MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Kuopion yliopistonyhteistyössä tekemä tutkimus vahvistaa marjojen asemaa terveellisessäruokavaliossa. Kasviksissa esiintyvien fenolisten yhdisteiden arvioidaanvaikuttavan positiivisesti ihmisten terveyteen. Kasveissa yhdisteet toimivatpuolustusmekanismeina.
Fenoliyhdisteet ovat voimakkaita antioksidantteja eli ne muun muassa estävätkolesterolin hapettumisen ja muuttumisen sellaiseen muotoon, jossa kolesterolipääsee kerääntymään verisuonten seinämiin. Niiden arvellaan hidastavansyöpäsolujen kasvua, vähentävän kasvainten muodostumista ja hillitseväntulehdus- ja allergiareaktioita sekä bakteerien ja virusten lisääntymistä.
– Parhaiten fenoliyhdisteitä saa marja-aroniasta. Suositeltavien raaka-aineidenjoukkoon mahtuu useita marjoja. Marja-aronian jälkeen listalla ovat kaakaojauhe,ruusunmarja, metsämustikka, makeapihlajan marja, pensasmustikka ja mustaherukka,kertoo hankkeen ideoija, MTT:n vanhempi tutkija Pirjo Mattila. Turvallisenmäärän fenoliyhdisteitä saa syömällä ravitsemussuositusten mukaisesti.
Hankkeessa tutkittiin myös marja-aronian soveltuvuutta erilaisiksi tuotteiksi jafenoliyhdisteiden pysyvyyttä näissä tuotteissa. Parhaiten marja-aronia sopiimehustukseen.
Ainutlaatuinen pitoisuustietokanta mahdollistaa jatkotutkimukset
Hanke selvitti kaikkien tärkeiden antioksidatiivisten fenoliyhdisteryhmienkeskimääräiset pitoisuudet noin 180 kasvikunnan tuotteessa. Kahdenkymmeneneniten fenoliyhdisteitä sisältävän elintarvikkeen yhteenlasketutkokonaisfenolipitoisuudet vaihtelivat välillä 161-1920 mg/100g tuorepainoa.
Tärkeimmät antioksidatiiviset fenoliyhdisteryhmät ovat flavonoideihin kuuluvatantosyaanit, flavonolit, flavonit, flavanonit ja proantosyanidiinit sekäellagitanniinit ja fenolihapot. Antosyaanipitoisuudet olivat suurimmat sinisissäja mustissa marjoissa. Viljatuotteet sisälsivät fenolihappoja. Vadelmassa jalakassa oli paljon ellagitanniineja ja sitrushedelmissä flavanoneja. Useatmarjat ja sipuli sisälsivät flavonoleja. Proantosyanidiineja löytyi enitenkaakaojauheesta ja marja-aroniasta.
Hanke on luonut kansainvälisesti ainutlaatuisen pitoisuustietokannan, jokaliitetään Kansanterveyslaitoksen ylläpitämään koostumustietopankkiin Fineliin(www.fineli.fi).
– Tutkimus elintarvikkeiden pitoisuuksista mahdollistaa jatkossa entistäparemmin epidemiologisten tutkimusten tekemisen fenoliyhdisteiden saannin jasairastumisriskin välisistä yhteyksistä, sanoo erikoistutkija Riitta TörrönenKuopion yliopistosta.
Elintarviketeollisuus voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia terveellistenelintarvikkeiden tuotekehityksessä.
Laaja, vuonna 2003 käynnistynyt maa- ja metsätalousministeriön rahoittamayhteistutkimushanke päättyi vuoden 2005 lopussa. MTT:n ja Kuopion yliopistonlisäksi tutkimusyhteistyössä oli mukana yrityksiä ja järjestöjä. MTT ja Kuopionyliopisto jatkavat tutkimuksia vielä ainakin vuoden 2006 loppuun.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Puihin ja pensaisiin jäävät marjat erottuvat syyspuutarhassa lehtien varistua. Väripilkkuja talveen valmistautuvassa pihapiirissä löytyy muun muassa ruusujen, koristeomenien, aronioiden ja happomarjojen oksilta.
Terveyteen vaikuttavien antioksidanttisten fenoliyhdisteiden määriä voidaan kohottaa marjoissa monin keinoin, filosofian maisteri MIKKO ANTTOSEN väitöstutkimus osoittaa. Mansikan fenoliyhdisteiden määriä voidaan lisätä vähentämällä lannoitusta tai vaihtamalla katemuovin väri valkoiseksi. Antioksidanttisten fenoliyhdisteiden määriin voidaan vaikuttaa myös vadelmalajikkeen valinnalla. Kasvuympäristölläkin on vaikutusta antioksidanttien määriin kaikkien tutkittujen marjojen kohdalla. Luomu- ja tavanomaisesti viljeltyjen mustaherukoiden välillä ei havaittu eroja fenoliyhdisteiden
Tomaatti, peruna ja muut tutut kasvikset saattavat tulevaisuudessa ollalähes maidon veroisia kalsiumin lähteitä. Yhdysvaltalaisen lastenravitsemuksen tutkimuskeskuksen kasvifysiologit ovat nimittäin keksineetkeinon, jolla kasvisten kalsiumpitoisuus voitaisiin saada nousemaanhuomattavasti tavanomaista suuremmaksi. Tutkijat havaitsivat, että CAX1-nimisen proteiinin aktivoiminen pienenruohokasvin soluissa kasvatti kalsiumpitoisuutta kasvin lehdissä jajuurissa 30 – 100 prosentilla. Tutkijaryhmä pitää onnistumistaanruohokasvilla tehdyissä kokeissa rohkaisevana ja uskoo, että havainto
Toukokuun nimikkokasvit, kullerot ja marjatuomipihlaja aloittavat kotipihojen keväisen kukinnan. Aikaisimmat kullerot kukkivat jo viikon, kahden sisällä. Marjatuomipihlaja puhkeaa täyteen loistoonsa toukokuun lopulla. Valkoisten kukkien tuoksusta tulee mieleen pihlaja, mutta terttukukinto muistuttaa tuomea. Kuukauden kasvit nimeää Taimistoviljelijät ry. Jokaiselle kasvukauden kuukaudelle valitaan omat nimikkokasvinsa, yksi puuvartinen ja yksi monivuotinen kukkakasvi eli perenna. Kuukauden kasvien valinnalla tuodaan
