Marjojen fenolit estävät haitallisten suolistobakteerin kasvua, ilmenee VTT Biotekniikan ja Helsingin yliopiston projektin tutkimustuloksista. Marjojen fenoleiden todettiin estävän salmonellan, stafylokokki- ja kampylobakteerin kasvua. Listerian toimintaan toimintaan marjojen fenoleilla ei ollut sanottavaa vaikutusta.
Lakassa, vadelmassa ja mansikassa hyödyllistä ellagitanniinia
Suolistossa olevien haitallisten bakteerien ja suolistopatogeenien kasvua estää muun muassa marjojen sisältämä ellagitanniini. Se on kompleksinen fenolipolymeeri, jota esiintyy suomalaisessa ruokavaliossa vain tietyissä marjoissa kuten lakassa, vadelmassa, mesimarjassa ja mansikassa. Muissa marjoissa ja hedelmissä sitä on vain pieniä määriä. Projektissa tutkittiin erityisesti lakkaa ja vadelmaa.
— Meitä yllätti ja innosti erityisesti havainto, että vatsan toiminnalle suotuisat probiootit eivät ole herkkiä marjoille, mutta haitalliset bakteerit ovat. Marjat voivatkin siten ehkäistä haitallisten bakteerien toimintaa. Marjojen antimikrobiset ominaisuudet myös säilyvät hyvin esimerkiksi pakastettaessa, tutkimusta johtava RIITTA PUUPPONEN-PIMIÄ VTT Biotekniikasta sanoo.
Marjoista lääke turistiripuliin?
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muun muassa funktionaalisten elintarvikkeiden, elintarvikepakkausten sekä lääkkeiden kehityksessä. Marjoista voitaisiin kehittää esimerkiksi marjapulveria avuksi vaikkapa turistiripuliin tai marjauutetta lisättäväksi marinadin säilöntäaineeksi.
Nyt projektissa kehitetään menetelmää fenoliyhdisteiden eristämiseen. Samalla etsitään käsittelyjä, joilla voitaisiin lisätä marjojen sisältämien hyödyllisten aineiden pitoisuuksia. Projekti kuuluu Tekesin Elintarvikkeet ja terveys -teknologiaohjelmaan.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Puihin ja pensaisiin jäävät marjat erottuvat syyspuutarhassa lehtien varistua. Väripilkkuja talveen valmistautuvassa pihapiirissä löytyy muun muassa ruusujen, koristeomenien, aronioiden ja happomarjojen oksilta.
EU:n jäsenmaat ovat hyväksyneet vieraslajiluettelon. Luettelon sisältämien lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty. Sen sijaan täpläravun pyynti ja käyttö voi edelleen jatkua, vaikka laji sisältyykin EU:n luetteloon. Kansallinen vieraslajilaki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Vieraslajilaki antaa mahdollisuuden nimetä myös kansallisesti haitallisia vieraslajeja, joista voi aiheutua vahinkoa erityisesti Suomen oloissa. EU:n jäsenvaltiot
Toukokuun nimikkokasvit, kullerot ja marjatuomipihlaja aloittavat kotipihojen keväisen kukinnan. Aikaisimmat kullerot kukkivat jo viikon, kahden sisällä. Marjatuomipihlaja puhkeaa täyteen loistoonsa toukokuun lopulla. Valkoisten kukkien tuoksusta tulee mieleen pihlaja, mutta terttukukinto muistuttaa tuomea. Kuukauden kasvit nimeää Taimistoviljelijät ry. Jokaiselle kasvukauden kuukaudelle valitaan omat nimikkokasvinsa, yksi puuvartinen ja yksi monivuotinen kukkakasvi eli perenna. Kuukauden kasvien valinnalla tuodaan
Soliseva puro ja kirkasvetinen lampi ovat monen puutarhaharrastajan unelma. Niin minunkin, mutta kantapään kautta olen joutunut oppimaan, ettei sen toteuttaminen olekaan yksinkertaista. Viihtyisä vesiaihe vaatii työtä ja huolenpitoa eikä hyvää saa ilmaiseksi. Motiivini pihalammen rakentamiseen lähti siitä, että oma piha voisi korvata kesämökin, kun kolmen hehtaarin tontilla on riittävästi tilaa kaikkien puutarhaunelmien toteuttamiseen. Pihalammessa
