Näihin aikoihin luonnontilaisemmissa osissa eteläsuomalaisia puistoja ja hautausmaita sekä puutarhojen laitamilla ja joutomailla näkyy vehmaita keltakukkakasvustoja. Sekä keltamo että jalokiurunkannus ovat merkkejä yleensä vanhasta puutarhavaikutuksesta ja asutuksesta. Molemmat kukoistavat sekä vahvojen juurten että siemenleviämisen turvin.
Jalokiurunkannus (Corydalis nobilis) on kotoisin Keski-Aasiasta Ob-joen seudulta. Carl von Linne aikanaan toivoi saavansa Ruotsiin särkyneensydämen siemeniä, mutta yllätykseksi niistä kasvoikin tätä meillä esiintyvistä kiurunkannuksista korkeinta, jota suosittiin viime vuosisatoina kartanoiden ja pappiloiden puutarhoissa. Jalokiurunkannus kukkii näin kevätkesällä ja lakastuu kokonaan kukinnan jälkeen. Hyönteisille se on hyvä ravinnonlähde.
Keltamo (Chelidonium majus) on kenties munkkien matkassa luostaripuutarhoihimme saapunut muinaistulokas ja rohtokasvi. Kasvin käyttöön on kuitenkin syytä suhtautua kunnioituksella, sillä se on myös myrkyllinen, erityisesti sen voimakkaasti värjäävä oranssinkellertävä maitiaisneste, josta keltamo on saanut nimensäkin. Nimi tosin voisi johtua myös aurinkoisista kukista, jotka valaisevat kauniisti varjoisiakin lehtopaikkoja. Keltamon kukintakausi kestää läpi kesän. Jo muinaiset roomalaiset puhuivat kasvin vaikutuksista esimerkiksi siten, että pääskyset lääkitsivät sillä huononäköisten poikastensa silmiä. Keltamon ruotsinkielinen nimi onkin ollut svalört ja ”pääskysruohoksi” sitä kutsuttiin myös aiemmin suomeksi.
Joutomaakasveilla on takanaan mielenkiintoisten tarinoiden kirjomaa historiaa!
Jalokiurunkannus, kuten myös keltamo, leviää muurahaisten kuljettamista siemenistä.
Jalokiurunkannus. Sen lehdistössä voi näkyä myös siniharmaita vivahteita.
Mainos – sisältö jatkuu alla
Pihakalenteri 2025
Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!
Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.
224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.
Luontoportin mukaan ”Jalokiurunkannus (Corydalis nobilis) on kotiutunut niin hyvin Lounais-Suomen lehtoihin ja vanhan asutuksen tuntumaan, ettei sen äkkiseltään arvaisi olevan vanha herraskartanoiden koristekasvi. Lajin alkuperäiset kasvupaikat löytyvät kuitenkin kaukaa Keski-Aasiasta, Altai-vuoriston rinnemetsistä. Itse Carl von Linné kylvi 1700-luvulla lajin siemeniä Hammarbyn kotikartanonsa puutarhaan, ja näistä kantavanhemmista väitetään kaikkien Suomen ja Ruotsin nykyisten jalokiurunkannusten polveutuvan”. Unikkokasvien
Ihana toukokuinen hetki on käsillä kun pihallani oleva alue kirjopikarililjoja (Fritillaria meleagris) on parhaillaan kukassa. Niiden ympärillä käy kova liikenne kun kimalaiset vierailevat kukissa innokkaasti. Luontaisesti kirjopikarililjoja kasvaa monessa maassa Euroopassa ja myös Etelä-Venäjän Uralilla saakka. Suomessa Ahvenanmaalle kirjopikarililjat ovat levinneet Ruotsista ja luonnonesiintymät ovatkin rauhoitettuja. Myös puutarhasta kirjopikarilija voi karata luontoon, sillä se siementää
Oletko koskaan nähnyt kastanjapuuta kukassa? Siis sitä kastanjapuuta, jonka paahdetuilla terhoilla herkutellaan talvisaikaan Suomessakin. Jalokastanja (Castanea sativa) on eri puu kuin Etelä-Suomessa hyvin viihtyvä hevoskastanja (Aeusculus hippocastanum), ja eron huomaa etenkin kukista. Kun hevoskastanja kukkii keväällä valkoisin tai vaaleanpunaisin kukkatertuin, ovat jalokastanjan kukat kullankeltaisia pitkulaisia norkkoja. Ja onhan toki terhoissakin eroa. Jalokastanjan pähkinäiset hedelmät ovat
Nyt kannattaa kaikkien kynnelle kykenevien suunnata Helsingin Haagassa, Laajasuontien läheisyydessä kukkivaan alppiruusupuistoon. Tunnelma siellä on juuri nyt satumainen, sillä rhodoilla ja atsaleoilla on meneillään erinomainen kukintavuosi. Mäntymetsään sijoitetun puiston pohjoisosasta löytyy atsaleoiden ilotulitus: Kun pysähtyy lämpimänä päivänä sateen jälkeen istutusten lävitse johtaville pitkospuille, atsaleoiden aromaattinen tuoksu täyttää ilman. Seuraavaksi tie vie voimalinjan alitse puiston toiseen
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
