Kaikki jutut

Tämän kevään tilannetta vaikeutttaa vielä viime kesän kuivuus. Maa on edelleen kuivaa, joten kasvit eivät saa roudan sulamisen jälkeenkään riittävästi vettä. Varsinkin viime kesänä istutetut taimet vaativat nyt tavallista enemmän huolenpitoa. Myös tavallisia lehtipensaita ja -puita on syytä varjella. Tärkeintä on suojata arat kasvit auringon paisteelta ja kuivilta kevättuulilta. Parhaiten suojaksi sopii perinteinen säkkikangas. Muitakin

Suomalaiset ovat opetelleet viimeisten vuosien aikana käyttämään tuoreita yrttejä. Tällä hetkellä me syömme kuitenkin vain 160 grammaa erilaisia yrttejä vuodessa henkeä kohti. Tutuimmat ovat edelleen tilli ja persilja. Suosituimmuusjärjestyksessä kolmannelle sijalle on noussut vauhdikkaasti basilika, jota on opittu käyttämään niin sellaisenaan leivän päällä kuin tomaatin kanssa salaateissa. Basilika maistuu yhä useammin myös yrttiöljyissä ja pestokastikkeissa.

Kasvikset ovat terveellisiä, mutta silti suomalainen syö päivittäinkeskimäärin vain 350 grammaa kasviksia, kun esimerkiksi espanjalainen syö700 grammaa ja kreikkalainen jopa 1200 grammaa päivässä. Mikä neuvoksi,että kasvikset löytäisivät tiensä myös suomalaisen lautaselle? Kouluissa ja työpaikoilla tarjolle maukasta kasvispitoista ruokaa,kokouksissa vaihdetaan pasteijat porkkanoihin ja kauppojen hevitiskithoukutteleviksi. Siinä joitain neuvoja Kotimaiset Kasvikset ry:nlaatupäälliköltä ERKKI RAUTIOLTA. Kaupan hevitiskillä ulkonäkö

Kädenvääntö EU:n elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:nsijoituspaikasta on viimein saamassa lopullisen päätöksen. STT:n saamientietojen mukaan Suomi ja Italia esittävät kahden viraston perustamista.Toinen virastoista tulee Helsinkiin ja toinen Italian Parmaan. Asiasta ovatneuvotelleet keskenään pääministeri PAAVO LIPPONEN (sd.) ja Italianpääministeri SILVIO BERLUSCONI. Helsinkiin on tarkoitus sijoittaa elintarviketurvallisuusvirasto. Italiassasijaitseva virasto keskittyisi puolestaan alueellisiin asioihin jaalkuperämerkintöjä koskevaan päätöksentekoon. Jo etukäteen on tarkistettu,

Juurilaho on ongelma Lounais-Suomessa ja syy on lähinnä olosuhteissa. Maat ovat tasaisia ja savisia. Talvella sataa välillä lunta ja välillä pellot peittyvät jäähän. Tänään paukkuu pakkanen ja ylihuomenna sataa vettä. Ainakaan yhtenäinen koko talven kestävä lumipeite ei ole yleinen. Metsälohkoilla lumitilanne on parempi ja siltä vaikuttaa myös juurilahon suhteen. Hyvän talvehtimisen edellytyksenä on, että kasvilla

Hedelmän- ja marjanviljelijät ovat huolissaan kasviensa talvehtimisesta. Tuntuu siltä, että huoleen on aihettakin. Syyskesä oli kuiva ja ennätyslämmin syyskuun puoleen väliin asti. Viikon sisällä ilma muuttui kylmäksi ja paikoin oli koviakin pakkasia. Lokakuun puolen välin jälkeen mitattiin jopa – 20- -25 C lämpötiloja. Yleisesti lehdet jäätyivät puihin ja pensaisiin ja saattoivat riippua niissä vielä vuoden

Elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden pakkaamiseen käytetään eniten muovia,mutta muovilaatu on merkitty vain neljäsosaan pakkauksista. Puutteellisetmerkinnät vaikeuttavat pakkausjätteen lajittelua ja kierrätystä.Pakkausmerkintöjä on tutkinut Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussaympäristötekniikan insinööriksi valmistuva PIRJO RYTKÖNEN. Hän selvittiopinnäytetyönään pakkausmerkinnät lähes 4 400 pakkauksesta. Pakkausmateriaalimerkintä puuttui kokonaan 39 prosentissa tutkituistapakkauksista. Muovimerkintä oli ainoastaan 25 prosentissa ja muitamerkintöjä alle 10 prosentissa pakkauksista. Merkinnät ovat myöstavalliselle

Ruotsalainen kasvisten menekinedistämis- ja tiedotusorganisaatio Frukt &Grönt lopettaa toimintansa. Yhdistys on tehnyt Ruotsissa vastaavanalaistatyötä kuin Kotimaiset Kasvikset ry Suomessa eli pyrkinyt edistämään väestönkasvisten käyttöä ja terveellisiä ruokatottumuksia. Frukt & Grönt on olluttoiminnassa vuodesta 1996 lähtien. Lopettamispäätöksen taustalla ovat taloudelliset vaikeudet. Yhdistyksentoimintaa ovat rahoittaneet ruotsalaisia hedelmä- javihannestukkukauppiaita edustava organisaatio SFG ja viljelijätahojaedustava organisaatio GRO. SFG:n rahahanat

Kotimaiset Kasvikset ry on nimennyt Paraisilla sijaitsevan Bjursänginmarjatilan marjatuotannon Vuoden laatutuottajaksi. ELISIF VENNELÄN omistamamarjatila tunnetaan yhtenä marjatuotannon uranuurtajista. Tilallaaloitettiin mansikan myynti itsepoimintana jo noin 30 vuotta sitten, jasiitä lähtien tuotevalikoimaa ja palveluja on kehitetty monipuolisemmiksi.Yrityksessä viljellään marjoja sekä tuoremarkkinoille ettäelintarviketeollisuuden raaka-aineeksi. Bjursängin marjatilan päätuote on mansikka, jonka viljelyala on noin 15hehtaaria. Tilalla viljellään myös herukkaa,

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton vuosikokous on uusinut aiemmin tekemänsä esityksen elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta muiden EU-maiden tasolle. Marjanviljelijät muistuttavat, että arvonlisävero on yksi niistä tekijöistä, joka nostaa meillä tuotettujen marjojen kuluttajahintaa. – Korkea arvonlisävero haittaa merkittävästi marjanviljelyn kannattavuutta Suomessa, totesi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton puheenjohtaja Alpo Ellä liiton vuosikokouksessa 11.3. – Pelkästään siitä, että esimerkiksi Saksassa

Lyhyt, keskimittainen tai pitkä käyttäjä – silti sama lapio ja aina ergonominen työasento! Fiskars kehitti helposti säädettävän teleskooppivarren puutarhan kaivuutöissä ja maanmuokkauksessa tarvittaviin välineisiin: pistolapioon, suorateräiseen lapioon ja talikkoon. Fiskarsin suunnittelijoiden Aaro Huttusen ja Olavi Lindénin kehittämä teleskooppilapioiden sarja voitti kansainvälisessä iF-muotoilukilpailussa kultamitalin. Kilpailu on yksi Euroopan arvostetuimmista, johon tänä vuonna osallistui n. 1500 tuotetta

Kevääseen ja etenkin pääsiäiseen liittyvät erottamattomasti villavat pajunkissat, jotka ovat kasvin norkkokukintoja. Ne eivät kuitenkaan ole vielä aloittaneet kukintaansa, vaikka ovatkin tulleet esiin silmusuomujen peitosta. Hopeinen villapeite, pajunkissojen tunnusmerkki, on kukinnoille välttämätön suoja kevättalven pakkasia vastaan. Paju, raita, halava – pajulajeja on yksistään Suomessa parikymmentä, puhumattakaan puutarhakäyttöön jalostetuista risteymistä. Kukapa ei tuntisi vaikkapa koristekasveina käytettyjä