Loppukesällä ja syksyllä koisia löytyy keittiönkaapeista jopa yhtä paljon kuin keskellä kesää.
Ihmissilmän hankalasti havaitsemat koisat ovat etenkin kesäaikaan yleinen vieras ruokakaapeissa. Hyvin usein ihminen itse tuo koisat mukanaan kotiinsa.
– Koisat päätyvät koteihin esimerkiksi pähkinöiden, manteleiden ja myslien seassa, kertoo Rentokilin tekninen päällikköJouni Siltala.
– Hyvin usein ne ovat munan muodossa, ja siksi hankalia nähdä tai löytää. Munien kuoriutuessa toukat tulevat ulos ja alkavat rouskuttaa ruokaa, leviten samalla keittiönkaapeissa muihin elintarvikkeisiin.
Paras keino estää koisaesiintymät on kuivien ruoka-ainesten (esim. pähkinät, mantelit ja kaura) säilyttäminen suljetuissa astioissa. Kaapit on hyvä imuroida säännöllisesti ja pyyhkiä mieluiten kostealla liinalla. Kaappien pesua saippuavedellä on kuitenkin syytä välttää, koska kosteus luo koisille paremmat edellytykset lisääntyä ja kasvaa.
Suomen kaltainen maa, jonne tuodaan ulkomailta paljon mausteita, pähkinöitä ja siemeniä, tarjoaa ruoan mukana siirtyville koisille suotuisan kasvu- ja elinympäristön. Kesän vaihtuessa syksyyn koisat aktivoituvat entisestään.
– Olemme muutaman viime vuoden aikana huomanneet, että heti kesän jälkeen saamme tavanomaista enemmän tiedusteluja koisaperhosista ruoissa, Jouni Siltala kertoo.
– Ehkä sillä, että keittiöissä on lämpimämpää tähän aikaan vuodesta, on jotain tekemistä asian kanssa. Eri elämänvaiheissa koisat myös kehittyvät nopeammin.
Ruoista löytyvien koisien lisäksi on hyvä varautua myös tekstiili- ja turkiskoiden hyökkäyksiin. Ne iskevät mielellään esimerkiksi villa- ja turkisvaatteisiin.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Kun ruohosipuli alkaa kukkia, kerätään niistä kimppu ja asetetaan se keittiön pöydälle. Vaaleanliilat, tähtimäiset kukat ovat sieviä – ja ne tuoksuvat hienosti. Ohi kulkiessaan voi käydä aina nuuskuttelemassa. Keittiöön ruohosipulin kukat sopivat siksikin, että ne ovat syötäviä. Kokonaisina kukat voi asetella koristeeksi lautasen reunalle, ja yksittäiset kukat antavat keveyttä, suloa ja hyvää makua valmiille annoksille.
Persilja kuuluu kasvimaan perusyrtteihin. Rautahermoisimmat hyötypuutarhurit kasvattavat persiljansa siemenistä, muut kääntyvät taimimyyjien puoleen. Molempi parempi, sillä tärkeintä on että saadaan tuoretta persiljaa keittiöön. Sillä tuore persiljasilppuhan on ihanaa: sitä voi ripotella melkein minkä tahansa kesäruoan päälle, sen kauniit lehdet sopivat annosten koristeeksi, eikä miinusta ole sekään, että se peittää hengityksestä valkosipulin hajun. Tuoreesta persiljasta voi
Puihin ja pensaisiin jäävät marjat erottuvat syyspuutarhassa lehtien varistua. Väripilkkuja talveen valmistautuvassa pihapiirissä löytyy muun muassa ruusujen, koristeomenien, aronioiden ja happomarjojen oksilta.
Terhi, Tytti ja Tarmo ovat uusia, kotimaisista luonnonkannoista jalostettuja siementaimia. Jalostuksessa on käytetty röntgensäteilyä jo silloin, kun geenimuuntelusta ei juuri puhuttu. Tärkein uusien lajikkeiden ominaisuus on talven- ja taudinkestävyys, kertoo vanhempi tutkija Saila Karhu Maatalouden tutkimuskeskuksesta. – Terhi ja Tytti ovat hillittykasvuisia, 1,5-2 metriä korkeita. Tiheästi haaroittuvia ja jonkin verran piikkisiä. Tarmo on pitempikasvuinen. –
