Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Uusiokäyttöä

    Aikansa eläneet krysanteemit vaihtuivat viikonloppuna callunoihin. Leikkasin kasvustot irti ja heitin kompostiin. Multapaakut sen sijaan pääsivät uusiokäyttöön. Olen jo aikaisemmin aloittanut tekemään metsän reunaan kohopenkkiä, jonka reunoina toimivat omatekoiset turveharkot. Paakut pysyvät hyvin paikoillaan, kun ne yhdistetään toisiinsa pienillä kepeillä. Kas näin! Reunusta on valmiina parin metrin verran. Paakut ovat hieman erikokoisia ja -näköisiä, mutta

  • Kurpitsajuhlan aikaan

    Vaikka kurpitsan varsinainen kulta-aika eli halloween on vasta 31.10. eli lokakuun viimeisenä päivänä, on kotonani vietetty melkoista kurpitsajuhlaa koko tämä syksy. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa päätin kasvattaa omia kurpitsoja – juuri sellaisia oranssinkeltaisia komistuksia joita lähinnä amerikkalaisissa elokuvissa näkee. Kokeilu onnistui yli omien odotusteni, sain kasvatettua useita noin 4 kg painoisia ”Rocket” -kurpitsoita (ja pari

  • Lokakuinen puutarha

    Vaikka lokakuinen puutarha näyttääkin pääasiassa tältä… …voi tarkkasilmäinen puutarhuri vielä löytää pihamaalta kaikenlaista sykähdyttävää. Kuukausimansikka (Fragaria vesca ’Rügen’) kukkii vielä ja kasvustoa pöyhimällä löytyy muutama makea suupalakin. Mirrinminttu (Nepeta x faassenii) on aloittanut uusintakierroksen huvimajan eteläseinustalla. Rosariossa on useampikin väripilkku. Nämä eivät ymmärrä lopettaa ennen kuin talvi tulee. Rosariossa kasvaa ruusujen seurana myös muutamia perennoja.

  • Pelargonihulluus

    Minuun iski kova pelargonihulluus viime talvena. Kasvatin siemenestä, ostin pistokkaita ja sain blogiystäviltä useammankin alun. Kevättalven ja alkukesän aikana haalin itselleni parisenkymmentä erilaista pelargonilajiketta. Kesän ne viettivät kasvihuoneessa ja nyt ne ovat kuukauden päivät majailleet sisätiloissa. Onneksi vanhassa talossa on hyvin ikkunalautatilaa. Palsamipelargoni ’Dr. Westerlund’ (Pelargonium x graveolens) on saatu blogiystävältä pienenä pistokkaana kevättalvella. Kesän

  • Luonto syysväreissään

    Lämpimät keltaiset, oranssit ja kirkkaanpunaiset syysvärit ovat lämmittäneet maisemaa hehkullaan, viileiden syystuulien muistutellessa meitä jo pikkuhiljaa talven tulosta. Oman kotipihan kasvivalintoja suunnitellessa, komeiden syysvärien huomioon ottaminen palkitsee juuri näinä hetkinä jolloin kukat eivät enää samalla tavalla tarjoa väriloistoa puutarhassa. Erilaiset koristepensaat kuten kanukat ja angervot ovat hyvin näyttäviä näin syksyn tullen. Melko voimakkaasti kasvava korallikanukkapensas

  • Krappe elää omenalla

    Uudessa Puutarha-Sanomat –lehdessä (nro 8/2013) on artikkeli Timo Krappen omenaviljelykseltä. Tila sijaitsee Lohjan Lohjansaaressa. Timo kertoo artikkelissa omenalajikkeista, omenan perusrungoista, kasvitaudeista ja isoista ja pienistä tuholaisista. Timo Krappe markkinoi omenat viiteen pääkaupunkiseudun markettiin. Tänä vuonna kysyntä on ollut tasaista, kun kotipuutarhaomena ei ole häirinnyt markkinoita. Krappen tilalla on perusteilla uusi omenatarha, jossa käytetään piiskataimien sijaan

  • Krappe elää omenalla

    Uudessa Puutarha-Sanomat –lehdessä (nro 8/2013) on artikkeli Timo Krappen omenaviljelykseltä. Tila sijaitsee Lohjan Lohjansaaressa. Timo kertoo artikkelissa omenalajikkeista, omenan perusrungoista, kasvitaudeista ja isoista ja pienistä tuholaisista. Timo Krappe markkinoi omenat viiteen pääkaupunkiseudun markettiin. Tänä vuonna kysyntä on ollut tasaista, kun kotipuutarhaomena ei ole häirinnyt markkinoita. Krappen tilalla on perusteilla uusi omenatarha, jossa käytetään piiskataimien sijaan

  • ”Kihtilääkkeestä kukkapenkkiin”

    Syksyllä kolme vuotta sitten kerroin tässä Omapiha-lehden blogissa, kuinka Hangossa liikkuessani huomasin puistossa ruusupensaiden juurella ajankohtaan nähden huomiota herättävän värisiä, krookuksilta näyttäviä kukkia, joita en tuolloin tunnistanut. Ne näyttivät kuitenkin jotenkin tutuilta, aivan kuin olisin lukenut niistä jostakin. Sitten välähti, että kyseessä on Pihakalenterin 2010/2011 sivulla 118 esitelty syysmyrkkylilja (Colchicum autumnale), joka tunnetaan myös alaston

  • Gluteenitonta ja terveellistä kvinoaa viljellään myös Suomessa

    Kvinoa on saavuttanut superruoan maineen maailmalla, ja YK on nimennyt sen vuoden 2013 kasviksi. Nyt Kvinoan viljely on mahdollista Suomessakin. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ssä on 15 vuoden kotiuttamisella saatu oloihimme sopeutunut siemenkanta. 1990-luvun loppupuolella MTT:n erikoistutkija Marjo Keskitalo opiskeli USA:ssa. Siellä hän tutustui kasviin, jonka NASA:n tutkimukset olivat osoittaneet soveltuvan astronauttien ruokavalioon. Andeilla inkat

  • Mitä Suomessa syötiin vuonna 2012?

    Suomalaiset käyttivät viime vuonna keskimäärin 182 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa viljaa, 78 kiloa lihaa, 59 kiloa hedelmiä ja 57 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) ravintotaseen ennakkotiedoista. Siipikarjanlihan kulutus kasvoi kolme prosenttia ja naudanlihan vajaan prosentin verran edellisvuodesta. Sianlihan kulutus sen sijaan laski reilun prosentin. Sianlihaa syötiin viime vuonna keskimäärin 36,

  • Mitä Suomessa syötiin vuonna 2012?

    Suomalaiset käyttivät viime vuonna keskimäärin 182 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa viljaa, 78 kiloa lihaa, 59 kiloa hedelmiä ja 57 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) ravintotaseen ennakkotiedoista. Siipikarjanlihan kulutus kasvoi kolme prosenttia ja naudanlihan vajaan prosentin verran edellisvuodesta. Sianlihan kulutus sen sijaan laski reilun prosentin. Sianlihaa syötiin viime vuonna keskimäärin 36,