Kaikki jutut

Runsaasti flavonoideja sisältävien kasvisten, marjojen ja hedelmien syöntinäyttää suojaavan monilta eri sairauksilta. Kansanterveyslaitoksen jaKelan yhteisen tutkimuksen mukaan parhaiten sairasriskiin näyttää tehoavankversetiini-niminen flavonoidi, jota etenkin omena sisältää runsaasti.Tutkimus osoitti, että runsaasti omenia syövillä oli merkittävästipienentynyt riski sairastua sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen,keuhkosyöpää, astmaan ja aikuistyypin diabetekseen. Flavonoideja enitenruokavaliostaan saaneilla sairastumisriski oli 20 – 60 prosenttia pienempikuin niitä vähän saaneilla.

Tyrnistä saadaan tänä kesänä erittäin hyvä sato. Tyrni kypsyi reilut kaksiviikkoa aikaisemmin kuin viime vuonna. -Hehtaarisato yltää keskimäärin5000 kiloon, arvioi Suupohjan Marjasosuuskunnan toiminnanjohtaja SEPPOKOIVUMÄKI Kauhajoelta. Parhaimmillaan tyrni voi tuottaa jopa 20 000 kiloahehtaarilta. -Tyrni tuottaa satoa suhteellisen varmasti, oli sitten lämmin tai sateinenkesä. Kaikki riippuu siitä, miten pölytys onnistuu toukokuussa, Koivumäkisanoo. Hänellä on viiden vuoden

Kuluva kasvukausi on ollut mainio kotimaisten hedelmäkasviemme kannalta. Runsas sato on saatu niin omenista, luumuista kuin kotipuutarhojen kirsikoistakin. Lämpösumma on eteläisessä Suomessa ylittänyt jo 1500 asteen. Sadon aikainen kypsyminen antaa aikaa myös syysistutusten tekemiseen hedelmätarhoissa. Kirsikka on koristeellinen hyötykasvi, jonka valttina on sen sopivuus pieneenkin pihaan ja puutarhaan. Sirorakenteinen puu suosii hedelmiä tuottaakseen valoisaa kasvupaikkaa,

Rymättylästä alkanut vesimelonin kasvatus on edennyt pitkin rannikkoamantereen puolelle Varsinais-Suomeen saakka. Pohjoinen vesimeloni onerittäin kiitollinen kasvatettava, helppo ja tuottava. -Parhaimpinavuosina olen saanut satoa 50 000 kiloa hehtaarilta, mutta tänä vuonnasadon määrä jäänee 5 000-6 000 kiloon, puntaroi maanviljelijä ERKKILIITOLA varhaisperunoistaan ja silakoistaan tunnetusta Rymättylästä. Kotimaisen vesimelonin korjuukausi alkoi elo-syyskuun vaihteessa ja jatkuuparisen viikkoa, kunnes ensimmäiset

Syyskuun kasveiksi valitut koivuangervo ja päivänhatut piristävät pihamaata vielä myöhään syksyllä. Keltakukkainen päivänhattujen perennasuku kukkii sinnikkäästi aina talven tuloon asti. Yhdessä koivuangervon kirkkaan punaisen syysvärin kanssa ne tuovat syyspihaan pirteää säihkettä. Kuukauden kasvit valitsee Taimistoviljelijät ry. Jokaiselle kasvukauden kuukaudelle toukokuusta syyskuuhun nimetään oma perenna tai perennasuku sekä puuvartinen kasvi. Valinnalla halutaan nostaa esiin meillä hyvin

Tutkija VILLE MATALA on koonnut marjatuotannon ja kulutuksen trendejä vieraillessaan tiloilla keräämässä lajikekokeiden tuloksia. Matala puhui Suonenjoella mansikan sadonajoituspäivänä 5.9.2002. – Alalla tulee tapahtumaan muutoksia. Kun viljelijä tekee ajoissa oikeita johtopäätöksiä, on hän vahvoilla jatkossakin, korostaa Matala. Kuluttajain käyttäytymistrendeinä mansikan ostossa ovat Matalan mukaan seuraavat: – Kuluttaja edellyttää isokokoista ja näyttävää marjaa. Polka ja Honeoye

Kokoustarjoiluista kertyy vuoden mittaan valtava kalorimäärä, joka eivälttämättä juoksemalla vyötäröltä lähde. Pasteijan, pullan ja viinerinsijaan suositellaan kevyttä ja kaunista tarjottavaa, joka sekä keventääkokousta että vie myös palaveria keveästi eteenpäin. -Kokoustenkeventämiselle on myös kansantaloudellisia perusteita, väittävätKotimaiset Kasvikset ry ja Suomen Sydänliitto ry, jotka julkistivat tänääntarjoiluoppaan. -Olemme arvioineet, että jopa 40 prosenttia toimihenkilöistä on vaarassalihoa kokoustarjoilujen vuoksi,

Sadonkorjuun aikaan on jälleen noussut esiin ulkomailta Suomeen tuotujenmarjojen alkuperämerkinnät. Eräiden väitteiden mukaan Kaakkois-Suomeenolisi tuotu marjoja etenkin Viipurista ja sen ympäristöntienvarsikaupasta. Marjoja epäillään myytävän rajan tällä puolellasuomalaisina. -Meille ei ole tullut ilmoituksia tai yhteydenottoja siitä, ettävenäläisiä marjoja myytäisiin Suomessa kotimaisina. Kunnat valvovatalkuperämerkintöjä ja valvonta painottuu nyt rajaseutukuntiin, sanooylitarkastaja EEVA FIEANDT Elintarvikevirastosta. Elintarvikeviraston tehtävä on muuan

Luomutuotanto on ennakkotietojen mukaan lisääntynyt tänä vuonna noinkuudella prosentilla eli noin 9000 hehtaarilla. -Lisäys on selvästisuurempi kuin viime vuonna, mutta jää jonkin verran kansallisenluomustrategian tavoitteesta, joka on 12 000 hehtaarin vuosittainen lisäysvuoteen 2006 asti, sanoo Finfood Luomun toiminnanjohtaja MARJA-RIITTAKOTTILA. Luomutuotannosta luopui tänä vuonna vain vajaat 80 tilaa, mikä on selvästivähemmän kuin viime vuonna, jolloin luopujia

Hämes-Havusen talonpoikaismiljöössä järjestettävistä messuista on vuosien saatossa kehittynyt merkittävä maakunnallinen suomalaisen elintarvikealan esittelytilaisuus, joka kerää paikalle messuvieraita läheltä ja kaukaa. Tänä vuonna kolmipäiväisille messuille odotetaan noin 17 000 kävijää. Tänään avatut messut ovat auki vielä lauantaina ja sunnuntaina. Näytteilleasettajia messuilla on tänä vuonna kaikkiaan 200.Näyttelypöydiltä löytyy maisteltavaksi niin lihaa, kalaa,vihanneksia, viljatuotteita, marjoja, säilykkeitä kuin alkoholijuomiakin.

Vain kymmenen minuutin matkan päässä teknologiakaupunki Oulusta sijaitseeSuomen pohjoisin Hyvää Suomesta -ravintola Maikkulan Kartano. Kartanovastaanotti kotimaisuudesta kertovan sertifikaatin KauhajoenRuokamessujen yhteydessä pidetyssä iltatilaisuudessa perjantaina 30.elokuuta. Sertifikaatin luovutti Finfood – Suomen Ruokatieto ry:ntoiminnanjohtaja TIINA LAMPISJÄRVI. Hyvää Suomesta -ravintolan tunnus kertoo, että ravintola käyttää kaikissaaterioissaan ainoastaan suomalaista lihaa, maitoa ja munia sekä niistävalmistettuja tuotteita. Muita kotimaassa tuotettavia raaka-aineitaravintola

Suomalaisten mansikkaviljelmien heikko satotaso selittyy suurelta osin sillä, että mansikan hoito laiminlyödään sadonkorjuun jälkeen. – Mansikan kastelua tulee jatkaa tasaisesti kasvukauden loppuun. Mansikan rönsyjen poisto on myös hyvin tärkeä hoitotoimenpide syksyllä. Mansikan syyslannoituksen tarpeesta uskallan sanoa vasta vuoden päästä jotain varmaa, sanoo tutkija KALLE HOPPULA MTT:n puutarhatuotannosta. Piikkiössä on selvitetty mansikkakokeiden yhteydessä, että tehokas rönsyjen