Siirry sisältöön

Kasvuvyöhyke I

IA Suotuisan suven alue, Ahvenanmaa ja 1B  Mantereen paras, Lounais- ja etelärannikko Helsinki–Rauma

  • Joulu on jo ovell….ikkunoilla

    Eilen, kun oli ”meidän kaikkien” odottama talvipäivänseisaus, kävin kiertelemässä ja katselemassa ikkunoiden jouluaiheisia asetelmia Tammisaaren vanhassa kaupungissa.

  • Jouluista tunnelmaa pikkukaupunkien kävelykaduilla

    Vuosi sitten valkoista joulua valmistauduttiin viettämään ”Suomen etelässäkin”, kuten Tammisaaren Kuninkaankadulta otetusta kuvasta (ylin) voidaan havaita. Sen sijaan nyt, kun jouluaattoon on vajaa viikko, lumesta ei ole täällä tietoakaan. Melkein joulupukin kotikonnuilta lähtöisin olevana toivon tietysti aina lumista, eli valoisampaa joulua, mutta varmasti moni riemuitsee myös lumettomasta joulusta. Ylintä kuvaa lukuunottamatta kuvat ovat tältä päivältä

  • Jouluruusujännitystä

    Löysin pihaltani vaaleajouluruusun (Helleborus niger) kukkanuput viikko sitten. Mietin, että ne saattavat puhjeta varmemmin kukkaan, jos laitan niiden suojaksi lasikuvun. Yöpakkasia ei tosin juuri ole ollut, mutta vähäinenkin lämpötilannousu voi auttaa. Tässä jouluruusun kukkavarret nyt, vietettyään viikon kuvun suojissa. Ehtivätkö nämä kukkia? Viikonlopuksi on luvattu reilun vuorokauden kestävää pakkasjaksoa, mutta lauantai-iltapäivään saakka pitäisi lämpötilan olla

  • Tilhet hotkivat, viherpeipot sottaavat

    Pihlajat ovat olleet muutaman viikon jo paljaina niin marjoista kuin lehdistäkin. Senpä takia en odottanut näkeväni enää tänä syksynä tilhiä syömässä pihlajanmarjoja. Viikko sitten olin käymässä Hangon Itäsatamassa, missä pienellä nurmikkopläntillä oli muutama alaston pihlaja. Yhtäkkiä paikalle lennähti parvi tilhiä, jotka alkoivat noukkia ruohojen seasta marjoja ja kaulaansa ylös ojennellen hotkivat niitä kokonaisina kupuihinsa. Se

  • Lumimarja on syksyisin koristeellinen pensas

    Koska lumimarjan (Symphoricarpos albus) kukat ovat vaaleanpunaisesta väristään huolimatta pieniä ja vaatimattomia, pensaan koristeellisuus huomataankin vasta syksyllä pyöreän valkoisista marjoista, jotka säilyvät oksissa pakkasiin saakka. Nopeakasvuinen, kaarevaoksainen lumimarja viihtyy sekä auringossa että varjossa, mutta aurinkoisella kasvupaikalla se kukkii ja marjoo parhaiten. Kuivuneet ja paleltuneet oksat on syytä poistaa ränsistymisen estämiseksi. Puolitoista metriseksi kasvava pensas kestää

  • Lokakuun lopun kukkia

    Vielä kukkii, mutta täytyy olla tarkkana, jotta pienet ja vähäiset kukat huomaa. Koristemansikka on uskomattoman sitkeä ja satoisa kukkija! Siinä on vielä kukkia ja nuppujakin. Sinivuokon ruskaväriset lehdet ovat lähes kukkien veroisia, mikä väri! Mutta muuten puutarha alkaa olla valmis talven tuloon. Nostin daaliat ja kaadoin kesäkukkaruukut kumoon viikonloppuna, vain jättiverbena jäi vielä maahan, sekin

  • ”Kihtilääkkeestä kukkapenkkiin”

    Syksyllä kolme vuotta sitten kerroin tässä Omapiha-lehden blogissa, kuinka Hangossa liikkuessani huomasin puistossa ruusupensaiden juurella ajankohtaan nähden huomiota herättävän värisiä, krookuksilta näyttäviä kukkia, joita en tuolloin tunnistanut. Ne näyttivät kuitenkin jotenkin tutuilta, aivan kuin olisin lukenut niistä jostakin. Sitten välähti, että kyseessä on Pihakalenterin 2010/2011 sivulla 118 esitelty syysmyrkkylilja (Colchicum autumnale), joka tunnetaan myös alaston

  • Villiviiniä ja juorupeilejä

    Aurinkoisena päivänä viime sunnuntaina (8.9.) kuvasin loistavissa syysväreissä kylpevää imukärhivilliviiniä Tammisaaren Vanhassa kaupungissa. Talon päädyn valloittanut köynnös peitti melkein kokonaan ala- ja yläkerran ikkunatkin. Haaraisten kärhien laajentuvilla kärjillä tukeen kiinnittyvä köynnös voi olla jopa 30 metrin pituinen. Nopeakasvuista imukärhivilliviiniä suositellaan kasvuvyöhykkeille I-III. Moniko lukijoistamme tietää, mikä on juorupeili? Sehän on vanhoissa taloissa ikkunoiden pielissä oleva

  • Tunnistaako joku tämän syyspunaisen pikkupensaan?

    Kuvasin muutamia päiviä sitten Hangossa soraisella rannalla alle metrin korkuista, punaisessa syysvärissään olevaa pensasta. Sen oksat tuntuivat kovilta, melkeinpä piikkisiltä käteen otettuna. Olen selannut moneen kertaan paksun Otavan Kasvitieto-kirjan ja etsinyt kasville nimeä myös netistä, mutta en ole vielä löytänyt. Tietääkö joku lukijoistamme nimen kuvissa olevalle pensaalle? LISÄYS 10.9.: Kyseessä on todennäköisesti merimaltsa (katso kommentti).

  • Kukkia kaupungin puistoissa ja muuallakin

    Kiertelin kameran kanssa noin viikko sitten (18.8.) kuvaamassa joitakin Hangon kaupungin runsaista ja hyvin hoidetuista kesäkukkaistutuksista. Bulevardin tuntumassa on yksi viihtyisistä puistoista, mistä noustaan petunioin koristeltujen pylväiden vierestä graniittiportaita ylös kirkolle. Myös suosittu lasten leikkipuisto on samalla alueella. Ja viereisen Appelgrenintien toisella puolella, merenrannan kallioiden ympäröimänä kohoaa upeannäköinen Villa Tellina, joka lienee vanhimpia Hangon monista

  • Peippojen ruokailuhetki pihalla

    Seurasin eilen terassilta käsin peippojen, västäräkkien, punarintojen ja muidenkin lintujen lentelyä pihapuissa ja tepastelua nurmikolla, mihin jo iso koivu pudotteli harvakseltaan keltaisia lehtiään. Ei voi mitään, syksy on tulollaan, kun iltauutisten aikaan alkaa jo hämärtää, ja onhan ylihuomenna jo elokuu. Kesä on tähän saakka ollut lämmin ja turhankin kuiva, ainakin täällä Hankoniemellä. Niin – on

  • Tarha-alpi, ranta-alpi, terttualpi! Siis mikä terttualpi?

    Tarha-alpi on tuttu perenna pihoilta ja puutarhoista, ranta-alpiakin näkee aika usein rannoillamme, mutta terttualpin nimen jouduin tarkistamaan kirjasta. Oheiset kaksi alinta kuvaa terttualpista, jonka lehdet ja varsi muistuttavat maitohorsmaa, on otettu muutama päivä sitten lummelammen rannalta. Terttualpi on tanakka ja haaraton, puolimetriseksi kasvava monivuotinen ruoho, joka viihtyy usein runsaina kasvustoina matalassa rantavedessä tai maalla vesirajan

Tunnetko kasvuvyöhykkeet?

Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.

Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.

Lisätietoa kasvuvyöhykkeistä