Perunat jäävät usein painoaan tarkkailevilla lautasen sivuun. Yleinen harhakuvitelma on, että peruna olisi lihottavaa ruokaa. Todellisuudessa peruna on kuitenkin jopa pastaa ja riisiäkin kevyempi vaihtoehto. Näin todettiin Pro Perunan järjestämässä Arvoa Perunalle -seminaarissa, joka pidettiin 8.6 Tampereella.
Moni painoaan tarkkaileva jättää perunat lautasen sivuun, koska perunaa pidetään lihottavana ruokana. Perusteena pidetään perunan ja muiden tärkkelyspitoisten ruoka-aineiden korkeaa glykeemistä indeksiä (GI). Glykeeminen indeksi kuvaa ravintoaineen tehokkuutta nostaa veren sokeripitoisuutta. Glykeeminen indeksi ei kuitenkaan lihota, vaan ruoka-aineen sisältämät kalorit.
– Perunan etuja on sen syöntitapa. Sitä syödään usein pääruoalla muun ruoan ohessa, kun taas pastaa tai riisiä nautitaan isompi annos herkullisella kastikkeella höystettynä, tutkija Paavo Ahvenniemi kertoi Arvoa Perunalle -seminaarissa.
Todellisuudessa perunasta saadaan vain vähän kilokaloreita: sata grammaa keitettyä perunaa sisältää energiaa vain 63 kcal. Vastaavassa määrässä pastaa on energiaa 95 kcal ja vertailun vuoksi aamiaishiutaleissa 364 kcal. Jos esimerkiksi kevyttä työtä tekevä nainen täyttäisi koko päivittäisen noin 2 200 kilokalorin energiantarpeensa keitetyillä perunoilla, hän saisi popsia perunaa lähes 3,5 kiloa. Vastaavasti pastaa saisi syödä 2,3 kiloa, mutta vehnäleipää ainoastaan 850 grammaa.
Suomalaiset syövät vuodessa noin 60 kiloa perunaa eli päivittäin 165 grammaa. Määrästä saa vain 104 kilokaloria eli 5 prosenttia päivän energiatarpeesta! Todellisuudessa peruna on siis poikkeuksellisen matalaenerginen elintarvike, jota uskaltaisi popsia huomattavasti nykyistä enemmän.
– Matalan energiamäärän vuoksi peruna sisältää useampia muita ruoka-aineita tasapainoisemman yhdistelmän hyödyllisiä ravintoaineita, tutkija Paavo Ahvenniemi totesi.
PRO PERUNALLE NIMEKÄS HALLITUS
Pro Perunan järjestämä Arvoa Perunalle -seminaari järjestettiin 8.6 Tampereella. Puhujina olivat muun muassa Keittömestarien puheenjohtaja Ulla Liukkonen, viljelijä-pakkaaja Heikki Mäkkylä ja projektipäällikkö Hannele Kallio.
Seminaarin jälkeen yhdistyksen vuosikokouksessa valittiin 9-henkinen hallitus. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin akatemiaprofessori Jari Valkonen ja hallituksen jäseniksi Keittömestarien puheenjohtaja Ulla Liukkonen, professori Anu Hopia, keittiömestari Jaakko Kolmonen, toimitusjohtaja Jussi Karjula, ruokatoimittaja Riitta Mustonen, perunanviljelijä Saija Peltomaa, toimitusjohtaja Satu Raiski ja myyntipäällikkö Marko Hovinmäki.
Maa- ja metsätalousministeriön tukea saanut Pro Peruna -yhdistys toimii perunan hyväksi tänä vuonna erittäin aktiivisesti: syksyllä jatkuu taas koululaisille suunnattu Kasvata omat perunasi -kampanja, kun luokat palaavat pelloille korjaamaan itse istuttamansa sadon. Lisäksi tänä vuonna yhdistys kehittää nettiportaaliaan, järjestää tiedotuskampanjoita radioissa ja päivittäistavarakaupoissa sekä osallistuu Elma-messuille.
Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!
Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.
224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.
Viime kesä oli hyvä perunakesä. Se tuotti runsaasti laadukasta satoa, jota riittää kevääseen saakka. Perunaa voi syystä pitää tuoreen lähiruoan ykköstuotteena. Siitä saa täysipainoista ravintoa ja maukasta ruokaa arkeen ja juhlaan. Viikolla 7 (13.–19.2.) vietetään Kotimaiset Kasvikset ry:n Perunaviikkoa. Kun peruna on hyvää, se on hyvää ihan sellaisenaan. Aidon maun maistat, kun keität tai höyrykypsennät
Peruna on hyvää ja maistuvaa perusruokaa, jonka käytön soisi lisääntyvän nykyisestään. Suomalaisten perunan kulutus on puoliintunut 1950-luvun huippuvuosista, 120 kilosta, noin 60 kiloon henkeä kohti. Kun aikaisemmin päivittäiset ateriat olivat perunapainotteisia, nyt kaikki suomalaiset eivät enää syö päivittäin perunaruokia. Muutoksesta huolimatta peruna on edelleen yksi suosituimmista ruoka-aineista. Viikolla 7 (9-15.2.2004) vietetään Kotimaiset Kasvikset ry:n perunaviikkoa.
Peruna on monikäytöistä ruokaa, joka taipuu tarvittaessa moneen maistuvaan muotoon. Perunasta saa herkullista muusia, se maistuu viipaleina laatikkoruuissa, lohkoina padoissa, raasteina pihveissä, keitettynä salaateissa tai esimerkiksi uuniperunoina hyvän kastikkeen kera. Tavalliset kuorineen keitetyt perunat ovat terveellinen vaihtoehto ruoan lisäkkeeksi. Keitinperunat sisältävät kilpailijoihinsa riisiin ja pastaan verrattuna vähemmän kaloreja, mutta ovat hyviä kuitujen, vitamiinien ja kivennäisaineiden
Peruna on parhaimmillaan trendiruokaa, joka taipuu moneksi. Tänä vuonna peruna juhlistaa myös ystävänpäivää, joka osuu Kotimaisten Kasvisten nimeämälle Perunaviikolle. Peruna on perusraaka-aineena ehdoton. Se on taloudellista, helppokäyttöistä ja kevyttä syötävää. Perunasta saat energiaa vain noin puolet siitä mitä vastaavasta määrästä keitettyä riisiä. Lisäksi se on ruokavaliossamme tärkeä kuidun, kivennäisaineiden, hiilihydraattien, B6 ja C -vitamiinien lähde.
