Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Vaaralliset vieraslajit ovat nyt kukassa

    Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa kansalaisia ilmoittamaan luonnossa havaitsemansa jättiputket ja muut haitalliset vieraskasvilajit. Suomen vieraskasvilajeista ovat tällä hetkellä komeimmassa kukintovaiheessaan jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu. Ne ovat nyt kaikkien helpommin tunnistettavissa. Vieraslajit ovat eläin-, kasvi- ja muita eliölajeja, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ylittämällä ihmisen avulla lajille muuten mahdottoman leviämisesteen, kuten valtameren tai vuoriston. Pieni osa vieraslajeista

  • Hempeyspommi

    Pinkki, kerrottu kesäbegonia, tuttavallisemmin annansilmä, olisi minusta vahvoilla kesän hempein kasvi -kisassa. Ja myös silloin, kun etsitään helppohoitoisimpia kesäkukkia. Kerrottuina annansilmiä ei tule usein vastaan, enimmäkseen vain rotevampia ruusubegonioita. Näissä pienissä kukissa on kuitenkin aivan omanlaisensa charmi. Niiden tiheiksi rulliksi taipuneita terälehtiä katsoessa mieleen tulee kyllä myös ruusu: jokin 1700- tai 1800-luvuilta peräisin oleva superkerrottu

  • Koloradonkuoriaisten tarkkailu nyt tärkeää

    Koloradonkuoriaisesiintymiä on alkukesän aikana löytynyt viisi. Säätilan lämmettyä maassa talvehtineet aikuiset kuoriaiset ovat nousemassa perunakasvustoihin ruokailemaan ja lisääntymään. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira korostaa, että perunan ammatti- ja kotitarveviljelijöiden tulisi nyt omatoimisesti tarkkailla kuoriaisia perunakasvustoista. Lämpimillä kasvupaikoilla voi esiintyä jo koloradonkuoriaisen toukkia, jolloin pesäkkeet on helpompi havaita. Maasta nousevien kuoriaisten määrä on esiintymispesäkkeessä todennäköisesti runsas, jos kyse on

  • Kurjenkelloja ja luontotapahtumia

    Luonnossa kukkivat parhaillaan komeat kurjenkellot, joita kävimme poimimassa kimpun ulkomaljakkoon. Kurjenkello kasvaa alkuperäisenä rehevissä metsissä, mistä se on levittäytynyt myös avonaisille paikoille, kuten niityille ja tienvierille. Jopa metrin korkuisena ja suurikukkaisena se sopii sellaisenaan kauneimpien puutarhakukkienkin seuraan. Kukat ovat sekä muodoltaan että väriltään kuin jättiläiskokoisia kissankellon kukkia. Kasvi on kuitenkin rakenteeltaan kissankelloa tanakampi, usein vain

  • Pikkupihasta pirteyttä ja voimaa

    Heinolalaisen Sirkka Laurilan rivitalonpihan koko on vain 45 neliötä, mutta hän on saanut sovitettu sinne monipuolisen kasviston ja suomalaista, itämaista ja kreikkalaista tunnelmaa. Piha esitellään Oma PIHA -lehden juhannuksen alla (nro 4/2012) ilmestyneessä numerossa. – Puutarha on minulle henki ja elämä, kun minulla on aikaa kaksikymmentä neljä kautta seitsemän. Katson kaikki puutarhaohjelmat ja etsin netistä

  • Kotimaista harsomansikkaa juhannukseksi

    Rutin mansikkatilalla on poimittu harsomansikkaa kesäkuun 10. päivästä alkaen. Isäntä Terho Aalto kertoo, että ’Jonsok’ -lajikkeen sato harsoilta joudutetuilta lohkoilta on jo huipussaan. – Myös ’Solprinsistä’ saadaan jo hyviä määriä ja senkin pääsato on hilkkua vaille. Rutin mansikkatila sijaitsee tien numero 12 varrella Iitissä. Tilalla viljellään mansikkaa runsaan viiden hehtaarin alalla. Tarja ja Terho Aalto

  • Annalan jalosyreeni on ensimmäinen puutarhan tunnuskasvi

    Annalan puutarhassa Helsingin Vanhassakaupungissa kasvaa useita vanhoja jalosyreenipensaita. Yksi niistä on valittu puutarhan tunnuskasviksi, joka edustaa historiallisen puutarhan alkuperäistä tai vanhaa kasvillisuutta. Tunnuskasvi-statuksen myöntää Suomen kansallinen kasvigeenivaraohjelma. Kasvigeenivaratutkijat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ssä ovat kehittäneet tunnuskasvikonseptin, jonka avulla halutaan nostaa esiin historiallisten puutarhojen vanhoja kasvikantoja ja lisätä ymmärrystä vanhojen kasvien arvosta. Tunnuskasvikonseptin luominen on osa

  • Oman kasvissadon myynti on helpottunut

    Elintarvikelainsäädännön muutokset helpottavat itse viljeltyjen kasvisten myyntiä. Kotitarveviljelijä voi myydä omia tuotteitaan esimerkiksi paikalliselle vähittäismyymälälle ilman viranomaisille tehtävää ilmoitusta. Myöskään maatilojen vähäisestä kasvisten, marjojen ja hedelmien suoramyynnistä ei enää tarvitse tehdä erillistä elintarvikehuoneistoilmoitusta. Ylitarkastaja Pirjo Korpela maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että kotitarveviljelijä voi myydä itse tuottamiaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä kotona tai torilla. – Tuotteita

  • Muistot kukkivat museon puutarhajuhlassa

    Helsingin kaupunginmuseo järjestää perjantaina 15.6.2012 klo 14–18 puutarhajuhlan Työväenasuntomuseossa, Alppilassa Kirstinkuja 4. Tapahtuman aiheena ovat puutarha- ja puistomuistot, joita voi kuunnella ja kertoa. Muistojen kukkaset kukoistavat museon historiallisessa, vanhoja kansanpihojen koristekasveja esittelevässä penkissä. Perinnekasvien taimia ja siemeniä on myynnissä. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. Puutarha- ja puistomuistot täyttävät tapahtuman aikana Työväenasuntomuseon pienet hellahuonekodit.

  • Suomen luonto voi mullistua jo lähivuosikymmeninä

    Tundralla ja tunturissa elämään sopeutuneet eläimet joutuvat ahtaalle. Etelä-Suomeen voi levitä pysyvästi uusia eläinlajeja, joita on tähän asti nähty vain satunnaisvierailuilla. Näin ennusti reilun kolmenkymmenen vuoden päähän 1. kesäkuuta väitellyt biologi Heini Kujala Helsingin yliopistosta. Ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustaminen kymmenien vuosien päähän ei ole helpoimpia tehtäviä. Pelkästään ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamisessakin voi olla ongelmansa. Ilmastoa koskevaa aineistoa

  • Alppiruusut kutsuvat Mustilaan

    Mustilan arboretumin alppiruusuilla on luvassa loistava kukinta kesäkuun alkupuolella – aikaisimmat alppiruusut kuten kirkkaanpunainen ¤Elviira¤ on jo nyt kukassa. Arboretumin 110-juhlavuoden ohjelmassa on monia tapahtumia ja uudistuksia. Kaikki tapahtumat on arboretumin pääsymaksun hinnalla. Elimäellä sijaitseva Arboretum Mustila on Suomen vanhin ja suurin arboretum eli puulajipuisto. Vuodesta 1902 lähtien Mustilassa on koeviljelty koti- ja ulkomaisten puulajien

  • Harmaa siemenkauppa on syynissä

    Elintarviketurvallisuusvirasto Evira antoi neljä markkinointikieltoa tarkastamattoman siemenperunan torimyynnistä sekä kymmenen markkinointikieltoa sertifioimattoman siemenen markkinoinnista lehdissä tai internetissä vuonna 2011. Kirjallisia huomautuksia annettiin muun muassa siemenpakkaamoiden puutteellisuuksista. Vuonna 2011 Evira ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tekivät 181 siemenkaupan valvontatarkastusta. Valvonnan yhteydessä havaittiin, että torikauppiaat saattavat yhä edelleen myydä ruokaperunaa tarkastamattomana siemenperunana, vaikka se on lainvastaista. Tarkastamattoman