Kaikki jutut

Hyötykasvien istuttaminen on noussut trendiksi Suomessakin, kertoo Taimistoviljelijät ry. Vanhoissa puutarhakulttuurin maissa, kuten Englannissa ja Saksassa, hyötykasviviljely on myös voimissaan vuosikymmenten tauon jälkeen. Etelä-Suomen taajamissa hyötyviljely väheni selvästi 1960-luvulta alkaen. Katsottiin helpommaksi ostaa kaikki elintarvikkeet kaupasta. Nyt viljelypalstoja ei enää riitä kaikille halukkaille, myymälöiden hedelmäpuu- ja marjalajikkeiden valikoima on monipuolisempi kuin koskaan ja parveke- ja

Lapset ovat aikuisten varassa oppiessaan ruokatottumuksia. Koulun arkikäytäntöjä hiomalla oppilaat kasvattavat mielellään syömiensä kasvisten määrää, osoittaa Kaappaa kasvis! -pilottikampanja Etelä-Pohjanmaalla. Kasvisten kaappaamiseen osallistui syyskuussa seitsemän alakoulua lakeudelta. Teemaviikon suunnittelussa mukana olivat alusta alkaen koulujen opetus- ja ruokapalveluhenkilöstö, kouluterveydenhoitajat ja vanhempainyhdistyksen edustajat. Kampanjan materiaalin tuotti Kotimaiset kasvikset ry. Oppilaat kilpailivat luokkien kesken kasviskourallisten ja kasvisten monipuolisuuden

Suomessa elintarvikkeiden keinotekoiset radioaktiiviset aineet kuten cesium-137, ovat peräisin pääasiassa Tshernobylin onnettomuudesta, joka tapahtui huhtikuussa 1986. Eviran mukaan maataloustuotteissa näiden aineiden pitoisuudet ovat erittäin pienet, mutta muutamissa sienilajeissa cesiumia esiintyy vielä paikoitellen melko korkeinakin pitoisuuksina. Pitoisuudet vaihtelevat huomattavasti mm. laskeuman leviämisajankohdan ja sienilajikkeen ominaisuuksien mukaan. Evira antaa ohjeita, kuinka radioaktiivista cesiumia voidaan vähentää. Suuri osa

Lepaan puutarhaopetuksen 100-vuotisjuhlaa vietettiin tänään samalla kun Lepaa 10 –puutarhanäyttely avattiin. Hämeen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmajohtaja Kaarina Hänninen kertoi puutarhaopetuksen alkaneen, kun Carl Fredrik Packalén testamenttasi Lepaan kartanon valtiolle sillä ehdolla, että sinne on perustettava joko maatalous- tai puutarhaoppilaitos. Nykyisin Lepaalla Hämeen ammattikorkeakoulu valmistaa hortonomeja (AMK) ja Hämeen Ammatti-instituutti kouluttaa puutarhureita. HAMKin rehtori Veijo Hintsanen oli huolestunut

Viime viikolla torstain ja perjantain välisenä yönä riehunutAsta-myrsky oli poikkeuksellisen raju. Kovat myrskytuuletulottuivat Kaakkois-Suomen yli aina Keski-Pohjanmaalle saakka.Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan on mahdollista, ettäAsta-myrsky on saattanut kuljettaa koloradonkuoriaisia Suomeen.Evira pyytääkin kaikkia perunan ammatti- ja kotitarveviljelijöitätarkkailemaan perunakasvustojaan koko Asta-myrskyrintamanalueella. Vuonna 2002 riehunut Unto-myrsky toi mukanaankoloradonkuoriaisia erityisesti Kaakkois- ja Itä-Suomen alueelle n.350 perunapellolle. Ajankohta oli tuolloin kuoriaisen luontaisenleviämisvietin

Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) ravintotaseen ennakkotietojen mukaan suomalaiset kuluttivat viime vuonna viljaa keskimäärin 80 kiloa, vihanneksia 71 kiloa, hedelmiä 79 kiloa ja lihaa 74 kiloa. Tiken vuosittain tekemä Ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Tuoreiden vihannesten kulutus kasvoi 2,8 kiloa, 59,1 kiloon henkeä kohti, lähinnä avomaavihannesten poikkeuksellisen hyvän sadon

Suomessa ei tänä kesänä ole toistaiseksi havaittu koloradonkuoriaisia. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja ELY-keskusten tarkastajien normaalit kartoitustarkastukset ovat alkamassa Etelä- ja Itä-Suomessa. Evira seuraa Ilmatieteen laitoksen sääennusteita ja kohdentaa tarkastuksia tarvittaessa sen mukaisesti. Perunan ammatti- ja palstaviljelijöiden omatoiminen kuoriaisten tarkkailu ja mahdollisten havaintojen ilmoittaminen on juuri tähän aikaan ensiarvoisen tärkeää. Koloradonkuoriaista ei ole havaittu Suomessa tänä eikä

Suomessa on meneillään poikkeuksellinen hellekausi ja mansikat kypsyvät vauhdilla. Ilkka Voutilainen Suonenjoen seudun marjanviljelijöistä kertoo mansikan pääsadon olevan nyt meneillään. – Mansikat ovat kypsyneet nopeasti helteisten säiden ansiosta. Aurinko ja lämpö ovat antaneet mansikoille edustavan ulkonäön lisäksi hyvän aromin. Mansikoiden sokeripitoisuus on tänä kesänä erittäin korkea. Voutilaisen mukaan mansikan lajikevalikoima on nyt laajimmillaan. – Honeoyen,

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto järjestää jälleen leikkimielisen kilpailun, jossa etsitään kesän suurinta mansikka ja sen kasvattajaa. Kisaan voivat osallistua niin kotipuutarhurit kuin kaupallisesti marjoja tuottavat ammattiviljelijät ympäri maan. Lopputuloksen ratkaisee mansikan paino. Toiminnanjohtaja Hannu Salo kertoo, että kesän suurinta mansikkaa voi pelloiltaan etsiskellä aina elokuun 18. päivään asti. – Aikaa on, sillä mansikan pääsatokausi näyttäisi