Siirry sisältöön

Kasvuvyöhyke I

IA Suotuisan suven alue, Ahvenanmaa ja 1B  Mantereen paras, Lounais- ja etelärannikko Helsinki–Rauma

  • Täydellinen rivitalopiha Vantaalla

    Zoja Sara omistautuu pienen pihansa hoivaamiseen ja kaiken tulee olla tiptop. Hän laittaa pihaansa uusiksi joka kesä, jotta tekemistä riittää. Katso video tästä. Alkuperältään venäläinen Zoja Sara on asunut Suomessa neljännesvuosisadan. Vuosituhannen vaihteessa hän muutti Vantaan Vaaralassa olevaan rivitaloon suomalaisen miehensä kanssa, mutta jäi leskeksi yhdeksän vuotta sitten. Tytär Minna ilmoitti pihan Oma PIHA -lehden

  • Laikkuköynnöksen lumoa

    Kiinanlaikkuköynnös (Actinidia kolomikta) voi venähtää häkellyttäviin mittoihin. Istutuksen jälkeen kasvi hieman harkitsee oloaan uudella paikalla, mutta jos ravinteita riittää, se kiihdyttää pian huimaan kasvuvauhtiin. Hätkähdyttävä on myös köynnösvyyhden väritys: vihreiden lehtien kärjet on kastettu vaaleanpunaiseen. Laikkuköynnös soveltuu hyvin näkösuojaksi tai viidakkotunnelmaa haluavalle. Toiselta nimeltään laikkuköynnös on minikiivi. Emikasvi tai ´Annikki´ -lajike (jolla samassa kasviyksilössä on

  • Kunniakuja töyhtöangervoista

        Isotöyhtöangervo (Aruncus dioicus) on hulppea perenna, joka varttuu puutarhan viidakkomaiseksi, melkein pensaaksi kelpaavaksi jättiläiseksi. Yhdessä kesässä se kasvaa naisenkorkuiseksi ja ylikin sekä tekee suurten pilvimäisten kukkatöyhtöjen meren. Istuttamalla kaksi riviä töyhtöangervoita rinnakkain saisi aikaan kukkivan kunniakujan tai käytävän, johon voi sukeltaa sisään kimalaisten suristessa ympärillä. Kosteuttapidättävä ja ravinteikas paikka, ja tämä jätti viihtyy.

  • Köyhemmänkin kasvupaikan ruusu

      Ruusuangervoryhmä on pysähdyttävän komea näky täyteläisen vadelmasorbetin värisine kukkineen. Rinnakkaiset nuput ja avautuneet kukat luovat kasvustoon muotojen ja sävyjen vaihtelua.   Angervopensas (Spiraea japonica ’Froebelii’) antaa ruusunpunakukkia vaatimattomammallakin paikalla. Sen väritys on vahva näin kukinta-aikaan, mutta myös syksyllä ruskan värjätessä lehdet oranssinpunertaviksi. Valtteihin lukeutuvat lisäksi nämä ominaisuudet: kasvi talvehtii aika pitkälle pohjoiseen, pysyy noin

  • Pientä vihreää portaankolossa

    Monet mattomaiset maanpeitekasvit, kuten maksa- ja ajuruohot, värittävät parhaillaan kallioita, kiveyksenkoloja ja asfaltinhalkeamia. Kiviportaiden taitteesta löytyi harvemmin vastaantuleva rauniokilkka (Cymbalaria muralis), joka on täyttänyt tarkkaan kivien välissä olevan ahtaan multatilan. Lilliputtimaisuudestaan huolimatta kasvin munuaisenmallisissa lehdissä on mehevää runsautta. Sireeninsävyisiä kukkia avautuu syyskesälle saakka.

  • Ruusujen lumoissa

    Ruusut kukkivat parhaillaan Nummelan Päivölässä koepellolla, jossa ruusujen koeviljely ja risteytys aloitettiin ensin Helsingin yliopiston toimesta 1990-luvulla. Nyt työtä jatkavat talkoohengessä Pirkko Kahila ja Peter Joy, jotka olivat alusta asti projektissa mukana. Pellolta on jo saatu kauppoihin muutama hyvä kotimainen lajike: ’Sointu’, ’Tove Jansson’, ’Sävel’, Lumo’ ja ’Ilo’. Pääsin tutustumaan ruusujen kukintaan sen parhaimpaan kulta-aikaan. Puistoruusu

  • Kesäpäivän kuva

    Ruusunpunakukkainen tuoksuvatukka (Rubus odoratus) lukeutuu puolivarjoisan puutarhan ihanuuksiin. Kosteutta pidättävä maa takaa rehevimmät tuoksuvatukkapensastot. Kasville kannattaa varata tilaa levitellä viidakkolehtisiä versojaan. Kukkia on luvassa vielä pitkään, ja vadelman sukulaisena kasvi tekee myös syötäviä marjoja.

  • Kaunein alppiruusu?

    Puistoalppiruusu ’Nova Zembla’ (Rhododendron Catawbiense-Ryhmä) on ehkäpä kaunein alppiruusu, jonka tiedän. Tummat aniliininpunaiset kukat ovat tänä kesänä kestäneet jo muutaman viikon, kiitos viileiden säiden. Mikä on sinun mielestäsi kaunein alppiruusu vai voiko niitä edes laittaa kauneusjärjestykseen?

  • Herkkä höyhenpensas

      Appalakkien vuoristosta Yhdysvalloista kotoisin oleva höyhenpensas (Fothergilla major) on lehdiltään kuin leppä. Kukat taas tuovat metisine tuoksuineen mieleen pajunkissat. Kukkanuput kehittyvät beigenväristen suojusten sisällä, vähän samaan tapaan kuin magnoliannuput. Kukintaa pääsee yleensä todistamaan touko-kesäkuun vaihteesta lähtien. Tänä vuonna pieni pensas liittyi juhannuksen kukkajoukkoon. Herkännäköisen kasvin ´Velho´ -niminen kanta on saanut FinE-laatumerkin. Erikoinen pensas viihtyy

  • Sormustinkukan lumoissa

    Sain kerran lahjaksi sormustinkukan. Se tuli naapurin puolelta ja asettui minun luokseni. Toivotin sen tietenkin tervetulleeksi, ja se valitsi itselleen sopivan paikan myös seuraavana vuonna. Siitä lähtien olen ollut sormustinkukkien lumoissa. Sanotaan, että luonnosta löytyvät kaikki maailman värit ja muodot ja että ihminen niitä vain kopioi. Ja siltä tosiaan tuntuu, kun katselee kukkia ja kasveja

  • Alppikärhöjen aikaa

      Nyt kesäkuun alussa eletään metsäistä tunnelmaa luovien alppikärhöjen kukoistuskautta. Ne sopivatkin hyvin kiipeilemään puunrungoille tuettuina siellä, missä myös metsäpuut ovat arvossaan. Kuvien helsinkiläisköynnöksillä on menossa erikoisen yltäkylläinen vuosi. Kasvit näkyvät jo kaukaa sinisellä ja vaaleanpunalla värittyneenä seinämänä, jonka juurella tuntuu kuin kukkavirta olisi laskemassa antejaan katsojan ylle. Kukinnan jälkeen kärhöihin jää pöyheitä, hahtuvaisia siemenpalloja,

  • Isäntä Lönngrenin pihalla kukkii

    Lappohjan maalaismaisen keskustan tuntumassa on pienehkö valkoiseksi maalattu talo sinisine ikkunapielineen ja nurkkalautoineen. Kesäisin lähes päivittäin autolla ohi ajaessamme olemme ihailleet pihapiirissä olevia upeita ja hyvin hoidettuja kukkaistutuksia. Pihaa katsellessa huomio kiinnittyy väistämättä aivan mahtavaan avokallioon, jota on myös hyödynnetty erinomaisesti kukkaistutusten paikkana. Varsinkin herttavuorenkilvet näyttävät viihtyvän mainiosti avonaisella ja kuivalla kalliolla. Sen laelle noustaan

Tunnetko kasvuvyöhykkeet?

Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.

Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.

Lisätietoa kasvuvyöhykkeistä