Puunkukintakausi huipentuu kultaisena sateena alas valuviin kukintoterttuihin.
Joka vuosi kukinta ei ole välttämättä yhtä täyteläinen, mutta tänä alkukesänä kukintoja onkin taas riittänyt, kun kultasateet (Laburnum alpinum) ovat puhjenneet loistoonsa. Nyt on voinut vaikuttua kunnolla kultasadepuiden uljaan värisistä hahmoista.
Kultasateen kukoistusalue sijoittuu pääosin I- ja II-vyöhykkeille. Suojaisilla ja ei-talvimärillä kasvupaikoilla sitä voi kasvattaa muuallakin maassamme, kunhan muistaa sen lukeutuvan myrkyllisiin kasveihin. Kultasateen juuriston typpiravinnetta sitovat bakteerit auttavat hernekasveihin kuuluvan puun hyvään kasvuun ja kukintaan vähemmän muhevassa maaperässäkin. Siroihin lehdyköihin jakautuvat lehdet saavat kultasateen näyttämään kukinnan jälkeen rehevän vehreältä, mutta keveällä tavalla.
Yksi kultasateiden ihastuttavista puolista on sen hyönteismyönteisyys. Kukkiva puu tuo puutarhaan voimakkaan ja hauskan ääniefektin, kun siitä kuuluu jatkuvaa pörinää ja surinaa! Tänä vuonna ainakin etelärannikolla on ollut ilahduttavaa kuulla ja nähdä, että kimalaisia on vaihteeksi runsaasti.
Kirjoitan monipuolisesti kasvimaailmasta. Vuodenaikojen inspiroimat aiheet ovat peräisin niin puutarhastani saaristossa kuin vaikkapa kotimaan kasvikohteista sekä ulkomaisista puutarhatapahtumista. Biologitaustaisena freelancer-toimittajana on kiinnostavaa käsitellä esimerkiksi sitä, millaisilla tavoilla puutarhanhoitokin voi ylläpitää luontoyhteyttämme. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.
Pihakalenteri on nyt ennakkomyynnissä. Ennakkohinta 21 € 16.11. saakka.
Pihakalenterin seurassa pääset mukavalle matkalle uuteen puutarhavuoteen.
Pihakalenterin sisältö kootaan alan asiantuntijoiden voimin. Kierreselkä auttaa löytämään kalenterista aina oikean kohdan.
Elämme juuri nyt vuoden pimeintä aikaa, ja monille kaiketi ankeintakin, kun lumi ei vielä valaise maisemaa, taivas on paksussa pilvessä ja vettä vihmoo päivittäin. Säätiedotusten mukaan parempaa säätä ei ole luvassa päiväkausiin. Ilman lämpötila on tosin pysytellyt melko korkealla, päivällä jopa lähellä kymmentä astetta. Omaa mieltäni ainakin piristää katsella kuvia ja muistella tätä komeasti Hangon
Kultasade (Laburnum alpinum) lukeutuu Suomen kesän eteläiseneksoottisiin kukkijoihin. Näihin aikoihin kultasateesta riippuu suuria kirkkaankeltaisia kukkaterttuja, joissa pörisee kokonainen kimalaiskuoro. Näyttävä hernekasvi menestyy laihemmassakin maassa, kiitos sen juuriston typpibakteerien, jotka sitovat ilmakehästä kultasateelle ravintoa. Mahdollisimman lämmintä kasvupaikkaa suositellaan, mutta onpa tuulisemmallakin paikalla kasvavista kultasateista kehittynyt komeita puita. Kultasade on kokonaisuudessaan myrkyllinen kasvi. Jäniksiä tämä ei tosin
Kultasateet (Laburnum) puhkeavat kukkaan sopivasti juhannukseksi. Vuodenajan valoisuus toistuu upeissa kukkatertuissa, joita on tänä vuonna erityisen runsaasti. Monilla muillakin kukkapuilla ja myös rhodoilla näyttää olevan meneillään hyvä kukintavuosi. Kultasade hämmästyttää kukkaloistonsa lisäksi kyvyllä kasvaa reippaankokoiseksi pensaaksi köyhemmässäkin maassa – kiitos juuristobakteerien, jotka hoitavat osan ravinnetarpeesta. Kultasateen istuttaminen tuo puutarhaan lisää kimalaisliikennettä, sillä ne rakastavat metisiä
Alkukesän puunkukintakausien lomassa pilkottaa viehättävän ruusuorapihlajan (Crataegus x media ’Paul’s Scarlet’) kukinta, joka voi kestää kuukaudenkin verran. Pienehkön puun oksia läikittävän lämpimän ruusunpunaisen kukkarunsauden huomaa varsinkin I- ja II-vyöhykkeiden puutarhaseuduilla, joiden maaperä on harjumaisen hiekkaista. Kuivahkoissa ja paahteisissa oloissa viihtyvä ruusuorapihlaja kun on siellä jopa yleinen valinta puutarhan kukkapuuksi. Se varttuu ilman leikkaamista muodoltaan yleensä
Miltä kotipihalla tai mieluisassa puistokohteessa näyttää marrassävyjen ajanjaksona? Puistomaiseman vaihtelevuuteen eri vuodenaikoina on kiinnitetty erityistä huomiota Kotkan Sapokanlahden vesipuistossa.
Jo reilut sata vuotta sitten tasetti oli jouluntuoja. Sen sipuleita hyödettiin kukkaan tulppaanien ja joulukaktusten seuraksi. Pienet, tähtimäiset kukat levittävät ympärilleen huumaavaa tuoksua.
Syksyt ovat nykyään pitkiä ja lauhoja. Välillä saattaa olla kylmä viikko, vähän luntakin, sitten plusasteinen sää taas jatkuu. Etelä-Suomessa lokakuu on kelvollinen, toisinaan jopa mainio asterien kukintakuukausi. Pohjoisempana saman voinee sanoa syyskuusta. Istuta puutarhan aurinkopaikoille astereita ja muita syyskukkijoita, sillä ne ilahduttavat valtavasti. Syksyn viileydessä kukinnat kestävät viikkokausia.
Joulukukkakausi alkaa hyvissä ajoin. Voidaan puhua oikeastaan syystalven kukkasesongista.
Kesällä on kesäkukkia, talvella on… ritarinkukkia! Komeisiin kukkiin syttyy kimaltava hehku heti, kun puunlatvoissa hiipivä talviaurinko suuntaa edes himmeän säteen kohti ikkunalautaa. Lasin takana häämöttävä lumi antaa arktisen taustan tropiikin väreille. Tästä alkaa talvinen tarina.
Havukasvien merkitys korostuu syksyllä, kun muut kasvit vaipuvat talviuneen. Havut monine sävyineen ja kasvumuotoineen ovat tärkeä osa puutarhan ja luonnon monimuotoisuutta.
