Siirry sisältöön

Mälkki: Varhaisperunat laitetaan kiehuvaan veteen

Jaa artikkeli

Emeritiusprofessori Yrjö Mälkki antoi Helsingin Sanomain yleisönosastolla neuvoja varhaisperunan keittämiseen. Hän selvitti Ruokatorstain jutussa esiin tullutta ongelmaa: miksi varhaisperunan pehmeneminen keitettäessä kestää kauan tai joskus ei onnistu lainkaan.

Mälkin mukaan isoäitimme tiesivät käytännön keinon varhaisperunoiden keittämiseen: keitinvettä on oltava runsaasti ja se on kuumennettava kiehuvaksi ennen kuin perunat lisätään.

Mälkki kertoo, että tämän ilmiön kemialliset perusteet selvisivät 1950-1960-luvuilla.
-Varhaisperunan, kuten monien muidenkin vihannesten ja hedelmien, kiinteysominaisuuksiin vaikuttavat ratkaisevasti hyytelönmuodostaja-aineena tunnettu pektiini ja siinä tapahtuvat muutokset. Perunan ja muiden vihannesten kovettumiseen vaikuttaa niissä oleva pektiinimetyyliesteraasi-entsyymi, jonka paras toimintalämpötila on puolilämpimänä, noin + 55 C-asteen vaiheilla.

– Jos vihannes viipyy liian kauan puolilämpöisenä ennen kypsyttämistä, tämä entsyymi irrottaa pektiinimolekyylistä metyyliryhmän, jolloin syntynyt muuntunut pektiini kovettuu vedessä olevan kalsiumin vaikutuksesta.

– On siis pyrittävä ohittamaan tämä lämpötila-alue nopeasti, jotta perunan saisi pehmenemään keitettäessä. Tuleentuneena korjatulla perunalla tätä vaikeutta ei ole. Tämä johtuu osittain suuremmasta tärkkelyspitoisuudesta, koska tärkkelyksen turpoaminen kuumennettaessa rikkoo solukkoa, osittain tuleentuneen perunan pienemmästä pektiinimetyyliesteraasiaktiivisuudesta.

Emeritiusprofessori Mälkki sanoo, että isoäitimme selvisivät varhaisperunan keitosta perimätiedon avulla.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Tilaa Oma PIHA
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Omenan laatu on monen tekijän summa

    Omenan laatua voidaan määritellä useilla eri tavoilla. Omenanlajikeominaisuudet, sen koko, muoto, väri ja aromikkuus ovat oleellisiaasioita, mutta kuluttajan kannalta ratkaisevinta ostohetkellä on omenanulkoiset ominaisuudet. – Kuluttajat arvostavat omenassa mehukkuutta,rapeutta ja aromikkuutta sekä sitä, että omena on punainen, totesiTyötehoseuran tutkija SIRKKA MALKKI Uudenmaan omenanviljelijöillesuunnatun koulutusarjan avauksessa tänään Lohjalla. Malkki ruoti omenankäsittelyä lajittelussa ja kaupan tiskillä. Omenan

  • Varhaisperuna parhaimmillaan suoraan pellolta

    Varhaisperuna tulee kauppoihin yleensä touko-kesäkuun vaihteessa, mutta ruokaperuna-asetuksen mukaan perunaa sitä saa myydä varhaisperunana aina syyskuun loppuun saakka. Elintarvikevirasto muistuttaa, että varhaisperuna on tuoretuote, joka tulee käyttää mahdollisimman nopeasti, mieluimiin jo nostopäivänä. Jos varhaisperunaa pitää kuitenkin säilyttää, se tulee pitää noin +10–14 Celsiusasteen lämpötilassa ja valolta suojattuna. Pimeässä säilyttäminen estää perunoiden vihertymisen. Vihertyneitä perunoita ei

  • Varhaisperunan nostot avomaalta alkavat

    Viileä alkukesä on hidastuttanut varhaisperunan kehitystä. Useat viljelijät pääsevät kuitenkin nostamaan tällä viikolla, ja juhannusviikolla on täysi nostotouhu päällä suurella osalla varhaisperunaviljelmistä. – Kasvupäiviä on ollut riittävästi, mutta kehitys on ollut hidasta, toteaa Jaakko Hiltunen Merimaskusta. Jaakko Lehmuskoski Rymättylästä toteaa perunan istutuskauden venyneen hyvin pitkästä. – Reilu viikko sitten istutettiin viimeiset varhaisperunat. Ei aivan päästy

  • Elokuun on parsakaalin aikaa

    Elokuu on parsakaalin parasta satokautta. Tämän maukkaan ja kevyen kasviksen avulla voit pudottaa kesän aikana kertyneitä kiloja ja ravita itseäsi parsakaalin lukuisilla suojaravintoaineilla. Parsakaali on useiden tutkimusten mukaan erittäin hyvä vitamiinien, flavonoidien, kivennäisaineiden ja kuidun lähde. Parsakaali maistuu mainiolta keitoissa, kastikkeissa, piirakoissa sekä wokki- ja uuniruoissa. Parsakaalista on helppo valmistaa myös nopea kastike pastalle, riisille

Uusimmat jutut

  • Toukotyöt kiivaimmillaan ammattitarhoilla ja kotipuutarhassa

    Toukotyöt ovat kiivaimmillaan niin kotipihoilla kuin ammattiviljelmilläkin. Monet viljelytavat leviävät ammattipuutarhoista kotipuutarhoihin. Myös kotipuutarhurit voivat olla kokeilevampia ja löytää uusia ammattituotantoon sopivia kasveja ja konsteja. Artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 3/2018. Varhaistuotantoon tähtäävät ammattipuutarhurit ovat viljelytoimissaan kotipuutarhureita kuukauden tai kaksi aikaisemmassa. Uutisista tuttuja ovat Rymättylän perunanviljelijät, jotka istuttavat siemenmukulat maaliskuussa heti, kun routa

  • Kukkanäyttely Thaimaassa

    Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,

  • Kotipuutarhureille biohiilipitoista multaa

    Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018.  Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin

  • Pääkirjoitus nro:sta 6/2017: Kukkivat sankarihaudat

    Suomen 100-vuotisjuhlia on vietetty monin tapahtumin pitkin vuotta, ja juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivään. Itsenäisen Suomen historia on menestystarina huolimatta vaikeasta alusta, jolloin kansalaiset sotivat keskenään. Vain parikymmentä vuotta itsenäistymisen jälkeen maamme joutui raskaaseen koettelemukseen, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisota ja sitä seurannut Jatkosota vaativat 95 000 uhria. Vertailun vuoksi amerikkalaisten ja sen liittolaisten tappiot Irakin ja Afganistanin

  • Valkuaiskasveja voi viljellä kotipihalla

    Puutarhasta proteiinia -tietokortit kertovat yleisimpien valkuaiskasvien kotitarveviljelystä, sadonkorjuusta, käyttötavoista ruuanlaitossa sekä säilönnästä. Valkuaiskasvit, kuten herne, tarhapavut ja härkäpavut, ovat lähes aina kuuluneet kasvimaalle juuresten ja lehtivihannesten rinnalle. Kasvimaaviljelyn kasvavan suosion myötä ravitsevien valkuaiskasvien osuutta viljelykasveina kannattaa korostaa. Puutarhasta proteiinia -tietokorttisarja on tarkoitettu kotipuutarhureille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään kasvisproteiinien määrää lautasellaan. Kotipuutarhassa voi viljellä monia valkuaiskasveja,

  • Helsingin Kevätpuutarha jokakeväiseksi

    Helsingin Kevätmessuihin tutustui tänä vuonna 46 000 vierailijaa. Suurmessut koostuivat viidestä osamessusta, joista yksi oli Kevätpuutarha. Muut osat olivat Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka & Luomu. Kevätmessut järjestettiin 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Kevätmessujen puutarhaosia on parittomina vuosina ollut Kevätpuutarha ja parillisina Oma Piha -messut. Jatkossa joka kevät puutarhanäyttelyn nimi tulee olemaan Kevätpuutarha. Kevätpuutarhan kumppanina on Puutarhaliitto.

Kaikki jutut