Kaikki jutut

Japanilaiset tutkijat ovat löytäneet uuden vitamiininkaltaisen yhdisteen,jolla on tärkeä merkitys hiiren vastustuskyvyn ja hedelmällisyydenkannalta. Tutkijoiden mukaan tällä PQQ-nimisellä yhdisteellä voi ollasamankaltainen vaikutus ihmiselimistössä. Nature-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan PQQ löydettiinensimmäisen kerran jo vuonna 1979. Tokiolaiset tutkijat havaitsivat sillänyt kuitenkin uusia vaikutuskohteita. Tutkijoiden mukaan PQQ osallistuuelimistössä samantyyppisiin reaktioihin kuin B-vitamiineihin kuuluvatniasiini ja riboflaviini. Nämä yhdisteet on luokiteltu

Luomuliiton leppäkerttumerkki säilyy yhä suomalaisen luomutuotannontunnuksena, vaikka julkisuudessa ehti aiemmin keväällä liikkua huhujamerkin käytön lopettamisesta. Luomuliitto on kuitenkin keväänliittokokouksessa päättänyt, että merkin käyttösääntöihin ja valvontaantehdään muutoksia. Merkin luonne muuttuu Luomuliiton jäsenten käyttämäksilaatumerkiksi. Myös sen ulkoasuun on tulossa pieniä uudistuksia.Uudistusten tarkoituksena on parantaa merkin näkyvyyttä. Luomuliiton päätöksen mukaan leppäkerttumerkin käyttöön liittyviätarkastuksia ei tulevana kesänä tehdä enää

Toukokuun nimikkokasveiksi on valittu isotuomipihlaja ja imikät. Molemmat kukkivat runsaasti ja näyttävästi suurina kasvustoina vasten alkukevään paljasta maisemaa.Kuukauden kasvit valitsee Taimistoviljelijät ry. Jokaiselle kuukaudelle nimetään puuvartinen kasvi ja perennalaji tai -suku. Valinnalla halutaan nostaa esiin kestäviä ja ajankohtaisia kasveja sekä muistuttaa, että puita, pensaita ja perennoja voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Moni-ilmeinen imikkä on helppohoitoinen

Kotimaiset Kasvikset ry myöntää kunniamaininnan viljelyn kehittämisestä ja uusista kasvistuotteista ympärivuotiselle paprikatuotannolle. Tunnustuspalkinnon saajana on Hortiherttua Oy, joka on ollut eturivissä kehittämässä paprikan ympärivuotista viljelyä ja torjunta-ainejäämätöntä tuotantoa. Yritystä vetää kolme nuorta ja aktiivista yrittäjää: Jani Lindman, Toni Tanner ja Tomi Tahvonen. Paprikan viljelyssä on kiinnitetty viime vuosien aikana huomiota erityisesti kuluttajien arvostamiin laatutekijöihin: ympärivuotiseen

Puutarhaliitto ja Rakennusteollisuus RT ry:n tuoteteollisuusjaosto etsivät taas Vuoden Ympäristörakennetta, tasokasta ja toimivaa rakennettua ympäristöä jostain päin Suomea. Kilpailulla halutaan tehdä tunnetuksi ja edistää hyvää ympäristösuunnittelua, korkeatasoisia ulkotilojen miljöökokonaisuuksia ja korkealaatuista ympäristönhoitoa. Viime vuonna kisan voitti Oulussa sijaitseva Kiikelinpuisto. Kunniamaininnan sai Espoon Piispansilta. Kilpailu avoin monenlaisille kohteille Vuoden Ympäristörakenne -kilpailuun osallistuva kohde voi olla julkinen

Kasvihuonekurkun talvikauden kesää korkeammat hinnat ovat tältä vuodeltaohi. Kirkkaasti paistanut aurinko on vauhdittanut kotimaisiakurkkukasvustoja ja tuottanut hyvän satotuloksen. Markkinoilla onainoastaan kotimaista kurkkua. – Kotimaisen kurkun tarjonta lähentelee jo puoltatoista miljoonaa kiloaviikossa, arvioi toiminnanjohtaja ISMO OJALA Kauppapuutarhaliitosta. Ojalanmukaan kurkkumäärä on talvikauden tarjontaan nähden kaksin- tai jopakolminkertainen. Tuottajahinta pudonnut 60-70 senttiin Runsas tarjonta on pudottanut kotimaisen kurkun

Viime vuoden poikkeukselliset säät ovat aiheuttaneet paljon vahinkoapihojen, puistojen ja jopa metsien monivuotiselle kasvillisuudelle. Tässävaiheessa vahinkojen lopullista määrää ei voida täsmällisesti esittää.Vauriot tulevat vähitellen esiin kevään edetessä, kertoo erikoisneuvoja JYRI UIMONEN Puutarhaliitosta. Lämpötiloiltaan viime vuosi jakautui kahteen osaan. Tammi-elokuu olikeskimääräistä lämpimämpää lähes koko maassa. Lämmin päättyi hyvin nopeastisyyskuun puolivälissä. Loppuvuosi oli pitkän ajan keskiarvoihin nähden

Tiettävästi kevään ensimmäiset kotimaiset mansikat on toimitettu kauppaan Hietasen puutarhalta Salosta. – Pääsiäisen aikaan kasvihuoneessa rupesi mansikan aromi tuoksumaan ja tänään tiistaina ensimmäiset mansikkarasiat kerättiin Helsingin markkinoille. Hietasen puutarhassa mansikka on uusi tuote. – On minulla oikeastaan mansikan avomaaviljelystä kokemusta neljän vuosikymmenen takaa, kertoo Timo Hietanen. – Puutarhassa mansikkaa viljellään 800 neliömetrin kasvihuoneessa, josta mansikalla

Suurtalousperuna maistuu monissa muodoissaan niin koululaisille kuinaikuisille kuluttajille. Perunaa arvostetaan, koska se on terveellistä,edullista, muuntuvaa ja suomalaista ruokaa. Suurtalousperunalla on siltimyös omat ongelmansa. Kuluttajatutkimuskeskuksen haastattelututkimuksenmukaan ongelmat kulminoituvat kuorittuna tarjottavaan keitettyyn perunaan. Koululaisten mielestä keitinperunan heikkoudet ilmenevät lähinnäkumiperunaongelmana. He valittivat myös perunoiden jäähtymistätarjoilulinjastossa. Aikuisten kuluttajien ryhmässä perunoita moitittiinlisäksi vetisyydestä ja huonosta mausta tai mauttomuudesta. Molemmatkuluttajaryhmät arvelivat,

Kansanedustaja Juha Korkeaoja nousee Jäätteenmäen hallituksen maa- ja metsätalousministeriksi.Agronomi Korkeaoja on satakuntalainen, syntynyt vuonna 1950 Kokemäellä. Hänen perheeseensä kuuluu vaimo Marja-Liisa ja kolme lasta. Korkeaojalla on hyvä tuntuma vihannesalaan, sillä hän on ollut jo 20 vuoden ajan Lännen Tehtaat Oyj:n hallituksessa. Agronomiksi Korkeaoja valmistui vuonna 1976. Eduskuntaan Juha Korkeaoja valittiin nyt neljännelle kaudelle. Vuodet 1976-1991

VTT on tehnyt biokomposiitin käyttäen pellavaa biomuovin lujiteaineena.Biomuovituotteita voidaan valmistaa samoilla laitteilla, joilla nykyisintehdään vain osittain uusiutuvia muovituotteita. Uusilla menetelmilläbiomuoveja voidaan myös räätälöidä tuotteiden käyttötarpeen mukaan. Perinteisesti muovien lujitteina on käytetty lasikuitua, joka on vaikeastikierrätettävää ja sen käsittely on usein terveydelle haitallista.Keski-Euroopassa erityisesti autoteollisuus käyttää myös lujitteenapellavakuitua, mutta uusiutumattomaan muoviraaka-aineeseen seostettuna. Biomuoville on vuosi sitten

Puutarhuri Sanna Turpeinen kastelee lobelian taimia Hyvinkäällä Uudenmaan maaseutuopiston kasvihuoneella. – Vähittäismyynti on pää Olemme normaalissa viljelyaikataulussa, toteaa Turpeinen. – Suosituimmat ryhmäkasvit ovat meillä petuniat, verenpisarat ja begoniat. Myös amppeleilla on vakaa kysyntä. Meidän erikoisuutemme niissä on keijunmekko, kertoo Sanna Turpeinen. Puutarhatilaston mukaan ryhmäkasveja viljellään 884 yrityksessä yhteensä 43 miljoonaa kappaletta. Lajeittain tuotanto – määrät