Suomen perusmaisemaa, Vaasasta Kiteelle
Otin varaslähdön kukkivaan kesään! Vierailin Botaniassa, joka on kasvitieteellinen puutarha ja trooppinen perhospuutarha Joensuussa. Noin 600 lajin kokoelmakasvihuoneissa on edustettuna neljä eri suurilmastoa:tropiikki, subtropiikin kesä- ja talvisadealueet ja aavikko. Trooppiset perhoset lentelevät vierailijoiden ilona. – Pääsiäisenä Botaniassa oli hyvin suosittu tipujahti. Mukavaa kevään odotusta kaikille!
Pihlaja-angervo, tarkalleen ottaen viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) on voimakaskasvuinen koristepensas joka levittäytyessään voi koitua ongelmaksi asti. Se leviää vauhdilla maavarsiensa avulla joten versoja saattaa pulpahdella pintaan milloin mistäkin ja siten sen hävittäminen voi olla puutarhasta hankalaa – etenkin jos se saa kasvaa ravinteikkaassa maassa. Oman taloni syrjällä, hyvin karulla paikalla lähes suoraan kallion päällä se on
Jos syksyllä ei tullut nostettua maa-artisokkasatoa, päästään heti maan sulettua herkuttelemaan miedon makuisilla mukuloilla. Siellä ne ovat odotelleet, maan povessa. Kunhan kukaan pikku varas ei vaan ole käynyt niitä kähveltämässä. Maa-artisokka on helppo juures. Sen kun laittaa mukulat maahan kuten perunat konsanaan ja antaa kasvaa. Jos mukulat nousevat pintaan, ne peitellään. Syksyllä pitkiksi venähtäneet varret
Tänään on ihana auringonpaiste. Vaikka meillä Pohjois-Karjalassa on vielä paljon lunta, niin ilma on kuitenkin täynnä valoa ja lämpöä. Niin vahvat ovat jo keväänmerkit, että on uskottava, että kyllä se kevät on täällä. Kuvaamassa Joensuussa Utran saaressa. Kaunista oli. Pielisjoessa näkyy jo sulia kohtia. Joensuun kaunis kirkko. Kirkon mäessä riittää laskijoita. Suomalainen koivikko on niin
Kirsi-Marja ja Arto Hamosen piha valittiin vuoden 2015 Suomen Paras Piha -kilpailussa finaaliin. Piha on harmoninen kokonaisuus, mutta siinä on paljon yllätyksellisiä yksityiskohtia. Voit katso videon pihasta tästä. Kirsi-Marja Hamosen puutarhaharrastus alkoi vuonna 1997, kun pariskunta muutti omakotitaloon. Talo sijaitsee kuutisen kilometriä Mikkelin keskustasta Pieksämäen suuntaan. Tontin koko on liki 4000 neliötä, josta 1200 neliötä
Esittelin jo viime kerralla muutaman perinneperennan, jotka taatusti menestyvät Pohjois-Karjalan korkeudella. Tässä tulee lisää ihania perennoja. Perinneperennoja on yleensä helppo kasvattaa ja lisätä. Jalostetuilla lajikkeilla saattaa kukkien koko tai värit olla hyvinkin upeita, mutta perinneperennoilla on omat vahvuutensa, esimerkiksi kukan herkkyys, kukinnan runsaus ja hoidon vaivattomuus. Kaikki kukat ovat Pihakuiskaajan puutarhasta. http://pihakuiskaajanpuutarha.blogspot.fi/. Kruunuvuokko (Anemone coronaria)
Vielä on odotettava hetki, ja sitten pihamaalla alkaa näyttää tältä. Ensin maasta nousevat vihreät piipat, ja sitten koko tienoo värjäytyy keltaiseksi, valkoiseksi ja oranssiksi. Kevät on narsissien aikaa. Mutta miksi odotella? Miksei ottaa varaslähtöä ja hankkia narsisseja ruukkukukaksi ikkunalaudalle tai lasitetulle parvekkeelle? Kuten tulppaaneihin, ei narsisseihinkaan voi kai koskaan kyllästyä. Iloisen keltaisina ne tuovat pieniä
Vaikka nyt on vielä hanget korkeat nietokset, aurinko kuitenkin pilkistelee jo silloin tällöin. Eli kevättä on ilmassa lumikinoksista huolimatta ja auringon lämpö tuntuu kasvoilla. Ensi kesän kasvivalintoja on hyvä miettiä jo nyt ja hankkia vaikkapa mieluisia siemeniä ikkunalaudalle itämään. Itse olen tykästynyt perinteisiin perennoihin. Perinneperennat ovat vanhoja kotimaisia kantoja ja näin ollen ne ovat sopeutuneet
Tässä on kuvia Pohjois-Karjalan talvesta; osa niistä on tammikuun puolelta, jolloin pakkasta oli lähes 30 astetta. Maisemat olivat aivan ihanat, lumi oli puhdasta ja valkoista ja auringonpaiste ihan oranssin väristä. Ilma tuntui hyvin raikkaalta. Mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että pakkasta oli kyllä liikaa, jotta pakkaspäivistä olisi pystynyt nauttimaan. Sisältä oli kiva ihailla talvista luontoa,
Selailin uutta Pihakalenteria 2016/2017 katsoakseni, että mikäs juttu siellä olikaan vuoden kuudennelle eli juuri meneillään olevalle viikolle, mutta siis vuodelle 2017. Kalenterin vuosihan alkaa huhtikuusta 2016 ja jatkuu maaliskuulle 2017 saakka. Kyseisen viikon juttuni käsittelee katajaa ja sen koristeellisia ja monikäyttöisiä marjoja. Oheisena tekstistä pari lainausta: ”Aikoinaan metsästysreissuilla oli tapana laittaa katajanoksa avattuun ja suolistettuun
Jatkan vielä pihan esittelykierrosta. Viime kerralla katseltiin, miltä etupihalla näyttää; nyt mennään talon päätyyn ja sivupihalle. Ensimmäisessä kuvassa siirrytään etupihalta talon päätyyn. Ruusuporttia kiertää köynnösruusu Pohjantähti, joka menestyy hyvin Pohjois-Karjalan korkeudella. Tässä kuva talon päädystä. Kuten huomaatte, pihassamme on käytetty runsaasti kiveä. Polkuja on useita. Tämä kuva on myös päädystä. Tällä paikalla oli vielä toissa
Olen uusi kirjoittaja Ihan Pihalla -blogissa. Ajattelin ensin esitellä muutamalla sanalla puutarhaani. Olen innokas harrastajapuutarhuri Joensuusta. Asumme omakotitalossa; tontin suuruus on noin 800 m2. Innostuin puutarhan laittamisesta kahdeksan vuotta sitten. Koska en ole alan ammattilainen, en tiennyt mistään mitään. Opiskelin perusasioita Marttojen puutarhakursseilla. Pihapiirrokset otettiin mukaan tunneilla ja niihin sitten tehtiin suunnitelmia. Tässä muutamia kuvia
Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.
Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.
