Kaikki jutut

Rutin mansikkatilalla on poimittu harsomansikkaa kesäkuun 10. päivästä alkaen. Isäntä Terho Aalto kertoo, että ’Jonsok’ -lajikkeen sato harsoilta joudutetuilta lohkoilta on jo huipussaan. – Myös ’Solprinsistä’ saadaan jo hyviä määriä ja senkin pääsato on hilkkua vaille. Rutin mansikkatila sijaitsee tien numero 12 varrella Iitissä. Tilalla viljellään mansikkaa runsaan viiden hehtaarin alalla. Tarja ja Terho Aalto

Annalan puutarhassa Helsingin Vanhassakaupungissa kasvaa useita vanhoja jalosyreenipensaita. Yksi niistä on valittu puutarhan tunnuskasviksi, joka edustaa historiallisen puutarhan alkuperäistä tai vanhaa kasvillisuutta. Tunnuskasvi-statuksen myöntää Suomen kansallinen kasvigeenivaraohjelma. Kasvigeenivaratutkijat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ssä ovat kehittäneet tunnuskasvikonseptin, jonka avulla halutaan nostaa esiin historiallisten puutarhojen vanhoja kasvikantoja ja lisätä ymmärrystä vanhojen kasvien arvosta. Tunnuskasvikonseptin luominen on osa

Elintarvikelainsäädännön muutokset helpottavat itse viljeltyjen kasvisten myyntiä. Kotitarveviljelijä voi myydä omia tuotteitaan esimerkiksi paikalliselle vähittäismyymälälle ilman viranomaisille tehtävää ilmoitusta. Myöskään maatilojen vähäisestä kasvisten, marjojen ja hedelmien suoramyynnistä ei enää tarvitse tehdä erillistä elintarvikehuoneistoilmoitusta. Ylitarkastaja Pirjo Korpela maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että kotitarveviljelijä voi myydä itse tuottamiaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä kotona tai torilla. – Tuotteita

Helsingin kaupunginmuseo järjestää perjantaina 15.6.2012 klo 14–18 puutarhajuhlan Työväenasuntomuseossa, Alppilassa Kirstinkuja 4. Tapahtuman aiheena ovat puutarha- ja puistomuistot, joita voi kuunnella ja kertoa. Muistojen kukkaset kukoistavat museon historiallisessa, vanhoja kansanpihojen koristekasveja esittelevässä penkissä. Perinnekasvien taimia ja siemeniä on myynnissä. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. Puutarha- ja puistomuistot täyttävät tapahtuman aikana Työväenasuntomuseon pienet hellahuonekodit.

Tundralla ja tunturissa elämään sopeutuneet eläimet joutuvat ahtaalle. Etelä-Suomeen voi levitä pysyvästi uusia eläinlajeja, joita on tähän asti nähty vain satunnaisvierailuilla. Näin ennusti reilun kolmenkymmenen vuoden päähän 1. kesäkuuta väitellyt biologi Heini Kujala Helsingin yliopistosta. Ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustaminen kymmenien vuosien päähän ei ole helpoimpia tehtäviä. Pelkästään ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamisessakin voi olla ongelmansa. Ilmastoa koskevaa aineistoa

Mustilan arboretumin alppiruusuilla on luvassa loistava kukinta kesäkuun alkupuolella – aikaisimmat alppiruusut kuten kirkkaanpunainen ¤Elviira¤ on jo nyt kukassa. Arboretumin 110-juhlavuoden ohjelmassa on monia tapahtumia ja uudistuksia. Kaikki tapahtumat on arboretumin pääsymaksun hinnalla. Elimäellä sijaitseva Arboretum Mustila on Suomen vanhin ja suurin arboretum eli puulajipuisto. Vuodesta 1902 lähtien Mustilassa on koeviljelty koti- ja ulkomaisten puulajien

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira antoi neljä markkinointikieltoa tarkastamattoman siemenperunan torimyynnistä sekä kymmenen markkinointikieltoa sertifioimattoman siemenen markkinoinnista lehdissä tai internetissä vuonna 2011. Kirjallisia huomautuksia annettiin muun muassa siemenpakkaamoiden puutteellisuuksista. Vuonna 2011 Evira ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tekivät 181 siemenkaupan valvontatarkastusta. Valvonnan yhteydessä havaittiin, että torikauppiaat saattavat yhä edelleen myydä ruokaperunaa tarkastamattomana siemenperunana, vaikka se on lainvastaista. Tarkastamattoman

Miten puutarhanhoito on aikojen kuluessa muuttunut? Miten kalmapuut, karhunkallot ja arsenikki ovat liittyneet kotipihoihin? Miksi suomalainen puutarhaperinne eroaa naapurimaiden vastaavasta? Mihin puutarhaharrastus on menossa? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Lepaan puutarhamuseon uusi näyttely Puutarhaharrastus Suomessa. Näyttely kertoo tavallisen koti- ja parvekepuutarhurin tarinaa. Näyttelyaineistona ovat olleet puutarhalehdet ja -kirjat, Lepaan Puutarhamuseon arkisto ja museotoimikunta sekä Lepaan

Elintarviketeollisuusliiton vuosittain järjestämän Tähtituote-kilpailun on voittanut paahdettua pellavaa sekä mustikkaa sisältävä rouhe. Voittaja ratkesi tiistaina asiantuntijaraadin arvioinnin ja yleisöäänestyksen perusteella. Kauhajoella toimivan Linseed Oy:n VALO 24h -tuotesarjassa hyödynnetään Suomen luonnossa kasvavaa pellavaa ja marjoja. Yrityksellä on öljypellavan sopimusviljelyksiä Etelä-Pohjanmaalla noin 500 hehtaaria. Asiantuntijaraati luonnehti pellava-mustikkarouhetta aidoksi ja moderniksi. – Maukas sellaisenaan ja toimii hyvin lisäkkeenä.

Helsingin päärautatieasemalle nousee äitienpäivänä Ihmepuutarha, jonka suunnittelemisesta järjestettiin kilpailu maisema-arkkitehtuurin ja puutarha-alan opiskelijoille. Korkeatasoisten suunnitelmien joukosta voittajaksi valittiin Hämeen ammattikorkeakoulun työ ”Viidakkorata”. Tiukkaan Ihmepuutarha-kilpailuun osallistui yli 20 suunnitelmaa eri puolilta Suomea. Kilpailun voittajatyöksi valittu ”Viidakkorata” on kuuden puutarha-alan osaajan taidonnäyte. Kilpailun tuomaristoon kuuluvan apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin mukaan tärkeimmät kriteerit voittajatyön valinnassa olivat toimivuus ja luontoa

Asianmukaisesti istutettuna, tuettuna ja hoidettuna köynnösten käytölle seinustalla ei ole tuoreen opinnäytetyön mukaan esteitä. Keväällä 2012 Hämeen ammattikorkeakoulun maisemasuunnittelun koulutusohjelmasta valmistuva Päivi Sundman selvitti opinnäytetyössään asiantuntijoiden kokemuksia köynnösten käytöstä julkisivuvihreytyksessä. Työn tuloksena syntyneet ohjeprosessikaaviot köynnösten käytöstä seinustalla ja tarkennettu istutuksen ohjekuva hyödyttävät sekä ammattilaisia että puutarhaharrastajia. Työn toimeksiantajana on HAMKin maisemasuunnittelun koulutusohjelma. Köynnösten edut ja