Kaikki jutut

Lammen reunojen istutus on haasteellista. Luonnonmukaista lampea koristavat keltakurjenmiekat ja osmankäämit, mutta puutarhaan on mukava istuttaa jotakin erikoisempaakin. Suuren lammen rannalle ei kuitenkaan voi laittaa sellaisia kasveja, jotka hidas- tai pienikasvuisina jäävät muiden jalkoihin. Kirjavalehtistä keltakurjenmiekkaa (Iris pseudacorus ’Variegata’) on mukava kokeilla vaihteeksi, mutta se on hieman pienikasvuisempi kuin luonnossa kasvava sukulaisensa. Aivan vierekkäin niitä

Kaikkia pensaiden tarjoamia marjoja ei jaksa syödä heti, ja pakastaminen kannattaa, jos pakastimen omistaa. Säilöä voi silti muutenkin, mielikuvitusta käyttämällä. Purkkeihin saa tehtyä monenlaisia hilloja, omenasta saa vaniljalla tai kanelilla maustettuna herkullista gourmetsosetta ja mustaherukasta sekä pihlajanmarjoista hyytelöä riistaherkkujen lisukkeeksi. Marjoista saa muutakin kuin makeaa: mausteista, suolaista tai kirpeää. Chutneyt ja pikkelsit, joita Intiassa ja

Tutkijoiden ja tuotekehittelijöiden pitkä kujanjuoksu palkittiin, kun Eviramyönsi Charcoal Finland Oy:lle koetoimintaluvan, jonka perusteellaEcoKOIVU-karkotetta voidaan myydä myyrien ja hirvieläinten karkottamiseen. Nyt kerätään käyttäjien kokemustietoa kotimaisen uutuustuotteen tehosta sekämahdollisista sivuvaikutuksista. Tiedot täydentävät MTT:n ja Helsinginyliopiston tuloksia, jotka on saatu tieteellisissä koeolosuhteissa jakenttäkokeissa. Koivutisle on grillihiilituotannon tervaisa sivutuote, joka on uusi innovaatiokasvinsuojelussa. Tutkimusten mukaan aine tehoaa niin

Elokuun 2008 nimikkopensaaksi valittu paljakkapaju on uutuus, jolle on myönnetty FinE-tavaramerkin käyttöoikeus. Tämä maanpeittäjäksi soveltuva matala pensas menestyy Oulun korkeudella saakka. Perennaksi eli monivuotiseksi kukkakasviksi puolestaan on valittu maksaruohot. Kuivuuden sietokyvystään tunnetut maksaruohot kukkivat kesäkuusta myöhäissyksyyn. Kuukauden kasvit nimeää Taimistoviljelijät ry, joka on valtakunnallinen taimitarhojen neuvonta- ja edunvalvontajärjestö. Kuluttajavalistusta annetaan puutarhoissa ja puistoissa kasvatettavista puista,

Elokuun myötä syksyn istutuskausi pyörähtää käyntiin. Kaikkea voi istuttaa syksyllä: hedelmäpuita, marjapensaita, perennoja, sipulikukkia, koristepensaita ja –puita. Syksyn tullen kasveja ei useinkaan tarvitse kastella niin ahkerasti kuin keväällä istutettaessa, sillä luonto hoitaa kastelun. Sen sijaan kasvien suojaus nälkäisten eläinten hampailta kannattaa muistaa. Syksyn tullen eläinten ravinto luonnosta vähenee ja ne alkavat etsiä ruokaa yhä lähempää

Lehtivihannesten nitraattipitoisuus kohoaa talvella helposti yli 3 000 milligrammaan kiloa kohti, kun sallittu raja-arvo on 4 500 milligrammaa per kilo. Karkkilalaisen Novalabin mittausten mukaan ero luomutuotteisiin on suuri: tavanomaisesti tuotetussa salaatissa on satakertainen määrä nitraattia verrattuna luomusalaattiin. Luomusalaatissa on nitraattia vain 16 – 36 milligrammaa kilossa. Eviran kahden vuoden takaisissa mittauksissa rucolasta löydettiin jopa yhdeksän

Nuoret pitivät mansikan junamyyntiä mielenkiintoisena kokemuksena. Kampanja päättyi 27.7. Mansikkasato on Suonenjoella nyt parhaimmillaan. Suonenjoen kaupungin, Työvoimahallinnon, VR:n, marjanviljelijä Matti Kauppisen, Jussilan tilan sekä Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen yhteistyössä toteuttama mansikanmyyntikampanja päättyi kuluvan kesän osalta sunnuntaina 27.7. Myynti tapahtui välillä Siilinjärvi-Kuopio-Suonenjoki-Pieksämäki-Mikkeli- Kouvola. Päivittäinen myynti tapahtui viidessä eri junassa. Myyjät työskentelivät kahtena työparina. Kampanjalla tavoitettiin yli

Nyt, kun vettä ei ole enää tullut taivaalta, on sitä tarjottava kasveille itse. Varsinkin kaikin voimin kukkivat kesäkukat tarvitsevat vettä kuumana kautena päivittäin, jotta nuput jaksavat avautua. Kuivuudessa kukat helposti kuivahtavat jo nuppuvaiheessa eivätkä enää sitten avaudu. Pienellä kastelukannulla ei nyt tee mitään, sillä veden määrän per kasvi voi laskea jopa litroissa. Suurelle ruukulle noin

Alkukesän kylmyys ja sateisuus heikensi kesäkukkamarkkinoita. Karkkilalainen Jouko Frosterus sanoo, että vuotta ei voi kehua. – Alku oli hyvä, mutta äitienpäivän jälkeen tui kylmä ja sateinen kausi. Ihmiset eivät silloin liiku. Voisiko tämä olla laman ensioireitakin, tiedä häntä, arvioi Frosterus. Frosterus kertoo amppeleiden ja purkkikukkien menneen hyvin kaupaksi, mutta pikkukukissa on ollut tahmeutta. – Etenkin

Sulkavaleangervo (Rodgersia pinnata) on kaunislehtinen perenna. Uudet lehdet aukeavat pronssinvivahteisina ja muuttuvat aikuistuessaan vihreiksi, missä pronssin sävy säilyy lehden kärjissä. Kukista viis, kun on tällaiset lehdet, kuka kukkia kaipaa! Sulkavaleangervon lehdet komistavat kukkapenkkiä keväästä syksyyn, ja täydentävät mainiosti penkin muiden kukkien ohikiitävää loistoa. Jännittävä ruskea vivahde sointuu hienosti esimerkiksi siperianunikkojen (Papaver croceum) ja keisarinpikarililjojen (Fritillaria

Laajalle kasvanut raunioyrttipehko löytyy monen vanhan talon pihapiiristä. Paikalleen jurruttuaan sitä on vaikea saada enää pois. Uudelle pihalle kasville kannattaakin miettiä tarpeeksi avara paikka. Tarharaunioyrttiä (Symphytum asperum, kuvassa oikealla) on helppo jakaa kaivamalla osa kasvista ylös maasta. Kasvi lähtee versomaan yllättävänkin pienestä juurenkappaleesta. Maan suhteen se ei ole ronkeli, mutta paras paikka löytyy runsasmultaisesta, ravinteikkaasta

Vanha asuinpaikka, muistoja vanhasta pihasta. Osa kasveista on helppo tunnistaa, toisten kohdalla joutuu kaivamaan tietoa, kyselemään ja tutkimaan. Vanha ruusu on sellainen hankala tapaus, ruusuja kun on tuhansia ja osaa vanhoista lajikkeista ei ehkä enää tunneta. Vanha ruusuni kasvaa entisen saunatuvan kivijalan vierellä ja leviää selvästikin juurivesoista tai siemenistä, sillä se on levittäytynyt sinne tänne