Ensimmäinen puutarhakevään odotuksen aihe on minulla kukkasipuliruukkujen ja parvekelaatikon ylöskaivuu kasvilavoista huhtikuun alussa. Sipulikukat eivät kavahda kylmiä kevätöitä ja niiden kukinta ilahduttaa huhti-toukokuussa pitkään ennen kesäkukkien tuloa.
Allergisena ja tuoksuyliherkkänä en pysty nauttimaan hyasinteista sisätiloissa jouluna, joten otankin niistä kaiken ilon irti keväällä puutarhassa. Etenkin keltaiset, lohenpunaiset ja vaaleanpunaiset hyasintit sopivat kivasti parvekelaatikkon, joka kukkii keväisin puutarhani portin pielessä.
Viime kevään parvekelaatikkoon istutin tiheästi helmililjoja, keltaisia hyasintteja sekä pieniä narsisseja.
Pahin uhka sipulikukkien ruukkuistutusten onnistumiselle on talvimärkyys ja mädäntyminen. Siksi kasvualustaan on hyvä sekoittaa mukaan noin kolmanneksen verran hiekkaa. Ruukun tai parvekelaatikon pohjareikien päälle tulee myös laittaa muutamia rikkoutuneen saviruukun palasia, jotta tiivistyvä multa ei tuki niitä. Sekoitin joukkoon myös hieman luujauhoa lannoitteeksi, sillä siitä sipulikukat tykkäävät. Sitten vain istuttamaan. Sipulit saa laittaa todella tiheään, jotta lopputuloksesta tulee näyttävä.
Ensi kevään sipulilaatikko tulee näyttämään näin värikkäältä. Siihen istutin 15 hyasinttia, lajikkeina: ’Apricot Passion’, ’Woodstock’ ja ’Gipsy Princess’. Lisäksi istutin joukkoon pussillisen helmililjoja, värisekoituksessa on mukana sinisiä, valkoisia ja vaalenpunaisia. Narsisseista valikoitui joukkoon muutama sipuli valkoisia ’Sailboat’ -nunnannarsisseja. Etenkin matalat ja pienikukkaiset narsissit ja tasetit sopivat hyvin parvekelaatikkoon.
Olen huomannut helpoimmaksi haudata ruukut kasvilavaan, peitellä ne kevyesti hiekansekaiseen multaan, jolloin ne talvehtivat samaan tapaan kuin maahan tai sipulikoriin istutettuna. Varhain kevättalvella lapioin lumet lavan päältä jolloin multa lähtee auringon lämmössä nopeasti sulamaan. Heti kun ruukut irtoavat jäisestä mullasta, siirrän ne kasvihuoneen lämpöön sulamaan ja esikasvamaan. Se aikaistaa hieman kukintaa.
Sipulit on aina varminta istuttaa talveksi muoviruukkuihin, koska jäätyessään saviruukut menevät helposti rikki. Toki esteettisessä mielessä muoviruukun multapaakun sipuleineen voi keväällä niiden sulettua vaihtaa saviruukkuun. Erilaisilla kukkasipuliruukuilla saa edullisesti ja pienellä vaivalla kevääksi näyttävän kokonaisuuden sommiteltavaksi vaikka kasvihuoneeseen tai verannalle.
Viimesyksyisen parvekelaatikollisen sipuleita muistin vasta pari viikkoa sitten istuttaa maahan, jossa sipulikukat saavat jatkaa elämäänsä. Kuvasta näkyy, kuinka hyvin hyasintit, narsissit ja helmililjat olivat juurtuneet. Kun kippasin ne ylösalaisin, oli laatikko aivan täynnä juuria. En lähtenyt jakamaan sipuleita ja repimään komeita juuria, käänsin vain sipulit oikein päin ja ensi keväänä ne saavat ilahduttaa kukoistuksellaan tässä pilaripäärynän juurella.
Lue lisää puutarhan loppusyksun puuhista Oma Pihan numerosta 6/2024.
Lindan artikkelissa myös lisää lajikevinkkejä sipulien ruukkuistutuksiin.
Luonto ja kasvit ovat olleet lähellä sydäntäni koko elämän ajan. 1920-luvulla rakennetun puutalovanhuksen mukana tuli lähes puolen hehtaarin villi metsäinen tontti (vyöhykkeellä III-IV), joka käynnisti puutarhainnostuksen vuonna 2002. Aistien tarhassa -kolumneissa saan ilokseni jakaa sanoin ja kuvin puutarhaelämän ihanimpia aistielämyksiä. Lisäksi kirjoitan etenkin hyötypuutarha-aiheisia artikkeleita. Alati laajenevan lavatarhan myötä perennapuutarha on saanut rinnalle omavaraisempaan elämään tähtäävän potagerin ja hedelmäpuita. Luontoyhteys rikastuttaa elämää, ja jokainen omalla pihalla vietetty hetki lataa ihmisen täyteen uutta energiaa!
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Toukokuu, ihanien sipulikukkien luvattu kuukausi, on vuoden huumaavinta aikaa. Toisaalta tämä intiaanikesä on aika mahtavaa. Tuntuu jollain lailla hassulta nähdä kaupoissa kukkasipuleita, kun olo on kumman heinäkuinen. Totta se on: nyt on syyskuu. Syksyssä on monet hyvät puolet. Yksi kivoimpia on ensi kevään ajattelu ja suunnittelu. Toivottavasti olen muistanut kirjata puutarhapäiväkirjaan paikkoja, joihin haluan istuttaa
Niin se on, että kasvihullun istutuskausi loppuu sitten, kun maa on jäässä (ja senkin jälkeen saattaa vielä saada jonkun loppusyksyn alennuksista haalitun kasvin upotettua kellarin hiekkaiseen maalattiaan). Lukuisten kukkasipulipussien lisäksi olen tullut hankkineeksi taimia puutarhamyymälöistä, sillä niissä on vastustamattomia tarjouksia tähän aikaan vuodesta. Ei voi ohittaa! Yksi taimipaketti tuli postissa ulkomailtakin, sillä halusin kokeilla purppurahelmimarjaa
Pienen tontin suunnitteluun voisi ottaa kaksi punaista lankaa: selkeyden ja rehevyyden. Rakennusmateriaaleiksi on paras valita vain pari yhteensopivaa elementtiä, esimerkiksi grafiitinharmaa kivi ja salvianvihreäksi maalattu puu. Mieleen pulpahtaa saman tien liuta hopealehtisiä kasveja, jotka sointuvat niihin täydellisesti!
Värejä ja muotoja rinnastamalla luodaan puutarha, jossa silmä lepää ja mielikuvitus leikkii. Mallia suunnitteluun voi ottaa väriopista, luonnosta ja matematiikasta.
