Elinkeinoelämää, maataloutta ja työntekijöitä edustavat elintarvikeketjun järjestöt ovat toimittaneet valtioneuvostolle vetoomuksen elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentamisesta 12 prosenttiin vuonna 2004. Verokannan alentaminen kohti eurooppalaista tasoa parantaa elintarvikealan toimintaedellytyksiä, tukee kotimaista työllisyyttä ja kulutuskysyntää sekä helpottaa ruokakorien hintavertailuja EU-maiden välillä.
Nykyinen elintarvikkeiden 17 prosentin verokanta ylittää noin 10 prosenttiyksiköllä EU-maiden keskimääräisen verotason. Elintarvikeketjun järjestöt vaativat, että arvonlisävero lasketaan 12 prosenttiin vuoden 2004 alusta. Vero korotettiin 17 prosenttiin valtiontaloudellisista syistä, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Korotus oli tarkoitettu sovellettavaksi vain 1.12.1997 saakka. Myös kauppa- ja teollisuusministeriön Elintarviketeollisuus 2002 -työryhmä katsoi, että elintarvikkeiden arvonlisäverotuksessa on pyrittävä kohti eurooppalaista tasoa valtiontalouden sallimissa puitteissa.
Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen parantaa kansantaloudelle tärkeän elintarvikeketjun toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä tukee työllisyyttä. Se tukee nykyisessä kulutuskysynnän kasvun varassa toimivassa taloudellisessa tilanteessa kansalaisten kulutusmahdollisuuksia tehokkaasti, tasapuolisesti ja sosiaalisesti perustellusti lisäten erityisesti vähätuloisten ja lapsiperheiden kulutusmahdollisuuksia. Kotimaisen kulutuskysynnän edistäminen on tärkeää heikkenevän työllisyyden vuoksi.
Arvonlisäveron alentaminen vähentää valtion verotuloja nimellisesti noin 0,35 miljardia euroa. Koska elintarvikkeiden osalta vähentyvät kulutusmenot ohjautuvat pääosin muuhun kotimaiseen kulutukseen ja siten verotukseen, valtion veromenetykset jäävät todellisuudessa tätäkin pienemmiksi. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisella on vastaava taloutta elvyttävä vaikutus kuin palkkaverotuksen alentamisella.
Kotimaisen elintarvikeketjun kilpailukyvyn parantaminen arvonlisäveroa alentamalla on ensiarvoisen tärkeää EU:n laajentuessa ensi vuonna. Se edistää kotimaisten elintarvikkeiden kysyntää ja hyödyttää koko ruokaketjua vähentämällä paineita yksityistuontiin, joka uhkaa kasvaa jo korkean alkoholiverotuksemme vuoksi. Toimenpide parantaa myös mahdollisuuksia tasapuoliseen ruokakorin hintavertailuun muiden EU-maiden kanssa.
Elintarvikkeiden arvonlisävero EU-maissa 2002: Tanska 25 %, Suomi 17 % , Irlanti 12,5 %, Portugali ja Ruotsi 12 %, Italia ja Itävalta 10 % Kreikka 8 %, Espanja ja Saksa 7 %, Alankomaat ja Belgia 6 %, Ranska 5,5 %, Luxemburg 3 %, Englanti 0 %
Vetoomus ei koske kukkien ja taimistotuotteiden arvonlisäveroa. Se on Suomessa 22 % eli 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin elintarvikkeiden arvonlisävero. Tarjoillun ruuan arvonlisävero on kuitenkin sama 22 %.
Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!
Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.
224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.
Rintamamiestalo puutarhoineen sai uuden elämän, kun porvoolaiset Beatrice Klaucke-Virtala ja Joni Virtala päättivät toteuttaa unelmansa kodista maaseudun rauhassa. Pitkään vailla vakituista asujaa ollut talo vajaan neljäntuhannen neliön kokoisella tontilla löytyi Loviisan Koskenkylästä.
Yrtit ja hyvä viini kuuluvat yhteen, joten on hauska idea perustaa yrttimaa viinitynnyriin. Tuoreet yrtit keittiön oven lähellä ovat ylellisyyttä ruoanlaittajalle ja myös ihanaa silmänruokaa. Yrttien lisäksi tynnyriin voi istuttaa ja kylvää syötäviä kukkia, esimerkiksi orvokkeja ja kehäkukkia. Yrttien taimet voidaan istuttaa ulos, kun pakkasyöt ovat ohi, yleensä kesäkuun alkupuolella. Toisaalta näin pieni viljelmä voidaan helposti suojatakin, jos lämpömittarin
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on laatinut kotimaisille yrityksille sekä valvontaviranomaisille ohjeen vapaaehtoisen ”tuotettu ilman geenitekniikkaa” – tai ”gm-vapaa” –merkinnän käytölle elintarvikkeissa ja rehuissa. Tällä hetkellä EU:ssa ei ole määritelty yhteisiä kriteerejä ”gm-vapaa” –merkinnälle, mutta joissakin jäsenmaissa tällaisia merkintöjä on jo käytössä. Eviran ohjeiden mukaan merkinnän tulee aina olla selkeä ja yksiselitteinen eikä se saa johtaa kuluttajaa harhaan.
Pälvi on näin keväisin päivän sana. Milloin ensimmäiset lumettoman maan kohdat näkyvät ja missä? Muodostuuko pälviä vuosittain ensimmäiseksi tietyille paikoille? Varhaisia pälviä näkyy usein puiden alla, missä esimerkiksi kuusen leveä oksisto on suojannut maata suurimmalta lumikertymältä. Pälvi on äidinkielemme talviluontoa kuvaavaa kaunista erikoissanastoa. Liitymme näiden sanojen monipuolisuuden perusteella muihin lumen äärellä eläviin kansoihin, kuten
