia

    Erään tunnetun rautakaupan syyskuvastossa mainostettiin alkusyksystä ikkunaan aseteltavaa, hopeanhohtoista kimallesydänvalaisinta. Se oli ainoa, kauniilta näyttävä tuote, mikä tuossa esitteessä kiinnosti. Niinpä kiiruhdimme kauppaan, kun myyntiaika koitti. ”Sitä ei ole saatu vielä myyntiin”, myyjätyttönen valitteli. Viikon välein kävimme useita kertoja rautakaupassa, mutta ”sitä ei ole vielä saatu”. Onneksi huomasimme kyseisen kimallesydämen erään tavaratalon hyllyllä, minkä jälkeen

  • Tervetuloa takaisin, krookukset

    Vaikka kevätkukat ovat minulle kasveista mieluisimpia, krookuksia en ole istuttanut aikoihin. Sille voi keksiä monenlaisia syitä, ennen kaikkea: miksi istuttaa krookuksia, kun myyrät ja kauriit kuitenkin tulevat ja syövät ne. Sitä turhautumista, kun juuri aukeamaisillaan olevat nuput ovat yön aikana kadonneet tihulaisen vatsaan. Ehkä myös yleisimmät krookusvärit ovat kärsineet inflaation nähtyinä toistuvasti rinnakkain istutettuina. Viime

  • Heikkilän yrttitila palkittiin

    Suomen Nuorkauppakamari palkitsi Heikkilän Yrttitilan B-alueen voittajana Vuoden Nuori Maaseutuyrittäjä -kilpailussa. Alue B kattaa Kaakkois-Suomen Pieksämäeltä Imatralle ja Lappeenrantaan ja Kotkan kautta Hämeenlinnaan. Palkinto luovutettiin Jyväskylän KoneAgri – messuilla. Heikkilän yrttitila sijaitsee Rahulan kylässä Mikkelissä ja yrittäjinä ovat Jussi Saarinen ja Terhi Saarinen. Yrttien viljely vanhalla sukutilalla alkoi vuonna 2008. Saaristen yrittäjäperhe on kehittänyt tuotantoa

  • Kompostoimalla syksyn puutarhajäte hyötykäyttöön

    Syksyn lehdet ja muu puutarhajäte voidaan hävittää omalla tontilla kompostoimalla. Kompostoinnin aikana jätteestä kypsyy erinomaista maanparannusainetta omassa puu-tarhassa käytettäväksi. Puutarhajätteet, kuten lehdet, haravointijäte, naatit, risut ja leikkuujäte on helppo kompostoida eristämättömässä kompostorissa, kehikossa tai aumassa. ─ Aloita puutarhakompostin rakentaminen laittamalla pohjalle haketta, oksasilppua, kuoriketta tai pieniä risuja turvaamaan kompostin ilmansaanti. Kasaa komposti kerroksittain: vuorotellen typpipitoisia

  • Agroprintin ”Painettava pelto” ideakilpailun voittajaksi

    Viestintäalan tutkimussäätiön Think INK -innovaatiokilpailun on voittanut Agroprint Painettava pelto, joka tarjoaa ekoratkaisuja ruokapöytään. Voittajatiimi saa 100 000 euron pääpalkinnon keksinnön jatkokehittämiseen. Agroprint on painoteknisesti toteutettu biohajoava viljelykalvo, joka tehostaa viljelyä ja vähentää viljelyn luonnolle aiheuttamaa kuormitusta. Viljelykalvo sitoo itseensä ihanteellisen määrän ravinteita ja vettä, jolloin se soveltuu myös ääriolosuhteisiin ja korkean eroosion maaperään. Agroprintin

  • Kullankeltaista aikaa

    Tämä on upeaa aikaa vuodesta, kun loppukesän väsynyt vihreä on vaihtunut keltaisiin, lämpimiin sävyihin. Kallionauhus (Ligularia dentata) on yksi kauneimmista loppukesän kukkijoista. Omalla pihallani se viihtyy valtavan hyvin kosteassa paikassa, savisessa maassa ja pääosin auringossa, vain nuori japaninlehtikuusi sitä hieman varjostaa. Seurana sillä on mm. siperian-, loisto- ja kaunokurjenmiekkoja, päivänliljoja ja palmusaraa. Kukinta-aikakin on pitkä.