Keväällä kerroin miten vanha, umpeenkasvanut kasvimaa jyrsittiin. Vaikka se olisi viisainta pitää viljelemättömänä plänttinä ja kylvää vasta ensi vuonna, en millään malttanut. Puolet kasvimaasta jäi paljaaksi, puolet kylvettiin. Paikka on hyvä, aurinkoinen maatilkku, maa vanhaa merenpohjaa. Keväällä kasvimaata ympäröivissä ojissa lotisee vesi. Maa on savista, niukin naukin ettei liian savista. Saaressa on peuroja, kauriita ja
Mansikan pääsatokausi on Suonenjoen seudulla kääntynyt loppusuoralle. Viileähkö ja sateinen sää on kypsyttänyt mansikat ”varovasti” eli satokausi on ollut pitkä, kertoo Ilkka VOUTILAINEN Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksestä. – Ensi viikolla saadaan vielä pääsadon mansikoita myöhäislajikkeista mm. Polkasta, Kimberlystä, Bountystä ja Florencesta. Satokaudessa on ollut tänä vuonna selvä porrastus eteläisen ja keskisen Suomen osalta. – Kotipakastajien
Lasten lihavuusongelman vähentämiseksi on keksitty uusi keino, Food Dudes -videosarja, jonka avulla lapset opetetaan syömään enemmän kasviksia. Ohjelmasta tehdyt pilottitutkimukset Irlannissa ja Isossa-Britanniassa ovat olleet lupaavia. Food Dudes -ohjelmassa supersankareiden tehtävänä on pelastaa maailma pahisjengin ilkeältä suunnitelmalta, jonka tarkoituksena on tuhota maailma varastamalla kaikki hedelmät ja vihannekset. Ohjelman sankarit (Food Dudes) saavat yliluonnollisia kykyjä aina
Heinäkuussa kannattaa aina poiketa pienille hiekkateille, puikkelehtimaan metsäpalstojen ja peltojen lomaan ihmettelemään Suomen maaseudun kauneutta. Tienvarren kukat tekevät matkasta ikimuistoisen. Siellä, missä maatalous ei ole liian tehokasta lannoitteineen ja torjunta-aineineen, viihtyvät monet niittykukat. Kuivat tienpientareet ovat niille parhaita kasvupaikkoja, sillä kuivassa rinnemaassa eivät viihdy niittykukkien pahimmat kilpailijat ruohot ja nokkoset. Aromaisessa pientareessa mikään ei kasva
Silkkikukka (ent. Godetia, nykyään Clarkia) on oikea kukka, nimestään huolimatta. Sen siemeniä ostetaan puutarhaliikkeestä eikä Tiimarista. Silkkikukka on vähän vanhanaikaisen maineessa, turhaan, sillä uusia lajikkeita kehitetään koko ajan. Perinteisesti silkkikukka on kohtalaisen korkea, ja siten hieman hankala. Kesäkukkaruukkuihin se ei oikein sovi, vaan pikemminkin paikkaamaan kukkapenkin aukkopaikkoja penkin taka-alalla tai keskellä. Viime aikojen uudet lajikkeet
Keski-Euroopassa viime vuosikymmeninä yleistyneen myyräekinokokin (Echinococcus multilocularis) vuoksi monet keskieurooppalaiset välttävät luonnonmarjojen syöntiä siinä pelossa, että marjojen pinnalla voi olla ketun ulosteesta peräisin olevia loisen munia. Myyräekinokokkia ei kuitenkaan esiinny Suomessa, joten täällä metsämarjoja voi syödä ilman pelkoa ekinokokkitartunnasta. Ekinokokit ovat Echinococcus-sukuun kuuluviapienikokoisia heisimatoja, joiden elämänkiertoon kuuluu pääisäntänäpetoeläin (yleensä koiraeläin), jonka ohutsuolessa aikuisia matojavoi olla
Rajoja himottaa aina venyttää, ja epäonnistumisen riski kutkuttaa kokeilunhalua. Tällä kertaa houkutus löytyi Billnäsin taimistolta Pinjaisista. Siellä oli oikeastaan montakin houkutusta, mutta yksi kohosi ylitse muiden. Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba) on ikivanha kasvi joka kasvoi jo jurakaudella, ilmeisesti pohjoisella pallonpuoliskolla. Dinosaurusten aikaan, siis. Samalta ajalta ovat Uuden-Seelannin puusaniaiset, jotka ovat edelleen voimissaan. Neidonhiuspuun talvenkestävyydestä Suomessa ei
Laukat, eli Allium-suvun kukat ilostuttavat. Hellyttävät pallerot koristavat varsien päitä, jotkut kohoavat korkealle, toiset taas pysyttelevät maan pinnassa. Laukkojen sipulit istutetaan syksyllä, aivan kuten tulppaanien ja krookukstenkin. Keväällä laukka tekee lehtiruusuketta maan pinnalle ja alkaa rauhallisesti työntää kukkavartta yhä ylemmäs – tai sitten ei, kuten hyvin matalana pysyttelevä pallolaukka (Allium karataviense). Kun varsi on kohonnut
Verenpisara (Fuchsia) on yksi helpoimmista lisättävistä. Sen kun pätkäisee oksan kärjen, mieluiten nuputtoman, riipii muutaman alimman lehden pois ja tökkää multaan. Parin viikon päästä voi jo ihmetellä uusia lehdenalkuja, jotka ovat lähteneet kasvuun vanhoista lehtihangoista. Juurihormoniakaan ei tarvita, tosin voihan sillä varmistaa juurtumisen. Hormonia myyvät puutarhaliikkeet pienissä purkeissa ja pusseissa. Pistokasruukun multa pidetään hieman kosteana,
Ruostekukan (Crocosmia x crocosmiiflora) ei pitäisi talvehtia Suomessa, ainakaan hyvin. Mutta helsinkiläispihalla se näyttää selviytyneen talvesta, jopa ihan reippaasti. Viime kesänä ruukussa ostettu ruostekukka oli niin muhkea, että jaoin sen kolmeen osaan. Istutin jakotaimet kuumaan kukkapenkkiin, kuumaan siksi, että penkin kukissa on leiskuvat värit, toisaalta siksi, että penkki on kivimuurin etelänpuolella, mahdottoman kuuma ja kuivakin.
Kasvintarkastaja löysi sipoolaisesta perunakasvustostakoloradonkuoriaisia parhaillaan käynnissä olevien tarkastustenyhteydessä. Esiintymästä löytyi muutaman neliön alalla kaksiaikuista kuoriaista ja niiden ympäriltä munaryhmiä. Munia näissäoli kaikkiaan lähes 400 kpl. Esiintymästä löydetyt kuoriaiset jamunaryhmät hävitettiin ja viljelmällä jatketaan lähiviikkoinaesiintymisen tarkkailua. Suomesta on todettu vuodesta 1998 lähtien kaikkiaan yli 500kuoriaisesiintymää, jotka on hävitetty. Tehokkaan torjunnanansiosta kuoriainen on päässyt vain seitsemän kertaa
Puutarhaan kaivataan aina väriä, oikeaa kukkaloistoa. Harvoin se toteutuu, sillä kasvit tarvitsevat tilaa ja ravintoa, valoa ja sopivaa säätä kukkiakseen kuin viimeistä päivää. Sitäpaitsi kasvit pitävät joinakin vuosina lomaa eivätkä kuki niin runsaasti. On oikeastaan väärin olettaa, että kasvi edes haluaisi peittyä kukkasiin. Lehtiä tarvitaan, joten niidenkin pitää näkyä. Ilman lehtiä ei yhteyttämisestä tulisi mitään,
