Kaikki jutut

Keskikesän lämpö kypsyttää runsaan kesäkurpitsasadon niin koti- kuin ammattipuutarhoissa. Sato on runsaimmillaan heinäkuun lopun ja syyskuun alun välisenä aikana. Pitkänomaiset kesäkurpitsat ovat maukasta ja myös edullista kesäruokaa. Tämä monikäyttöinen kasvis sopii keittojen, grilliruokien, salaattien ja monien lämpimien kasvisruokien pääraaka-ainekseksi tai täydentämään muiden ruoka-aineiden makuja. Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry valitsivat kesäkurpitsan vuoden vihannekseksi, koska tämä

Kankaisten Öljykasvit Oy:n tuottama kylmäpuristettu Virgino-rypsiöljy on ACNielsenin tuoreen raportin mukaan noussut neljänneksi suurimmaksiruokaöljyksi. Sen euromääräinen myynti oli kesäkuun loppuun päättyneen 12kuukauden aikana peräti 1,68 miljoonaa euroa ja markkinaosuus 11,7prosenttia. Luomunosuus Virginon tuotannosta on kasvanut jo 22,5 prosenttiin. Sitä myytiinviimeisen 12 kuukauden aikana 377 000 euron arvosta. -Ilahduttava markkinaosuuden kehitys johtuu käsityksemme mukaan siitä, ettäkuluttajat

Emeritiusprofessori Yrjö Mälkki antoi Helsingin Sanomain yleisönosastolla neuvoja varhaisperunan keittämiseen. Hän selvitti Ruokatorstain jutussa esiin tullutta ongelmaa: miksi varhaisperunan pehmeneminen keitettäessä kestää kauan tai joskus ei onnistu lainkaan. Mälkin mukaan isoäitimme tiesivät käytännön keinon varhaisperunoiden keittämiseen: keitinvettä on oltava runsaasti ja se on kuumennettava kiehuvaksi ennen kuin perunat lisätään. Mälkki kertoo, että tämän ilmiön kemialliset

Perunaruttoa on tänä kesänä löydetty varhaisperunasta Etelä-Karjalassa jaHämeessä. Tauti voi levitä perunaviljelyksille lähipäivinä nopeasti, mikälisää jatkuu epävakaisena ja sateisena. Perunarutto on jokavuotinen tauti,joka pahimmillaan tappaa varsiston muutamassa päivässä ja pilaa lisäksimukulasadon. Tänä kesänä perunakasvustojen kehitysasteessa on poikkeuksellisen paljonlohkokohtaista vaihtelua, koska oikullisen kevään takia eri lohkojenistutusajankohta vaihteli suuresti. Ruttovaara on suurin aikaisinistutetuilla pelloilla, joilla kasvustot alkavat

Ruotsissa väläytellään jälleen rikkakasvien torjunnassa käytettävienRoundupin ja Rambon kieltämistä kotipuutarhoissa. Kemikaalientarkastuksesta vastaavat viranomaiset peräävät kieltoa sen takia, ettärikkakasvien torjunta-aineiden sisältämä glyfosaatti joutuu pinta- japohjavesiin. 1980-luvun lopulta glyfosaattien käyttö kotitalouksissa on kasvanutmuutamasta sadasta kilosta yli 10 tonniin vuodessa, kirjoittaa VärmlandsFolkblad. Kotitalouksissa käytettävien tehoaineiden määrä kuulostaa isolta,sillä Roundupin valmistajayhtiön, ylikansallisen Monsanton mukaan maatalouskäyttää 98 prosenttia kaikesta glyfosaatista.

Puutarhavadelma on toipunut kesän kylmistä säistä erittäin hyvin, mutta sesato jäänee aikaisempia vuosia pienemmäksi. -Puutarhavadelmasta odotetaannoin 30 prosenttia pienempää satoa kuin viime ja edellisvuosina. Sen sijaanviinimarjasadosta odotetaan hyvää, sanoo toimitusjohtaja TAPIO RAUTIAINENsuonenjokelaisesta Pakkasmarja Oy:stä. Kesäkuun hallat vioittivat mustikan kukintaa etenkin Itä-Suomessa, muttapaikoin sadosta on tulossa hyvä. Rautiaisen mukaan varma sato on tiedossavasta elokuussa. Mustikan kaupallinen

Kotimaisten kasvisten saavuttua kauppoihin ja toreille on hyvä ollaerityisen tarkka marjojen, hedelmien ja vihannesten alkuperämerkintöjensuhteen, muistuttaa elintarvikevirasto. Paikalliset valvontaviranomaiset tekevät tarkastuksia alkuperämerkintöjenoikeellisuudesta ja elintarvike-erää seuraavista alkuperätodistuksista jaasiakirjoista. EU:n alueella on voimassa yhteiset kasvisten laatuvaatimukset yli 30taloudellisesti merkittävälle kasvikselle, kuten mansikalle, omenalle japorkkanalle. Näiden kasvisten tukku- ja kuluttajapakkauksiin on merkittävätuotteen alkuperämaa, viljelijä tai pakkaaja sekä laatuluokka.

Eteläsavolaiset mehiläistarhaajat ovat menettäneet lähes puoletmehiläispesistään, sillä noin tuhat pesää on tuhoutunut viime talven aikanalähes täydellisesti. – Hunajantuotantoon tuhot eivät välttämättä vaikuta,sillä käynnistyneestä pääsatokaudesta näyttää tulevan hyvä. Korkeampisatomäärä kompensoisi tappioita, kertoo koulutuspäällikkö LAURI RUOTTINENSuomen mehiläishoitajain liitosta. Maan pohjoisosissa mehiläistarhoja kohdanneet tappiot ovat huomattavastisuuremmat kuin etelämpänä, jossa mehiläispesistä on tuhoutunut noinneljäsosa. Lauri Ruottisen mukaan syyt talvitappioihin

Euroopan parlamentti on keskiviikkona hyväksynyt uudet määräyksetgeenimuunneltujen tuotteiden merkitsemisestä ja jäljittämisestä. Määräyksetkoskevat sekä geenimuunneltuja elintarvikkeita että rehuja. Parlamentin hyväksymää säädöspakettia pidetään askeleena kohtigmo-tuotteille asetetun tuontikiellon purkamista EU:ssa. Uusiengmo-lajikkeiden käyttö sekä viljelyssä että ruokatuotteissa on ollut EU:ssakielletty vuodesta 1998. Säädökset edellyttävät, että ruuantuottajien on eroteltava gmo-lajikkeettavanomaisista ja estettävä gmo-valmisteiden sekoittuminen tavanomaisiinvalmisteisiin. Gmo-tuotteita on myös pystyttävä seuraamaan

Tästä kesästä tulee mahdollisesti hyvä hunajakesä. Kasvit ovat saaneetriittävästi kosteutta ja kukinnasta on tulossa runsas. Mehiläistenhunajaviikot ovat alkaneet. Viileä alkukesä antoi mehiläispesille aikaakeskittyä pesän väkimäärän kasvattamiseen ankaran talven jälkeen.Mehiläishoitajat toivovatkin aurinkoisia medenkeruupäiviä seuraavan neljänviikon ajaksi. Näin saataisiin tänä kesänä kunnolla suomalaista hunajaa. Suomessa on noin 40 000 mehiläispesää. Tällä pesämäärällä tuotetaan 60prosenttia Suomessa syödystä hunajasta.

Valtakunnallisesta mustikkasadosta on tulossa keskinkertainen, Itä-Suomessaja Kainuussa paikoin runsas, Länsi-Suomessa keskinkertainen. Marjatkypsyvät Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälissä, mutta paikoin avoimilla jaaurinkoisilla paikoilla marjoja voi etsiä jo heinäkuun alkupuolella.Keski-Suomessa ja Oulun läänissä mustikka kypsyy 21.-27. heinäkuuta. Nämätiedot selviävät Metsäntutkimuslaitos Metlan valtakunnallisenluonnonmarjojen satotutkimuksen maastomittauksista. Mustikan satoennusteet vaihtelevat alueittain. Etelä-Suomessa satotasomuodostuu keskinkertaiseksi, paikoin runsaaksi. Alavimmilla maillaItä-Suomessa ja Suomenselän alueella Länsi-Suomessa

Elinkeinoelämää, maataloutta ja työntekijöitä edustavat elintarvikeketjun järjestöt ovat toimittaneet valtioneuvostolle vetoomuksen elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentamisesta 12 prosenttiin vuonna 2004. Verokannan alentaminen kohti eurooppalaista tasoa parantaa elintarvikealan toimintaedellytyksiä, tukee kotimaista työllisyyttä ja kulutuskysyntää sekä helpottaa ruokakorien hintavertailuja EU-maiden välillä. Nykyinen elintarvikkeiden 17 prosentin verokanta ylittää noin 10 prosenttiyksiköllä EU-maiden keskimääräisen verotason. Elintarvikeketjun järjestöt vaativat, että arvonlisävero lasketaan