Siirry sisältöön

Kasvuvyöhyke III


Suomen perusmaisemaa, Vaasasta Kiteelle

  • Varaslähtö kevääseen

    Vielä on odotettava hetki, ja sitten pihamaalla alkaa näyttää tältä. Ensin maasta nousevat vihreät piipat, ja sitten koko tienoo värjäytyy keltaiseksi, valkoiseksi ja oranssiksi. Kevät on narsissien aikaa. Mutta miksi odotella? Miksei ottaa varaslähtöä ja hankkia narsisseja ruukkukukaksi ikkunalaudalle tai lasitetulle parvekkeelle? Kuten tulppaaneihin, ei narsisseihinkaan voi kai koskaan kyllästyä. Iloisen keltaisina ne tuovat pieniä

  • Perinneperennoista iloa kesään

    Vaikka nyt on vielä hanget korkeat nietokset, aurinko kuitenkin pilkistelee jo silloin tällöin. Eli kevättä on ilmassa lumikinoksista huolimatta ja auringon lämpö tuntuu kasvoilla. Ensi kesän kasvivalintoja on hyvä miettiä jo nyt ja hankkia vaikkapa mieluisia siemeniä ikkunalaudalle itämään. Itse olen tykästynyt perinteisiin perennoihin. Perinneperennat ovat vanhoja kotimaisia kantoja ja näin ollen ne ovat sopeutuneet

  • Talven kauneutta Pohjois-Karjalassa

    Tässä on kuvia Pohjois-Karjalan talvesta; osa niistä on tammikuun puolelta, jolloin pakkasta oli lähes 30 astetta. Maisemat olivat aivan ihanat, lumi oli puhdasta ja valkoista ja auringonpaiste ihan oranssin väristä. Ilma tuntui hyvin raikkaalta. Mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että pakkasta oli kyllä liikaa, jotta pakkaspäivistä olisi pystynyt nauttimaan. Sisältä oli kiva ihailla talvista luontoa,

  • Monikäyttöiset katajanmarjat

    Selailin uutta Pihakalenteria 2016/2017 katsoakseni, että mikäs juttu siellä olikaan vuoden kuudennelle eli juuri meneillään olevalle viikolle, mutta siis vuodelle 2017.  Kalenterin vuosihan alkaa huhtikuusta 2016 ja jatkuu maaliskuulle 2017 saakka. Kyseisen viikon juttuni käsittelee katajaa ja sen koristeellisia ja monikäyttöisiä marjoja. Oheisena tekstistä pari lainausta: ”Aikoinaan metsästysreissuilla oli tapana laittaa katajanoksa avattuun ja suolistettuun

  • Pihan esittely jatkuu

    Jatkan vielä pihan esittelykierrosta. Viime kerralla katseltiin, miltä etupihalla näyttää; nyt mennään talon päätyyn ja sivupihalle. Ensimmäisessä kuvassa siirrytään etupihalta talon päätyyn. Ruusuporttia kiertää köynnösruusu Pohjantähti, joka menestyy hyvin Pohjois-Karjalan korkeudella. Tässä kuva talon päädystä. Kuten huomaatte, pihassamme on käytetty runsaasti kiveä. Polkuja on useita. Tämä kuva on myös päädystä. Tällä paikalla oli vielä toissa

  • Pihakuiskaajan puutarhan esittelyä

    Olen uusi kirjoittaja Ihan Pihalla -blogissa. Ajattelin ensin esitellä muutamalla sanalla puutarhaani. Olen innokas  harrastajapuutarhuri Joensuusta. Asumme omakotitalossa; tontin suuruus on noin 800 m2. Innostuin puutarhan laittamisesta kahdeksan vuotta sitten. Koska en ole alan ammattilainen, en tiennyt mistään mitään. Opiskelin perusasioita Marttojen puutarhakursseilla. Pihapiirrokset otettiin mukaan tunneilla ja niihin sitten tehtiin suunnitelmia. Tässä muutamia kuvia

  • Uusi kirjoittaja esittäytyy

    Olen innokas puutarhaharrastaja Pohjois-Karjalasta. Meillä on Joensuussa pienehkö, 800 neliön kaupunkipiha.  Pihaa on rakennettu kahdeksan vuotta. Pihassamme on kukkaistutusten lisäksi pieni hyötypuutarha. Olen panostanut puutarhamme ilmeen kohentamiseen tavoitteena värikäs ja yllätyksellinen pihapiiri. Puutarhassamme on käytetty runsaasti kiveä – sekä luonnonkiveä että vuolukiveä. Lisäksi puutarhaamme on sisustettu sydämellä; useat patsaat ja koristeet elävöittävät pihapiiriä. Haasteena pihassamme on tontin tasaisuus, johon olemme pyrkineet löytämään erilaisia ratkaisuja. Olen osallistunut

  • Hehkuvia talvipensaita

    Olipa talvi luminen tai lumeton, kanukkapensaat (Cornus) hehkuvat raikkaan vihreänkeltaisissa tai leiskuvan punaisissa sävyissä. Eteläisessä Suomessa mukana voi nykyään olla myös oranssivartisia lajikkeita. Havujen tumma vehreys ja kanukoiden hymyilyttävän voimakkaat värit sopivat hyvin yhteen. Katse kannattaa luoda parhaillaan myös pajupensaisiin, jotka esittelevät kuortensa viehättäviä sävyjä.

  • Ensilumi

    Monesti ensilumi leijailee hyppysellisenä hiutaleita, mutta tänä vuonna taivaalta lensi oikein kunnon kasa tänne Pirkanmaan alueelle. Päivät ovat olleet valoisia lumen ansiosta ja kaamos-/jouluvalotkin näyttävät lumikuorrutteen alta vielä kauniimmille. Pahemmilta sähkökatkoilta vältyimme, mutta monella kaverilla on ollut vielä ankeat oltavat sähköä ja juoksevaa vettä odotellessa… Tässä hieman kuvia ensilumesta pihallani.

  • Nukkeruusun syysnäytös

      Monilla pensasruusuilla on hyvä syysväri, usein keltainen. Erimalliset kiulukat antavat oman panoksensa ruusujen syyskauneuteen. Nukkeruusujen (Rosa nitida) ruskaväritykseen kuuluvat keltaisten lehtien lisäksi purppuranpunaiset varret ja lehtiruodit. Kun mukaan sekoitetaan vielä hiven oranssia ja punaiset kiulukat, saadaan aikaan pirteä syysvärinäytös.  

  • Syksyn värikuninkaallisia

    Tavallisessa metsävaahterassa (Acer platanoides) piilee huima määrä värejä: keltaista, oranssia, punaista. Lehdet voivat näyttää myös näiden värien mosaiikkisekoituksia. Metsävaahtera on yleisimpiä jaloja lehtipuitamme, ja pärjää monenlaisilla kasvupaikoilla. Samoja puita tarkkailemalla huomaa, että vaahterat ovat yksilöitä syysvärityksensä suhteen. Yksikin tuttu puu saa punavärinsä aina aiemmin kuin lähistön muut vaahterat. Pihlajien klaanista tuurenpihlajat (Sorbus ´Dodong´) ovat hätkähdyttävimpiä

  • Hortensialyhtyjä

    Retkeni kaupungin syysvärien parissa jatkuvat. Nyt hienon värimuutoksen kokevista perusvehreyttäjistä on vuorossa köynnöshortensia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris). Keltaisiksi käyneet hortensiaköynnökset valaisevat lokakuisen päivän kuin lyhdyt. Useampi köynnös yhdessä luo vaikuttavan lyhtyjoukon. Myös kuivahtaneet kukinnot jäävät pitsimäisiksi yksityiskohdiksi kasvien syysasuun.      

Tunnetko kasvuvyöhykkeet?

Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.

Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.

Lisätietoa kasvuvyöhykkeistä