Kaikki jutut

Hiilihydraatteja ei ole syytä unohtaa laihduttajankaan ruokavaliossa, valtion ravitsemusneuvottelukunta muistuttaa. Päinvastoin, kuitupitoiset viljatuotteet, peruna, kasvikset, juurekset, hedelmät ja marjat kuuluvat terveelliseen ruokavalioon. Muodissa olevat vähähiilihydraattiset ruokavaliot voivat pitkään noudatettuina olla haitallisia, eikä niillä usein saada pysyviä laihdutustuloksia. Näiden ruokavalioiden turvallisuudesta ja tehosta on tieteellistä näyttöä hyvin niukasti, neuvottelukunta muistuttaa. Dieettien teho perustuu energian saannin vähentymiseen

– Rypsiöljyn tulisi kuulua päivittäiseen ravintoon, sanoo Helsingin yliopistossa alkuvuodesta väitellyt TUULIKKI SEPPÄNEN-LAAKSO. Hän tutki väitöskirjassaan ravintorasvan vaihtamisen vaikutuksia veren seerumin rasva-aineisiin ja plasman rasvahappokoostumukseen sekä välttämättömien rasvahappojen aineenvaihduntaan. Laakso esitteli tutkimustaan viime viikon torstaina ravitsemusterapeuteille järjestetyssä tilaisuudessa. Rypsiöljyllä tulisi Laakson mukaan korvata kovaa, tyydyttynyttä rasvaa. Näin voitaisiin alentaa veren kolesterolitasoa. Samalla varmennetaan molempien välttämättömien

Luonnosta Sinulle on tunnus, jonka voimalla viisi eri järjestöä kampanjoivat luonnonmarjojen, sienien, yrttien ja erikoisluonnontuotteiden talteenottamisen ja käyttämisen edistämiseksi. Tunnuksen on rekisteröinyt Arktiset Aromit. Lisäksi kampanjassa ovat mukana Marttaliitto, Suomen 4H-liitto, Suomen Kuluttajaliitto sekä Suomen Latu. Tietovisa opastaa peruskoululaisia Arktisten Aromien kohderyhmänä kampanjassa ovat peruskoululaiset. Luonnosta Sinulle -opas on kevään aikana jaettu kouluihin. Syksyllä jatketaan

Yksivuotiset köynnökset luovat parvekkeelle tai terassille vihreän tilanjakajan. Monet köynnökset vaativat alkukasvatuksen, joten ne kannattaa tässä vaiheessa kesää hankkia valmiiina taimina torilta tai myymälästä. Nopeimmat, kuten krassit, ehtivät siemenistäkin loppukesän iloksi vielä näin kesäkuun alkupuolellakin. Useimmat köynnökset vaativat tukemista. Yksinkertaisin ja nopein on valmis puu- tai muoviristikko, mutta erilaisia köynnösverkkoja tai naruja kannattaa myös kokeilla.

Kesä merkitsee monelle muutoksia myös ruoanvalmistukseen ja ruokailuun. Grillit, savustuslaatikot ja muurikkapannut kaivetaan esiin varastoista ja keittiö ja ruokapöytä siirretään parvekkeelle tai pihamaalle. Ruoan hankintaan ja valmistamiseen osallistuu mielellään koko perhe. Kesällä vietetään useasti juhlia ja myös ravintoloiden asiakkaat muuttuvat iloisiksi lomailijoiksi. Kesän ruoka muuttuu kevyemmäksi ja monien kasvisten kulutus voi jopa kaksin- tai kolminkertaistua.

Varhaisperuna tulee kauppoihin yleensä touko-kesäkuun vaihteessa, mutta ruokaperuna-asetuksen mukaan perunaa sitä saa myydä varhaisperunana aina syyskuun loppuun saakka. Elintarvikevirasto muistuttaa, että varhaisperuna on tuoretuote, joka tulee käyttää mahdollisimman nopeasti, mieluimiin jo nostopäivänä.Jos varhaisperunaa pitää kuitenkin säilyttää, se tulee pitää noin +10–14 Celsiusasteen lämpötilassa ja valolta suojattuna. Pimeässä säilyttäminen estää perunoiden vihertymisen. Vihertyneitä perunoita ei ole

Kesäkuun nimikkokasveiksi on valittu kesäkuussa kukkivat alppikärhö (Clematis alpina) ja kellukat (Geum). Sinikukkainen alppikärhö on yksi kesän aikaisimmista köynnöksistä. Sen ensimmäiset kukkanuput avautuvat jo toukokuun loppupuolella. Kellukat puolestaan ovat kelta- tai oranssikukkaisia perennoja, jotka kasvavat matalina mättäinä aurinkoisilla ja puolivarjoisilla paikoilla. Alppikärhön voi laittaa kiipeilemään puuhun Hento, pienikukkainen alppikärhö kiinnittyy tukeen ohuilla lehtiruodeilla. Köynnöksen voi

Kesäkuun 13. päivää vietetään kaikissa kaikissa pohjoismaissa Luonnonkukkien päivänä. Tanskassa Luonnonkukkien päivän kasviretkiä järjestetään jo 17:nnen kerran. Suomi on mukana vasta toista kertaa Luonnonkukkien päivä kutsuu mukaan kaikkia kasveista kiinnostuneita osallistumaan opastetuille kasviretkille. Luonnonkukkien päivän tavoitteena on kasviharrastuksen ja luonnontuntemuksen lisääminen sekä yhteisten luontoelämysten tarjoaminen mahdollisimman monelle. Kahden tunnin mittaiset retket on tarkoitettu suurelle yleisölle.

Tilaviinit pääsevät kilpailemaan rypäleviinien kanssa jo gourmet-ravintoloiden ruokalistoille. Ravintola Nokka esittelee uuden HelsinkiMenun viiniohjelman rinnalla ensimmäistä kertaa myös kotimaisen marjaviiniohjelman. – Haluamme tarjota asiakkaillemme mielenkiintoisen kotimaisen vaihtoehdon, ravintolapäällikkö HELI MÄKELÄ sanoo. – Marjaviineissä on meille suomalaisillekin eräänlaista eksotiikkaa, ja ulkomaalaiset asiakkaat ovat olleet niistä erityisen kiinnostuneita. Ulkomaalaisia vieraita isännöiville HelsinkiMenu ja suomalaiset tilaviinit tarjoavatkin mahdollisuuden

Viikonloppuna järjestettiin monilla paikkakunnilla tempauksia valtakunnallisten Puutarhapäivien tiimoilta. Tänä vuonna Puutarhaliiton lanseeraamaa tapahtumaa vietettiin teemalla ”Puutarhan lumoa”. Viileä sää ei näyttänyt ainakaan pääkaupunkiseudulla haittaavan viherpeukaloiden kesän odotusta. Tapahtumat keräsivät odotetusti väkeä ja puutarhamyymälöissä kesäkukkien myynti lähestyy huippuaan. Gardenia –luontokeskuksen kevättapahtumassa Helsingissä syntyi pihalle turveharkoista kolmessa tunnissa komea valtaistuin. Valtaistuimen rakentamiseen tarvittiin 110 turveharkkoa, tukikeppejä, vettä

Aurinkoinen parveke on kasviharrastajan unelma, kunhan aurinko ei porota siihen koko päivää. Mitä aurinkoisempi parveke on, sitä tärkeämpää on muistaa säännöllinen kastelu. Pienissä viljelyamppeleissa olevat kasvit kannattaa istuttaa uudelleen tavalliseen kukkamultaan hieman suurempaan ruukkuun. Kukkamulta ei kuivu koppuraksi yhtä helposti kuin pelkkä turve, ja suurehko multamäärä takaa kasveille tasaisen kosteuden. Aurinkoiselle parvekkeelle sopivia amppelikasveja:apinankukatamppelikissanhäntämorsiuskellomukulabegonia, karjalanneitoneilikkaorvokkiriippapetuniapikkupetuniapunarevonhäntäamppelisoilikkisinilobeliasiniviuhkaverenpisara

Useat maailman parhaat ruokaherkut sisältävät tomaatteja. Tomaattien iloiset värit piristävät päivittäisiä salaatteja ja on vaikeaa kuvitella syövänsä esimerkiksi italialaisia tai meksikolaista ruokia ilman tomaatteja. Myös me suomalaiset olemme hullaantuneet värikkäisiin tomaatteihin. Syömme vuosittain henkeä kohti reilusti yli kymmenen kiloa tomaatteja – enemmän kuin mitään muuta kasvista. Tomaatit ovat aina olleet myös maailman parhaiden keittiömestareiden suosikkiraaka-aineita.