Kaikki jutut

Heinäkuun nimikkoperennaksi valittu päivänkakkara yhdistetään kauneimpaan keskikesään ja pilvettömältä taivaalta helottavaan auringonpaisteeseen. Luonnossa päivänkakkarat kasvavatkin kuumuutta väreilevillä kedoilla ja tuoreilla niityillä. Lämpimiä muistoja ja mielleyhtymiä herättävä valkoinen päivänkakkara ja pirteän punainen punapäivänkakkara koristavat myös monen suomalaispihan perennapenkkiä. Toinen heinäkuun nimikkokasvi on tornionlaaksonruusu, pohjoissuomalaisten vanha suosikkipensas. Se on luonnossamme villinä kasvavan metsäruusun tiheän kerrannaiskukkainen muunnos, joka

Sataa. On satanut jo viikon verran, välillä enemmän, välillä päivä on paistanut. Mutta kun ottaa lapion tai istutuskauhan ja kaivaa hiukan kukkapenkin multaa, mitä paljastuukaan. Vain maan pinta on kostunut, ja kukkapenkin multa on rutikuivaa jo viiden tai kymmenen sentin syvyydessä. Sadesää, ilta ja yö ovat parasta aikaa puutarhan kestelemiseen. Pehmeästi laskeutuva sade on kostuttanut

Suonenjokelaista mansikkaa, marjaelinkeinoa sekä Suonenjoen kaupunkia tehdään tunnetuksi Savon radalla mansikkalähettiläiden kautta jo kolmantenatoista kesänä välillä Kouvola – Siilinjärvi. Neljä opiskelijanuorta aloittavat mansikan myynnin junissa perjantaina 29.6.2007. Suonenjokelaisen mansikan PR-operaatioon osallistuvat myyjät Annika Laitinen, Heikki Paakinaho, Miia Mäntylä, Petteri Huuskonen. Myyjät toimivat tyttö/poikapareina. Kuljettaja Toni Raatikainen huolehtii aamuisin tuoreiden, aromikkaiden, suoraan rasioihin poimittujen mansikoiden toimituksesta

Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan Echinacean (punahattu eli punainen auringonhattu) käyttö vähentää vilustumisriskiä yli puolella ja lyhentää vilustumisen potemisaikaa. Tutkimus on julkaistu brittiläisessä The Lancet Infectious Diseases –julkaisussa. Punahatusta julkaistut tutkimukset ovat kuitenkin olleet varsin ristiriitaisia. Monissa tutkimuksissa punahatun käytöllä ei ole havaittu hyödyllisiä vaikutuksia eikä viimeistä sanaa sen tehosta taideta vieläkään lausua. Echinacea-valmisteet eroavat toisistaan

Kotimainen mansikkasato alkoi kypsyä harson alta Lounais-Suomessa jo touko-kesäkuun vaihteessa. Ensimmäisiä harsomarjoja on poimittu tällä viikolla jo Suonenjoellakin. – Yökylmät pitävät marjojen kypsymisen kurissa. Yö- ja päivälämpötilojen ero antaa mansikoihin ainutlaatuisen hyvän aromin, sanoo Tapio Rautiainen Pakkasmarja Oy:stä Suonenjoelta. Rautiaisen mukaan Pakkasmarja on myynyt tällä viikolla päivittäin 1000 – 1500 kiloa, kaikki rasioihin pakattuna. –

Ruotsin lehdistössä on kohuttu mansikanviljelyssä käytettävän kasvinsuojeluaineen haitoista. Signum -nimisen kasvinsuojeluaineen sisältävän boskalidi-tehoaineen jäämien pelätään aiheuttavan vaaraa sikiöille mansikoita nautittaessa. Suomen viranomaisten arvioinnin mukaan aineen käytöstä ei aiheudu terveydellistä haittaa eikä mitään uutta aiheeseen liittyvä tutkimusta ole tehty, Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta tiedotetaan. Sikiövaurioita koskevissa tutkimuksissa havaittu vaikutus tulee esiin vain annoksilla, joille käyttäjä ja kuluttaja eivät

Kirjokierto (Convolvulus tricolor) on tavallaan köynnös, mutta ei kuitenkaan. Se on yksivuotinen kukka, joka köynnöstää vain polvenkorkuiseksi asti. Huikaisevan siniset kukat ovat niin suuria ja näyttäviä, että ne huomataan, vaikka eivät silmän tasalle ylläkään. Kirjokierto on auringonpalvoja, sillä se sulkee kukkansa sadepäivinä ja iltaisin. Siitä on olemassa myös punakukkainen muoto, jonka kukat ovat kauniin purppuraisen

Kulosaaressa, Eugen Schaumanin puistossa sijaitseva metsäpuutarha on luotu yksityisin varoin, ainoana puistona Helsingissä. Puiston ideoineen Martti Caloniuksen perustama Botanica Calonia –säätiö on kerännyt varoja ja rakennuttanut puistoa jo lähes vuosikymmenen ajan, tavoitteena saada puisto valmiiksi tämän vuoden toukokuussa. Vuosi 2007 on Kulosaaren huvilakaupungin – nykyään Helsingin kaupunginosan – 100-vuotisjuhla, joten päivämäärä oli tärkeä. Toden totta

Ensimmäiset varhaisperunat tuovat kesän kielelle. Varhaisperunaa ja avomaan ensivihanneksia nostetaankin jo täydellä teholla. Kotimaiset Kasvikset ry:n mukaan varhaisperunaa alettiin juhlia Lounais-Suomen rannikkokaupungeissa 1960-luvulla. Perunasesonki osui samaan aikaan sillilaivojen paluun kanssa, minkä vuoksi uudesta perunasta ja islanninsillistä tuli erottamaton pari. Maalaistaloissa ensimmäisten varhaisperunoiden saaminen pöytään on ollut tärkeä tapaus, mutta muuta yhteisöllistä varhaisperunan juhlintaa ei ole

Alppikärhöt ovat kauniita ja luotettavia köynnöksiä, niitä voi hyvinkin kasvattaa aina Oulun ja Kuopion korkeudella saakka, ja kokenut puutarhuri saa ne menestymään vielä pohjoisempanakin.Kärhöt tarvitsevat tuekseen ruusupensaan tai säleikön, jota pitkin versot pääsevät kurkottelemaan ylöspäin. Vanhemmiten kärhöstä tulee tuuhea ja painava, joten säleiköstä tehdään tukeva.Paikoilleen asettunut alppikärhö yltää jopa neljän metrin korkeuteen. Clematis ¤Albina Plena¤

Kartanopioni (Paeonia x hybrida) on komea, helppohoitoinen ja moniin kasvupaikkoihin sopeutuva puutarhakasvi. Se kukkii raikuvan punaisin kukin juuri tähän aikaan kesää ja lopun vuotta se toimii rauhallisena taustana toisille kukille.Kartanopioni on lähes metrin korkuinen ja sen hyvin liuskoittuneet lehdykät ovat hiukan leveämpilehdykkäisiä kuin tillipionilla. Kartanopioni sopii hyvin kukkimaan tulppaanien ja narsissien kanssa. Tässä kuvassa kartanopionin

Usein tillipioniksi nimitetään mainiota puutarhakasvia, kartanopionia (Paeonia x hybrida). Aito tillipioni (Paeonia tenuifolia) on kuitenkin kartanopionia selvästi hentorakenteisempi, se on kasvutavaltaan matalampi ja sen lehdet ovat liuskoittuneet tosiaan hyvin hienojakoisiksi.Tillipioni on myös vaatelias kasvupaikan suhteen. Kun tämäkin pionin luonnonlaji on kotoisin Kaukasuksen ja Transsilvanian vuoristoista, kivikkoryhmä on sillekin mieluisa kasvupaikka. Mieluummin kuivaa ja aurinkoista kuin