Kaikki jutut

Useat maailman parhaat ruokaherkut sisältävät tomaatteja. Tomaattien iloiset värit piristävät päivittäisiä salaatteja ja on vaikeaa kuvitella syövänsä esimerkiksi italialaisia tai meksikolaista ruokia ilman tomaatteja. Myös me suomalaiset olemme hullaantuneet värikkäisiin tomaatteihin. Syömme vuosittain henkeä kohti reilusti yli kymmenen kiloa tomaatteja – enemmän kuin mitään muuta kasvista. Tomaatit ovat aina olleet myös maailman parhaiden keittiömestareiden suosikkiraaka-aineita.

Etelä-Suomessa tuomet ja kirsikat ovat täydessä kukkaloistossaan. Lämpimien säiden vuoksi kukinta saattaa tänä vuonna olla ohi nopeasti, joten nyt on aika lähteä varta vasten ihastelemaan kukkien kuorruttamia puita. perimätiedon mukaan tuomen kukat kertovat kylvöajan. Prunus -sukuun kuuluvat niin tutun valkokukkaiset tuomet kuin vaaleanpunakukkaiset rusotuomet sekä monet eri kirsikat. Metrin korkuiseksi jäävä kääpiömanteli on sekin tuomen

Äitienpäivänä annetaan yli miljoona erilaista ruukkukukkaa. Niistä on pitkäaikainen ilo, sillä juhlinnan tauottua ne voi siirtää parvekkeelle tai istuttaa maahan. Korkeat äitienpäiväruusut istutetaan niin, että solmumainen versojen lähtemiskohta eli varttamiskohta tulee kymmenisen senttiä maanpinnan alapuolelle. Miniruusut eivät kestä talvea, mutta ne ovat erinomaisia pikkukukkijoita esimerkiksi parvekelaatikossa tai isommassa astiassa. Perinteisyys on äitienpäivänä kunniassaan. Monikäyttöinen ruukkuruusu

Toukokuun nimikkokasveiksi on valittu heti alkukeväästä kukkivat, raikkaan valkokukkaiset virpiangervot ja vuokot. Molemmat ovat erittäin talvenkestäviä ja helppohoitoisia puutarhakasveja. Nopeakasvuiset ja runsaasti versovat virpiangervot soveltuvat kukkiviksi aidanteiksi ja suojapensaiksi aurinkoisille tai puolivarjoisille pihoille. Monivuotiset vuokot istutetaan mieluiten puolivarjoon paksuun multakerrokseen. Virpiangervo vanhimpia koristepensaitamme Virpiangervo on yksi vanhimpia koristepensaitamme. Idänvirpiangervoa (Spiraea chamaedryfolia) kasvatettiin Suomessa jo 1800-luvulla.

Tuoreiden yrttien käyttö nousee jatkuvasti. Suosion salaisuutena on se, että yrttien avulla ruokiin tuodaan lisää makuja ja myös näyttävyyttä. Viime vuosien aikana yrtti-innostus on levinnyt koko maahan. Myös kotipuutarhurit voivat päästä helposti yrttiharrastuksen pariin ostamalla kaupasta valmiita yrttejä ja istuttamalla sen ruukkuun tai avomaalle. Ennen istutusta yrttejä typistetään, jotta juuristo jaksaa imeä vettä lehdistölle. Avomaalle

Toukokuun toisena sunnuntaina muistetaan äitiä monin eri tavoin. Itse tehdyt kortit ja sänkyyn viety, juhlallinen aamupala kuuluvat monen perheen perinteisiin. Äidille, isoäidille tai anopille vietyjen kukkien suosikkeja ovat äitienpäiväruusut, ruusubegoniat ja jalohortensiat. Viime vuosina perinteisten lahjakukkien rinnalle ovat nousseet erilaiset kesäkukka-amppelit ja jalot pelargonit. Juhlapäivänä äiti saattaa saada myös kimpun valkovuokkoja, joiden löytämisessä ei Etelä-Suomessa

Hormonien ohella myös ruokavalio vaikuttaa vaihdevuosi-ikäisten naisten luuston kuntoon. Hedelmien ja vihannesten sekä kalsiumin runsaalla saannilla oli yhteys vähentyneeseen luukatoon, kertoo uusi brittitutkimus. Tutkijoiden mukaan kalsiumista, hedelmien ja vihannesten syömisestä sekä vain kohtuullisesta alkoholin käytöstä on todennäköisesti hyötyä luuston kunnolle. Sen sijaan runsaasta rasvasta, erityisesti tyydyttymättömän rasvan saannista näyttäisi olevan haittaa luustolle. Seitsemän vuotta kestäneen

Orvokki on ryhmäkasvisuosikeista parhaiten kylmää kestävä laji. Varsinkin lasitetulle parvekkeelle orvokit voi eteläisimmässä Suomessa istuttaa kukkimaan jo hyvissä ajoin ennen äitienpäivää. Viileä sää pitää orvokit napakan lyhyinä ja tasoittaa niiden kukintaa. Aikaisin aloittavan parvekeharrastajan orvokit kukkivat tänä keväänä koreasti amppelissa, joko yksivärisen violetteina, keltaisina tai valkoisina tai vaikkapa kaikkien suosikkivärien sekoituksena. Amppeli sopii hyvin kevään

Toukokuun 14.-15. vietetään taas Puutarhapäiviä ympäri Suomea. Puutarha-alan yhdistykset, seurat, yritykset ja kaupungit ja kunnat järjestävät silloin useita puutarha-aiheisia tapahtumia omalla paikkakunnallaan. Tänä vuonna päivien teema on ’’Puutarhan lumoa”. Se kertoo osaltaan siitä, millainen elämysten ja positiivisten tunteiden lähde puutarha on, Puutarhasta haetaan vaihtelua arkeen. Puutarhapäivien tavoitteena onkin saada suomalaiset kiinnittämään hetkeksi huomionsa puutarha-asioihin ja

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Laukaan tutkimus- javaliotaimiasemalle kerättiin 1990-luvulla perennatutkimusta varten Suomessahyvin menestyneitä päivänliljoja. Päivänliljat (Hemerocallis sp.) ovatluotettavia viherrakentamisen perennoja Suomen oloissa. Niiden parhaitaominaisuuksia ovat helppohoitoisuus ja hyvä kilpailukykyrikkakasvillisuutta vastaan. Tutkimuksen tavoitteena oli valita Suomen ilmastoon sopeutunut,monipuolinen päivänliljan lisäysaineisto ja käynnistää niiden terveidenemokasvien tuotanto. Aineiston valinnassa kiinnitettiin huomiotaterveyteen, kukintaan, kasvutapaan ja lehtien koristeellisuuteenkukinta-ajan ulkopuolella.

Suomen koristepuuvalikoimaa monipuolistetaan. Mustilan Arboretumia hoitava Mustilan Kotikunnassäätiö on käynnistänyt Maa- ja Metsätalousministeriön avustuksella projektin, jonka tavoitteena on lisätä puistojemme ja muiden viheristutusten lajistoa käyttäen Suomen ilmastoon soveltuvia testattuja ja talvenkestäviä lisäyskantoja. Mustilan arboretumissa kasvaa Suomen laajin puu- ja pensasvalikoima. Arboretumiin on kerätty kasveja lukuisilla keräysmatkoilla ympäri maailmaa, mutta kestäviksi osoittautuneita kantoja ei ole osattu

Markkinoille on tullut kaikkiin kulmavaihteellisiin polttomoottorisiimaleikkureihin ja -raivaussahoihin sopiva sahalaitainen leikkurisiima, kertoo Jari Tamminen Tammituotteet Oy:stä. -Uusi Oregon FlexibladeTM -hammassiima parantaa selvästi koneiden leikkuutehoa, työskentelynopeutta ja käytettävyyttä sekä pidentää käyttöikää. Tammisen mukaan alkukesän hento ruoho leikkautuu nopeasti ja murskaantumatta, joten leikkuujälki ei kellastu. – Syyskesän sitkeä ruoho sekä mm. saunakukka, horsma ja pujo – jopa