Etelässä on koittanut kevään lumikellovaihe. Tavallisten ja kerrattujen lumikellojen lisäksi kukkii myös kaunis Viridapice –lajike. Sen terälehdenkärkien ulkopinta vihertää viehkosti.
Jos haluaa ryhtyä galantofiiliksi eli fiilistellä erilaisin vihrein kuvioin koristautuneita lumikellolajikkeita, Viridapicesta on hyvä aloittaa. Se on osoittautunut hyväksi kasvajaksi ja kukkijaksi.
Kirjoitan monipuolisesti kasvimaailmasta. Vuodenaikojen inspiroimat aiheet ovat peräisin niin puutarhastani saaristossa kuin vaikkapa kotimaan kasvikohteista sekä ulkomaisista puutarhatapahtumista. Biologitaustaisena freelancer-toimittajana on kiinnostavaa käsitellä esimerkiksi sitä, millaisilla tavoilla puutarhanhoitokin voi ylläpitää luontoyhteyttämme. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Tilasimme ystävän kanssa kukkasipuleita sen verran myöhään syksyllä, että mietin, tuleekohan lumikelloista mitään – niiden sipulit eivät kestä kuivumista eli pitkää säilytystä. Ne haluaisivat kasvattaa juuria kosteaan multaan jo alkusyksyllä. Koska en päässyt heti istuttamaan avomaalle, laitoin osan sipuleista ruukkuun. Ne lähtivät versomaan jo tammikuussa, jolloin lumikelloruukkua oli pakko pitää jääkaapissa. Pakkaset olivat sen
Kevät valmistellaan nyt! Syksyllä istutetuista kukkasipuleista saadaan väri-iloa maaliskuulta keskikesään. Sipulien maahan upottaminen sopii myös kärsimättömälle, sillä syyssahramit ja syysmyrkkyliljat kukkivat pian istuttamisen jälkeen.
Tulipa kevät ilahduttavan aikaisin tänä vuonna! Tämä on ilo, kun viimekeväinen kaihertaa vielä tuoreessa muistissa. Tämä kuva on puutarhastani eilen. Kevätkurjenmiekkojen (Iris reticulata) versot ovat niin pitkällä, että jos näin lauhaa jatkuu, ensimmäinen kukka varmaan jo pian aukeaa! Oikeastaan pisimmällä oleva kurjenmiekka ei ole kevätkurjenmiekka, vaan risteymä ’Katharine Hodgkin’. Ne kasvavat ensimmäisen kuvan tuoliryhmän takana
Kevät, nimittäin! On ollut oikukasta. Kuukausi sitten meillä lounaissaaristossa ei ollut yhtään lunta ja kevät tuntui olevan nurkan takana. Sitten tuli lunta ja kireitä pakkasia. Bongailin lumikellojen ensimmäisiä nuppuja helmikuun alkupuolella, sitten ne peittyivät lumeen. Osa kukista oli jo avautunut hautautuakseen sitten lumeen. Niitä on pikku hiljaa paljastunut lumen sulaessa. Tässä on sama kukka kuin
Havukasveja ei voi nuorentaa leikkaamalla alas kuten lehtipensaita. Aidaksi tai muotopuiksi istutettuina niitä on kuitenkin saksittava säännöllisesti. Vuorimäntyjä kannattaa typistää, jotta niistä kasvaa tuuheita.
Valkoisen ystäviä on paljon. Valkoinen on puhdas, viaton ja valoa heijastava väri, joka ei muodosta riitasointua minkään muun kanssa. Jos ottaa istutusten suunnitteluun ohjenuoraksi taidemaalari Helene Schjerfbeckin tyylin, tulee jokaisessa kukkapenkissä olla siveltimenveto mustaa ja valkoista.
Miltä kotipihalla tai mieluisassa puistokohteessa näyttää marrassävyjen ajanjaksona? Puistomaiseman vaihtelevuuteen eri vuodenaikoina on kiinnitetty erityistä huomiota Kotkan Sapokanlahden vesipuistossa.
Jo reilut sata vuotta sitten tasetti oli jouluntuoja. Sen sipuleita hyödettiin kukkaan tulppaanien ja joulukaktusten seuraksi. Pienet, tähtimäiset kukat levittävät ympärilleen huumaavaa tuoksua.
Syksyt ovat nykyään pitkiä ja lauhoja. Välillä saattaa olla kylmä viikko, vähän luntakin, sitten plusasteinen sää taas jatkuu. Etelä-Suomessa lokakuu on kelvollinen, toisinaan jopa mainio asterien kukintakuukausi. Pohjoisempana saman voinee sanoa syyskuusta. Istuta puutarhan aurinkopaikoille astereita ja muita syyskukkijoita, sillä ne ilahduttavat valtavasti. Syksyn viileydessä kukinnat kestävät viikkokausia.
Joulukukkakausi alkaa hyvissä ajoin. Voidaan puhua oikeastaan syystalven kukkasesongista.
