Kaikki jutut

Elintarviketeollisuusliiton vuosittain järjestämän Tähtituote-kilpailun on voittanut paahdettua pellavaa sekä mustikkaa sisältävä rouhe. Voittaja ratkesi tiistaina asiantuntijaraadin arvioinnin ja yleisöäänestyksen perusteella. Kauhajoella toimivan Linseed Oy:n VALO 24h -tuotesarjassa hyödynnetään Suomen luonnossa kasvavaa pellavaa ja marjoja. Yrityksellä on öljypellavan sopimusviljelyksiä Etelä-Pohjanmaalla noin 500 hehtaaria. Asiantuntijaraati luonnehti pellava-mustikkarouhetta aidoksi ja moderniksi. – Maukas sellaisenaan ja toimii hyvin lisäkkeenä.

Helsingin päärautatieasemalle nousee äitienpäivänä Ihmepuutarha, jonka suunnittelemisesta järjestettiin kilpailu maisema-arkkitehtuurin ja puutarha-alan opiskelijoille. Korkeatasoisten suunnitelmien joukosta voittajaksi valittiin Hämeen ammattikorkeakoulun työ ”Viidakkorata”. Tiukkaan Ihmepuutarha-kilpailuun osallistui yli 20 suunnitelmaa eri puolilta Suomea. Kilpailun voittajatyöksi valittu ”Viidakkorata” on kuuden puutarha-alan osaajan taidonnäyte. Kilpailun tuomaristoon kuuluvan apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin mukaan tärkeimmät kriteerit voittajatyön valinnassa olivat toimivuus ja luontoa

Asianmukaisesti istutettuna, tuettuna ja hoidettuna köynnösten käytölle seinustalla ei ole tuoreen opinnäytetyön mukaan esteitä. Keväällä 2012 Hämeen ammattikorkeakoulun maisemasuunnittelun koulutusohjelmasta valmistuva Päivi Sundman selvitti opinnäytetyössään asiantuntijoiden kokemuksia köynnösten käytöstä julkisivuvihreytyksessä. Työn tuloksena syntyneet ohjeprosessikaaviot köynnösten käytöstä seinustalla ja tarkennettu istutuksen ohjekuva hyödyttävät sekä ammattilaisia että puutarhaharrastajia. Työn toimeksiantajana on HAMKin maisemasuunnittelun koulutusohjelma. Köynnösten edut ja

MTT:n ylläpitämässä Kasper-palvelussa on ajankohtaista tietoa pelto- ja puutarhaviljelystä sekä kasvinsuojelusta. Palvelussa on mm. kaalikärpäsennuste, porkkanakärpäsennuste ja perunaruttoennuste sekä tietoa kirppojen liikkumisesta. Kasperissa on julkaistu monia tutkimuksia. Maaliskuun lopulla ilmestyi Liisa Särkän tekemä ”Joulutähden energiankulutus ja laatu” -tutkimus. Siinä pyrittiin viileän aamun ja lämpimän illan ilmastoasetuksien avulla säästämään joulutähden vaatimaa energiaa. Viime marraskuussa ilmestyi Liisa

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotustilaisuudessa julkistettiin ministeriön suuntaviivoja hallituksen luomuohjelmaa varten sekä tuore selvitys luomualan kehittämiskeinoista. Luomuala on kiinnostava kasvuala, minkä totesi myös tilaisuuden avannut maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. – Luomu kiinnostaa kansalaisia, ja ruualla on oltava kasvot eli sen alkuperä pitää tietää. Ruuan tuotannon kestävyys on myös tärkeä arvo. – Haluamme lisätä luomukoti-eläintuotannon houkuttelevuutta

Avomaanvihannessato oli 186 miljoonaa, marjasato 16 miljoonaa ja kasvihuonevihannesten sato 81 miljoonaa kiloa. Lisäksi ruukkuvihannesten määrä kohosi 98 miljoonaan ruukkuun. Tiedot perustuvat juuri valmistuneisiin Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) vuoden 2011 puutarhatilastojen ennakkotietoihin. Vuonna 2011 puutarhatuotantoa oli 4 304 yrityksessä yhteensä 16 974 hehtaarin alalla. Tästä kasvihuonealaa oli 411 hehtaaria. Yritysten lukumäärä väheni 187 yrityksellä

MTT kerää tietoja vanhoista paikallisista kasvikannoista. – Nyt etsimme yhä viljelyssä olevia vanhoja viljakantoja rukiista, kaurasta, ohrasta ja vehnästä. Etsimme myös ryvässipuleita sekä todella vanhoja humalan ja aitaorapihlajan kasvustoja. Hakusessa ovat myös omenat ja päärynät, sanoo tutkija Maarit Heinonen. Suomi on mukana eurooppalaisessa maatiaiskasvihankkeessa, jossa Italiassa, Iso-Britanniassa ja Suomessa kartoitetaan maatiaiskasvien nykyviljelyn laajuutta ja pyritään

Viime vuoden marraskuussa perustettuun ruokakulttuurin professuurin virkaan valittu Johanna Mäkelä aloitti työnsä helmikuussa. Professuuri on alan ensimmäinen Suomessa ja maailmanlaajuisestikin harvinainen. Professuurin myötä ruokakulttuuri halutaan nostaa Suomessa muiden kulttuurin alojen rinnalle. Professori Mäkelä toimi aiemmin Kuluttajatutkimuskeskuksessa tutkimuspäällikkönä. Hänen tutkimusalueinaan ovat olleet mm. ruoka- ja kulutussosiologia, ateriat, syömisen tyylit ja käytännöt ja kestävä ruokavalio. Mäkelä on

Vuosikymmenen ajan on mietitty määritelmää sille, mitä lähiruoka oikeastaan on ja tuleeko sitä ylipäätään kahlita määritelmien alle. Nyt keskustelu on tullut yhteen käännekohtaansa, kun tuore lähiruokaselvitys nimeään lähiruuaksi paikallisen ruuan. Paikallisella tarkoitetaan maakunnan tai sitä vastaavan alueen sisältä tulevaa ruokaa. Kaikki Suomessa tuotettu ja valmistettu ruoka ei siis enää virallisesti ole lähiruokaa koko Suomen alueella,

Hortonomien yhdistys valitsi 2. helmikuuta HAMKin Lepaan yksikön maisemasuunnittelun lehtorin Outi Tahvosen vuoden hortonomiksi. – Tahvonen on toiminut ansiokkaasti hortonomien monitahoisessa työympäristössä. Lisäksi Tahvonen on kotimaisen viheralan aktiivinen toimija ja kehittäjä ja tuonut esimerkillisellä tavalla hortonomien ammattikuntaa tunnetuksi laajalle yleisölle, todetaan perusteluissa. Outi Tahvonen sanoo, että hän haluaa tuoda hortonomikoulutukseen monialaista ja uutta näkökulmaa. –