Kultasateet (Laburnum) puhkeavat kukkaan sopivasti juhannukseksi. Vuodenajan valoisuus toistuu upeissa kukkatertuissa, joita on tänä vuonna erityisen runsaasti. Monilla muillakin kukkapuilla ja myös rhodoilla näyttää olevan meneillään hyvä kukintavuosi.
Kultasade hämmästyttää kukkaloistonsa lisäksi kyvyllä kasvaa reippaankokoiseksi pensaaksi köyhemmässäkin maassa – kiitos juuristobakteerien, jotka hoitavat osan ravinnetarpeesta. Kultasateen istuttaminen tuo puutarhaan lisää kimalaisliikennettä, sillä ne rakastavat metisiä kukkaterttuja. Pörinää on hauska kuunnella riippuvan oksaholviston sisällä. Tällaisen kukkavuoden jälkeen on luvassa runsaasti uusia siementaimia, jotka menestyvät hyvin uusille kasvupaikoille siirrettyinä.
Kukkaisaa juhannusta!
Kirjoitan monipuolisesti kasvimaailmasta. Vuodenaikojen inspiroimat aiheet ovat peräisin niin puutarhastani saaristossa kuin vaikkapa kotimaan kasvikohteista sekä ulkomaisista puutarhatapahtumista. Biologitaustaisena freelancer-toimittajana on kiinnostavaa käsitellä esimerkiksi sitä, millaisilla tavoilla puutarhanhoitokin voi ylläpitää luontoyhteyttämme. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Elämme juuri nyt vuoden pimeintä aikaa, ja monille kaiketi ankeintakin, kun lumi ei vielä valaise maisemaa, taivas on paksussa pilvessä ja vettä vihmoo päivittäin. Säätiedotusten mukaan parempaa säätä ei ole luvassa päiväkausiin. Ilman lämpötila on tosin pysytellyt melko korkealla, päivällä jopa lähellä kymmentä astetta. Omaa mieltäni ainakin piristää katsella kuvia ja muistella tätä komeasti Hangon
Kultasade (Laburnum alpinum) lukeutuu Suomen kesän eteläiseneksoottisiin kukkijoihin. Näihin aikoihin kultasateesta riippuu suuria kirkkaankeltaisia kukkaterttuja, joissa pörisee kokonainen kimalaiskuoro. Näyttävä hernekasvi menestyy laihemmassakin maassa, kiitos sen juuriston typpibakteerien, jotka sitovat ilmakehästä kultasateelle ravintoa. Mahdollisimman lämmintä kasvupaikkaa suositellaan, mutta onpa tuulisemmallakin paikalla kasvavista kultasateista kehittynyt komeita puita. Kultasade on kokonaisuudessaan myrkyllinen kasvi. Jäniksiä tämä ei tosin
Puunkukintakausi huipentuu kultaisena sateena alas valuviin kukintoterttuihin. Joka vuosi kukinta ei ole välttämättä yhtä täyteläinen, mutta tänä alkukesänä kukintoja onkin taas riittänyt, kun kultasateet (Laburnum alpinum) ovat puhjenneet loistoonsa. Nyt on voinut vaikuttua kunnolla kultasadepuiden uljaan värisistä hahmoista. Kultasateen kukoistusalue sijoittuu pääosin I- ja II-vyöhykkeille. Suojaisilla ja ei-talvimärillä kasvupaikoilla sitä voi kasvattaa muuallakin maassamme, kunhan
Ihana toukokuinen hetki on käsillä kun pihallani oleva alue kirjopikarililjoja (Fritillaria meleagris) on parhaillaan kukassa. Niiden ympärillä käy kova liikenne kun kimalaiset vierailevat kukissa innokkaasti. Luontaisesti kirjopikarililjoja kasvaa monessa maassa Euroopassa ja myös Etelä-Venäjän Uralilla saakka. Suomessa Ahvenanmaalle kirjopikarililjat ovat levinneet Ruotsista ja luonnonesiintymät ovatkin rauhoitettuja. Myös puutarhasta kirjopikarilija voi karata luontoon, sillä se siementää
