Kaikki jutut

Suomalaisten suosikkivihannes kurkku avaa jälleen kevätkautensa. Kevätaurinko on hellinyt kurkkujen pintaa ja antanut niille metsänvihreän ulkoasun. Kurkun makuun tutustuu helpoimmin, kun tarttuu kurkusta reilusti kiinni ja haukkaa kunnon suupalan. Samalla silmät voi sulkea, tuntea raikkaan kurkun rapsahtelevan suussa ja maistaa sen virkistävän maun. Kurkuista on tullut yksi suomalaisten suosituimmista vihanneksista. Mieto maku miellyttää niin lapsia

Omenapuiden varttaminen on kautta aikojen ollut taitolaji, jossaonnistuminen on viljelijän ammattitaidon mitta. Vielä viisikymmentä vuottasitten omenapuut olivat tärkein lisättävä taimiryhmä. Edelleenkinhedelmäpuut ja erityisesti omenapuut ovat lähes jokaisen pihan omistajanhankintalistalla. Pohjoisesta sijainnistaan huolimatta Suomi on vahvaomenamaa. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana omenainnostus on lisääntynyt javiljelyalue on laajentunut kohti pohjoista. Nykyisin meiltä löytyy jopaLapissa menestyviä lajikkeita. Harrastuksen lisääntymisen

Kesäkuumalla kasvimaan ja kukkapenkin kastelu on jokapäiväistä puuhaa. Rutiinia helpottaa uusi, sulavalinjainen Ebert Ergo-kastelukannu, joka on helppo täyttää ja käyttää. Ebert Ergo-kastelukannu on nimensä ansainnut, todetaan Fiskarsin kuluttajapalvelusta. Ebert Ergo-kastelukannu on muotoiltu ennen kaikkea helpoksi ja käteväksi käyttää. Siinä on kaksi kahvaa, joista toinen liikkuu. Liikkuvan kahvan ansiosta käsien otetta kahvoissa ei tarvitse siirtää, vaikka

Finfood ry:n ja Kotimaiset Kasvikset ry:n toiminnasta tehdyssä arvioinnissa ilmenee, että järjestöjen tunnettuus on hyvä ja sidosryhmät ovat tyytyväisiä niiden toimintaan. Arvioinnin mukaan valtion tuelle löytyy edelleen perusteita ja toimintaa tulee jatkaa. Ongelmallisena arvioijat pitivät järjestöjen rakennetta ja tavoitteiden epätäsmällisyyttä. Maa- ja metsätalousministeriö antoi kesällä 2002 Terra Consulting Oy:lle tehtäväksi arvioida Finfood ry:n ja Kotimaiset

Suomen Lihavuustutkijat ry on myöntänyt vuoden 2003 PainonhallintapalkinnonKotimaiset Kasvikset ry:n ja Suomen Sydänliiton yhteiselle Kevennä kokousta-kampanjalle. Lihavuustutkijoiden mukaan kokoustarjoilun laadulla onmerkitystä terveydelle, sillä kokoukset ovat yleinen työskentelymuoto.Kokoustarjoilu koostuu kuitenkin useimmiten edelleen rasvaisistapasteijoista, piirakoista ja viinereistä. Kevennä kokousta -kampanjaesiteja nettisivut antavat vinkkejä kevyempään kokoustarjoiluun ja opastavatsuosimaan esimerkiksi kotipullaa, pullapohjaista marjapiirakkaa jakasvispitoisia voileipiä rasvaisten leivonnaisten sijaan. Lihavuustutkijoiden

Luomu-liiton Leppäkerttu-tunnus poistuu luomutuotteista. Merkkiä ei enäämyönnetä tulevana satokautena tuotetuille elintarvikkeille tai rehuilleosoitukseksi luonnonmukaisesta tuotantotavasta. Tunnus säilyy kuitenkinedelleen Luomu-liiton jäsenmerkkinä. – Päätös Leppäkerttu-merkistä luopumisesta ei ollut helppo, kertooLuomu-liiton toiminnanjohtaja ARJA PELTOMÄKI. Ratkaisuun kuitenkinpäädyttiin, sillä merkkiä käyttävien luomutuottajien määrä on viime vuosinavähentynyt. Tällä hetkellä Leppäkerttu-tunnus on käytössä noin 240luomutuottajalla. Leppäkerttu-merkki on tähän saakka voitu myöntää tuotteelle,

Puutarhakasvien jalostusta ei vihanneskasveilla tehdä kotimaisin voimin, vaan lajiketarjonnassa on turvauduttava ulkomaiseen apuun. Maamme lyhyt kasvukausikaan ei suo juurikaan mahdollisuuksia kotimaiselle siementuotannolle. Myös moderni kasvinjalostus käyttää työssään kalliita jalostustekniikoita, joihin ei meillä tai ylipäätään Pohjoismaissa ole ollut mahdollisuuksia panostaa riittävästi. Vihannessiemenkauppa, joka siis pitää sisällään sekä ns. tavallisen siemenen että luomusiemenkaupan, on myös markkinavolyymiltään suhteellisen

Satakunnasta?kampanjan aikana tehty kysely osoittaa, että yli 55 prosenttiasatakuntalaisista kuluttajista suosii elintarvikeostoksissaanmaakunnallisuutta. Hieman yli 10 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä,että heihin ei maakunnallisuus vaikuta koskaan. Tulokset ilmenevätSatakunnan ammattikorkeakoulussa viime syksynä tehdystähaastattelututkimuksesta, jossa haastateltiin kaikkiaan 1265 henkilöä 31vähittäiskaupassa. -Tutkimuksen mukaan asenteissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, sillämaakunnan tuotteita on aina suosinut yli 50 prosenttia vastaajista, sanookampanjan

Kasvihuoneviljelyn Vuoden laatutuottajat ovat kasvihuonekurkun viljelyynerikoistunut Varpion Puutarha Oy ja Ylitalo Oy, joka tuottaa kukkiviaruukkukasveja. Kotimaiset Kasvikset ry:n keskiviikkona myöntämä tunnustusannetaan tuotteiden hyvän laadun ja yrityksen ansiokkaan toiminnan Veljekset HANNU ja TIMO VARPION omistamalla yrityksellä on kasvihuoneitasekä Orimattilassa että Lohjan Virkkalassa. Varpion Puutarhassa viljelläänkurkkua ympäri vuoden vajaan kahden hehtaarin pinta-alalla. Hannu Varpionmukaan huolellisella tuotannon seurannalla

Lähes 60-vuotta sitten keväällä 1944 Maatalousministeriön tuotanto-osasto julkaisi ja lähetti maatiloille tiedotteen n:o 34. Siinä annettiin ohjeita, miten lannoitteista ja kalkista saadaan suurin hyöty kesällä -44.Tavoitteena oli saada peltojen tuotto kasvukaudella niin suureksi, että se turvaisi leivän kansallemme. Näin kirjoittaa toimittaja ja neuvoja Pertti Mikkonen artikkelissaan. Kalkin osalta viesti kuului: Kalkitus on tunnetusti erinomainen keino

Tämän kevään tilannetta vaikeutttaa vielä viime kesän kuivuus. Maa on edelleen kuivaa, joten kasvit eivät saa roudan sulamisen jälkeenkään riittävästi vettä. Varsinkin viime kesänä istutetut taimet vaativat nyt tavallista enemmän huolenpitoa. Myös tavallisia lehtipensaita ja -puita on syytä varjella. Tärkeintä on suojata arat kasvit auringon paisteelta ja kuivilta kevättuulilta. Parhaiten suojaksi sopii perinteinen säkkikangas. Muitakin

Suomalaiset ovat opetelleet viimeisten vuosien aikana käyttämään tuoreita yrttejä. Tällä hetkellä me syömme kuitenkin vain 160 grammaa erilaisia yrttejä vuodessa henkeä kohti. Tutuimmat ovat edelleen tilli ja persilja. Suosituimmuusjärjestyksessä kolmannelle sijalle on noussut vauhdikkaasti basilika, jota on opittu käyttämään niin sellaisenaan leivän päällä kuin tomaatin kanssa salaateissa. Basilika maistuu yhä useammin myös yrttiöljyissä ja pestokastikkeissa.