Toukokuun kasveiksi valitut kylmänkukat ja lamohietakirsikka viihtyvät auringon paahteessa ja pärjäävät vähällä vedellä. Maata tehokkaasti peittävä lamohietakirsikka nautiskelee kevätauringosta hiekkaisilla rinteillä ja puhkeaa valkoisiin kukkiin toukokuun puolivälissä. Kylmänkukat availevat sinisiä nuppujaan kivikoissa heti lumien sulettua.
Lamohietakirsikka kiipeilee rinteillä
Lamohietakirsikka (Prunus pumila var. depressa) on maanpeittopensas, joka leviää nopeasti kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla. Se menestyy vettä läpäisevässä maassa jopa Lapissa VI-vyöhykkeellä asti, jos talvella riittää lunta kasvin suojaksi. Parikymmentä senttiä korkea kasvusto koostuu ylöspäin kasvavasta lehdistöstä ja maanpintaa myöten suikertavista jäykistä ruskeista varsista. Himmeänvihreät lehdet puhkeavat toukokuussa ja muuttuvat syksyllä punaisiksi. Kukinta alkaa noin viikon kuluttua lehtisilmujen avautumisesta, yleensä toukokuun puolivälissä. Runsas kukinta kestää pari viikkoa, minkä jälkeen kasvi tuottaa harvakseen kiiltäviä punamustia luumarjoja.
Lamohietakirsikan versot kasvavat yli metrin mittaisiksi eivätkä juurru maahan. Ne kannattaakin istuttaa katteeseen noin metrin välein. Saksien kanssa ei tarvitse hyöriä joka vuosi. Terveille lamohietakirsikoille riittä leikkaus muutaman vuoden välein.
Kivikossa kukkivat kylmänkukat
Jos kevät on aikainen ja lumikin sulaa vauhdilla, kylmänkukat (Pulsatilla) aloittavat kukintansa jo huhtikuussa. Tänä vuonna niiden kukintaa ajoittuu toukokuulle asti.
Kylmänkukat viihtyvät aurinkoisissa kukkaryhmissä, joissa on hiekansekainen tai ojitettu, 20-40 senttiä syvä kasvualusta. Tärkeää on, että maa kuivuu nopeasti sateiden jälkeen. Luonnossa kylmänkukat kasvavat niukkaravinteisilla mäntykankailla.
Pihamullassa kylmänkukkamätäs kasvaa 20-30 senttiä korkeaksi. Koristeelliset siemenet hopeisine haituvineen kehittyvät heti kukinnan jälkeen. Myös kasvin lehdet ovat pitkä- ja vaaleakarvaisia. Hitaasti leviäviä taimia istutetaan 16 neliömetriä kohden. Paalumaisen pääjuuren vuoksi kylmänkukkia on vaikea jakaa.
Suomessa suosituin kylmänkukka on siniviolettikukkainen tarhakylmänkukka (Pulsatilla vulgaris), jonka lajikkeisiin kuulu myös muutama tummanpunainen ja valkoinen muoto. Kukat ovat isoja kasvin kokoon verrattuna, lehdet tillimäisen kapealiuskaisia.
Kangasvuokkoa (Pulsatilla vernalis) kasvatetaan taimitarhoilla vain vähän. Luonnossa se kasvaa rauhoitettuna lähinnä Itä-Suomen harjumaisemissa. Kangasvuokolla on valkoiset terälehdet ja talvehtivat leveäliuskaiset lehdet.
Mainos – sisältö jatkuu alla
Tilaa lehtemme!
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Toukokuun nimikkokasveiksi on valittu heti alkukeväästä kukkivat, raikkaan valkokukkaiset virpiangervot ja vuokot. Molemmat ovat erittäin talvenkestäviä ja helppohoitoisia puutarhakasveja. Nopeakasvuiset ja runsaasti versovat virpiangervot soveltuvat kukkiviksi aidanteiksi ja suojapensaiksi aurinkoisille tai puolivarjoisille pihoille. Monivuotiset vuokot istutetaan mieluiten puolivarjoon paksuun multakerrokseen. Virpiangervo vanhimpia koristepensaitamme Virpiangervo on yksi vanhimpia koristepensaitamme. Idänvirpiangervoa (Spiraea chamaedryfolia) kasvatettiin Suomessa jo 1800-luvulla.…
Viileässä säässä alkaneen toukokuun nimikkokasveiksi on valittu lumipalloheisipensas ’Pohjan Neito’ ja heti alkukeväästä villisti kukkivat pienenpienet pitkäpalot. ’Pohjan Neito’ ei nimensä mukaisesti kylmää karsasta, vaan pärjää hyvin aina Rovaniemen korkeudella asti. Viileässä selviävät myös pitkäpalot, joiden havunvihreät, noin 10 sentin korkuiset lehtimättäät voivat hangen suojassa tai havupeitteen alla säilyä vehreinä yli koko talven. Kuukauden kasvit…
Toukokuun 2010 nimikkokasvit ovat tuohituomi ja kevätkaihonkukka. Molemmat kukkivat toukokuussa. Pikkupuihin luettavalla tuohituomella on valkoiset kukat, kun taas maata myöten suikertavalla kevätkaihonkukalla on taivaansiniset kukat. Kuukauden kasvit nimeää Taimistoviljelijät ry. Aniharvalla puulla on yhtä kaunis runko kuin tuohituomella (Prunus maackii). Sen tuohimainen, ruskeankeltainen runko kiiltää kullan tavoin. Runko ja tummat ohuet oksat erottuvat parhaiten lehdettömään…
Orvokit (Viola cornuta) ovat kevään ensimmäisiä kasveja, joita voi istuttaa ulos jo huhtikuussa. Ne kestävät jopa viiden asteen pakkasia. Orvokki menestyy sekä aurinkoisilla että varjoisilla kasvupaikoilla, mutta kaikkein helteisimpiä paikkoja on syytä välttää. Se vaatii runsasta kastelua, mutta ei siedä jatkuvaa märkyyttä. Pitkäksi venähtänyt kasvusto voidaan uusia leikkaamalla se lyhyeksi. Kuihtuneet kukat poistetaan. Pistokaslisätty daalia…
Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,…
Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018. Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin…
Puutarhasta proteiinia -tietokortit kertovat yleisimpien valkuaiskasvien kotitarveviljelystä, sadonkorjuusta, käyttötavoista ruuanlaitossa sekä säilönnästä. Valkuaiskasvit, kuten herne, tarhapavut ja härkäpavut, ovat lähes aina kuuluneet kasvimaalle juuresten ja lehtivihannesten rinnalle. Kasvimaaviljelyn kasvavan suosion myötä ravitsevien valkuaiskasvien osuutta viljelykasveina kannattaa korostaa. Puutarhasta proteiinia -tietokorttisarja on tarkoitettu kotipuutarhureille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään kasvisproteiinien määrää lautasellaan. Kotipuutarhassa voi viljellä monia valkuaiskasveja,…
Helsingin Kevätmessuihin tutustui tänä vuonna 46 000 vierailijaa. Suurmessut koostuivat viidestä osamessusta, joista yksi oli Kevätpuutarha. Muut osat olivat Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka & Luomu. Kevätmessut järjestettiin 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Kevätmessujen puutarhaosia on parittomina vuosina ollut Kevätpuutarha ja parillisina Oma Piha -messut. Jatkossa joka kevät puutarhanäyttelyn nimi tulee olemaan Kevätpuutarha. Kevätpuutarhan kumppanina on Puutarhaliitto.…
Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuonna 2015 julkistama etsintäkuulutus vanhojen puutarhakasvikantojen löytämiseksi keräsi yli 700 ilmoitusta vanhoista raparpereista. Kansalaisten aktiivisuuden ansiosta raparperihaku tuotti toistasataa uudentyyppistä kasvikantaa. Joukossa oli myös muutama todellinen helmi. Koko aineistosta jatkotutkimuksiin pääsi 375 kasvia, joista 60 prosenttia osoittautui vihreä-punavartiseksi Victoria-lajikkeeksi. Raparperitutkimus dokumentoitiin vaihe vaiheelta elokuvaksi ”Raparperin kadonneita geenejä etsimässä”. Elokuvan ensiesitys ja tutkimustulosten julkistus…
Luonnonvarakeskuksen (Luke) paikallisomenoita kartoittavassa hankkeessa on löydetty pitkään etsintälistalla ollut ’Mannerheimin Omena’. Vanha omenapuu löytyi Asikkalan Kalkkisten kylästä syksyllä 2016. – Noin sadan paikallisomenalajikkeen etsintälistalla ollut ’Mannerheimin Omena’ löydettiin kotiseutuaktiivien avulla. Omistajien mukaan omenapuu on istutettu viimeistään 1940-luvun lopulla, ja heidän kuvauksensa hedelmästä vastaa Puutarha-lehden vuosien 1921 ja 1931 kuvauksia, iloitsee tutkija Maarit Heinonen Lukesta.…
Käytämme evästeitä ja vastaavia tekniikoita sivuston toiminnan varmistamiseen, kävijämäärien analysointiin sekä mainonnan kohdentamiseen ja mittaamiseen. Näiden tietojen avulla voimme kehittää sivustojamme ja tarjota lukijoille paremmin kiinnostavaa sisältöä ja markkinointia.
Välttämättömät evästeet ovat aina käytössä. Muita evästeitä käytämme vain suostumuksellasi. Voit muuttaa valintojasi myöhemmin evästeasetuksista.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen sellaisten asetusten tallentamiseksi, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole erikseen pyytänyt.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, internet-palveluntarjoajan vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietoja tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää käyttäjän tunnistamiseen.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
