Villiintyneestä rinteestä törröttää huiskamainen, vihreä töyhtö. Epäusko valtaa mielen; voisiko se olla… ei kai vain? Kyllä vain! Parsa sinnittelee vadelmien, horsmien ja vaahteran taimien seassa. Parsaa on vaikea huomata, niin läpikuultavan vihreä se on. Ohuet lehdet tököttävät yhtä vihreästä varresta, juuri sellaisesta keskikesän vihreästä, joka ympäröi koko puutarhan. Kun silmä keskittyy etsimään pitkänhuiskeaa töyhtöä, alkaa
Voikukat ovat keltaisia, koristeellisia ja elinvoimaisia, mutta puutarhurit ennemminkin kitkevät kuin suosivat niitä. Miksi on niin! Pionien osalta taas haikaillaan keltaisten kukkien perään. Keltakukkainen kaukasianpioni, P. daurica ssp. mlokosewitschii, on kovin tavoiteltu, vaikka se on harvinainen ja tarkka kasvupaikkavaatimustensa suhteen. Puuvartisia pensaspioneitakin haluttaisiin kasvattaa, vaikka ne ovat kova haaste innokkaimmallekin puutarhurille; nehän eivät oikein ole
Sateinen ja viileä sää suosii pionitarhuria. Pionin kukkien värit kehittyvät hyvin ja kukinta jatkuu tavallista pitempään. Kerrottukukkaiset lajikkeet on pitänyt tukea, sillä suureen, kerrottuun kukkaan voi sadesäällä kertyä litrankin verran vettä, eivätkä pionin varret jaksa kannatella sellaista painoa. ”Coral Charm” on loistelias uusi pionilajike, joka on juuri nyt parhaassa kukassaan. Sen suuret puolikerrannaiset kukat säilyttävät
Heinäkuun nimikkoperennaksi valittu päivänkakkara yhdistetään kauneimpaan keskikesään ja pilvettömältä taivaalta helottavaan auringonpaisteeseen. Luonnossa päivänkakkarat kasvavatkin kuumuutta väreilevillä kedoilla ja tuoreilla niityillä. Lämpimiä muistoja ja mielleyhtymiä herättävä valkoinen päivänkakkara ja pirteän punainen punapäivänkakkara koristavat myös monen suomalaispihan perennapenkkiä. Toinen heinäkuun nimikkokasvi on tornionlaaksonruusu, pohjoissuomalaisten vanha suosikkipensas. Se on luonnossamme villinä kasvavan metsäruusun tiheän kerrannaiskukkainen muunnos, joka
Sataa. On satanut jo viikon verran, välillä enemmän, välillä päivä on paistanut. Mutta kun ottaa lapion tai istutuskauhan ja kaivaa hiukan kukkapenkin multaa, mitä paljastuukaan. Vain maan pinta on kostunut, ja kukkapenkin multa on rutikuivaa jo viiden tai kymmenen sentin syvyydessä. Sadesää, ilta ja yö ovat parasta aikaa puutarhan kestelemiseen. Pehmeästi laskeutuva sade on kostuttanut
Suonenjokelaista mansikkaa, marjaelinkeinoa sekä Suonenjoen kaupunkia tehdään tunnetuksi Savon radalla mansikkalähettiläiden kautta jo kolmantenatoista kesänä välillä Kouvola – Siilinjärvi. Neljä opiskelijanuorta aloittavat mansikan myynnin junissa perjantaina 29.6.2007. Suonenjokelaisen mansikan PR-operaatioon osallistuvat myyjät Annika Laitinen, Heikki Paakinaho, Miia Mäntylä, Petteri Huuskonen. Myyjät toimivat tyttö/poikapareina. Kuljettaja Toni Raatikainen huolehtii aamuisin tuoreiden, aromikkaiden, suoraan rasioihin poimittujen mansikoiden toimituksesta
Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan Echinacean (punahattu eli punainen auringonhattu) käyttö vähentää vilustumisriskiä yli puolella ja lyhentää vilustumisen potemisaikaa. Tutkimus on julkaistu brittiläisessä The Lancet Infectious Diseases –julkaisussa. Punahatusta julkaistut tutkimukset ovat kuitenkin olleet varsin ristiriitaisia. Monissa tutkimuksissa punahatun käytöllä ei ole havaittu hyödyllisiä vaikutuksia eikä viimeistä sanaa sen tehosta taideta vieläkään lausua. Echinacea-valmisteet eroavat toisistaan
Kotimainen mansikkasato alkoi kypsyä harson alta Lounais-Suomessa jo touko-kesäkuun vaihteessa. Ensimmäisiä harsomarjoja on poimittu tällä viikolla jo Suonenjoellakin. – Yökylmät pitävät marjojen kypsymisen kurissa. Yö- ja päivälämpötilojen ero antaa mansikoihin ainutlaatuisen hyvän aromin, sanoo Tapio Rautiainen Pakkasmarja Oy:stä Suonenjoelta. Rautiaisen mukaan Pakkasmarja on myynyt tällä viikolla päivittäin 1000 – 1500 kiloa, kaikki rasioihin pakattuna. –
Ruotsin lehdistössä on kohuttu mansikanviljelyssä käytettävän kasvinsuojeluaineen haitoista. Signum -nimisen kasvinsuojeluaineen sisältävän boskalidi-tehoaineen jäämien pelätään aiheuttavan vaaraa sikiöille mansikoita nautittaessa. Suomen viranomaisten arvioinnin mukaan aineen käytöstä ei aiheudu terveydellistä haittaa eikä mitään uutta aiheeseen liittyvä tutkimusta ole tehty, Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta tiedotetaan. Sikiövaurioita koskevissa tutkimuksissa havaittu vaikutus tulee esiin vain annoksilla, joille käyttäjä ja kuluttaja eivät
Kirjokierto (Convolvulus tricolor) on tavallaan köynnös, mutta ei kuitenkaan. Se on yksivuotinen kukka, joka köynnöstää vain polvenkorkuiseksi asti. Huikaisevan siniset kukat ovat niin suuria ja näyttäviä, että ne huomataan, vaikka eivät silmän tasalle ylläkään. Kirjokierto on auringonpalvoja, sillä se sulkee kukkansa sadepäivinä ja iltaisin. Siitä on olemassa myös punakukkainen muoto, jonka kukat ovat kauniin purppuraisen
Kulosaaressa, Eugen Schaumanin puistossa sijaitseva metsäpuutarha on luotu yksityisin varoin, ainoana puistona Helsingissä. Puiston ideoineen Martti Caloniuksen perustama Botanica Calonia –säätiö on kerännyt varoja ja rakennuttanut puistoa jo lähes vuosikymmenen ajan, tavoitteena saada puisto valmiiksi tämän vuoden toukokuussa. Vuosi 2007 on Kulosaaren huvilakaupungin – nykyään Helsingin kaupunginosan – 100-vuotisjuhla, joten päivämäärä oli tärkeä. Toden totta
Ensimmäiset varhaisperunat tuovat kesän kielelle. Varhaisperunaa ja avomaan ensivihanneksia nostetaankin jo täydellä teholla. Kotimaiset Kasvikset ry:n mukaan varhaisperunaa alettiin juhlia Lounais-Suomen rannikkokaupungeissa 1960-luvulla. Perunasesonki osui samaan aikaan sillilaivojen paluun kanssa, minkä vuoksi uudesta perunasta ja islanninsillistä tuli erottamaton pari. Maalaistaloissa ensimmäisten varhaisperunoiden saaminen pöytään on ollut tärkeä tapaus, mutta muuta yhteisöllistä varhaisperunan juhlintaa ei ole
