Siirry sisältöön

Kerron nyt ratkaisun tähän pulmaan: itse kasvatetun amarylliksen ei tarvitse kukkia jouluna. Marketit ja kukkakaupat ovat täynnä valmiita, juuri oikeassa kukintavaiheessa olevia amarylliksiä noudettavaksi joulupöydän koristeeksi. 

Reilut kymmenen vuotta sitten jouduin amarylliskuumeen valtaan, kun hoksasin, kuinka paljon erilaisia lajikkeita onkaan. Muutamana syksynä tilasin sipuleita verkkokaupoista, kotimaan lisäksi Hollannista. Ruoka- ja tavarakaupoissa käydessäni tutkin kukkavalikoiman siltä varalta, että joukossa olisi jokin tavallisuudesta poikkeava ritari (kotona oli jo tavallisia). 

Voi sitä kukinnan riemua! Marraskuun hämärässä se alkoi, jatkui yli adventin ja kyllä, joulunakin oli kukkivia ritarinkukkia. Kaikkein ihastuttavimmilta kukat näyttivät kuitenkin tammikuussa talvisen arjen ollessa harmaimmillaan. Matalalta paistava aurinko loi joinakin päivinä kukkapöydälle kultaista valoa, joka sytytti amarylliskukat kimaltavaan hehkuun. 

'Exotic Star'

Maaliskuussa kukki muuan syksyllä istutettu, hitaasti käynnistynyt amaryllis. Kuinka kaunista yhä vain! 

Kasvikuumeet kestävät aikansa ja laantuvat sitten, niin tämäkin. Pysyväksi jäi käsitys siitä, millaisia ritarinkukkia on kiva kasvattaa ja milloin. Lisäksi opin, että 10 kuukautta vuodesta amaryllis ei ole erityisen jännittävä ja vie lehtivaiheessa valtavasti tilaa. Nykyään säilytän monivuotisina paria vaivalla hankittua aarretta, mutta muut ritarit päätyvät kompostiin kukinnan jälkeen. 

Tänä syksynä hankin jälleen muutaman talviamarylliksen sipulin – tilaus lähti jo – ja varmaan ostan jouluamarylliksenkin.  

Juuret liossa.
Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *