Kansallisen vieraslajistrategian valmistelu on loppusuoralla. Luonnos on parhaillaan kommentoitavissa internetissä helmikuun ajan. Strategiaa valmistellut työryhmä toivoo kansalaisten antavan palautetta strategian sisältämistä näkökulmista ja ehdotetuista toimenpiteistä ennen ehdotuksen viimeistelyä.
Kansalaisia kannustetaan ottamaan kantaa erityisesti siihen, ovatko strategiassa esitetyt keinot vieraslajien aiheuttamien haittojen vähentämiseksi toimivia.
Haitalliset vieraslajit ovat koskettaneet viime vuosien aikana yhä useampaa suomalaista. Rapurutto on voinut hävittää oman mökkijärven alkuperäisen jokiravun kokonaan, tai järvi on voinut kasvaa umpeen vesiruton vallattua sen. Naapurin takapihan on voinut vallata jättipalsami, tai kaupungin puiston pensaat ja puut ovat joutuneet citykanin kaluamiksi.
Vahingot vuosittain yli 1000 miljardia euroa
Vieraslajit ovat ihmisten mukana uusiin paikkoihin levinneitä eliölajeja, kuten esimerkiksi puutarhakasveja, riistaeläimiä, vesieliöitä tai tuholaisia. Ihminen on tuonut vieraslajeja tarkoituksella uudelle alueelle, kuten esimerkiksi puronieriän Pohjois-Amerikasta Suomeen vapaa-ajankalastusta varten.
Vieraslaji on voinut kulkeutua ihmisen mukana uudelle alueelle myös tahattomasti, kuten esimerkiksi Itämereen laivojen mukana tullut merirokko. Uudessa elinympäristössään nämä meille vieraat lajit voivat aiheuttaa monenlaista haittaa. Ne voivat muuttaa ympäristöä, vaikeuttaa alkuperäisten lajien selviytymistä, levittää tauteja tai aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi viljelykasveille tai metsätaloudelle.
Yleisesti vieraslajeja pidetäänkin maailmassa elinympäristöjen häviämisen jälkeen luonnon monimuotoisuuden kannalta toiseksi suurimpana uhkatekijänä. Vieraslajien aiheuttamat maailmanlaajuiset vahingot ovat vuosittain suuremmat kuin 1 400 miljardia Yhdysvaltain dollaria (1 054 miljardia euroa), mikä vastaa 5 % maailman bruttokansantuotteesta. Haitallisten vieraslajien aiheuttamien kustannusten määrä Euroopassa, jos mitään ei tehdä, arvioitiin olevan vuonna 2010 yli 12,5 miljardia euroa vuosittain.
Merkittäviä tuhoojia
Työryhmä arvioi valmistelutyön aikana, mitkä ovat Suomen haitalliset vieraslajit. Arvion mukaan tällä hetkellä Suomessa on 196 haitallista vieraslajia, jotka aiheuttavat erilaisia suoria tai välillisiä haittoja. Näistä haitallisista vieraslajeista merkittävin osa, 147 lajia, on maa- ja metsätalouden kasvintuhoojia, jotka haittaavat tai uhkaavat maa- ja metsätalouden harjoittamista sekä joissain tapauksissa myös alkuperäistä luontoa. Tällainen haitallinen tuhoeläin on esimerkiksi puutarhoissa ja pelloilla merkittävää taloudellista haittaa aiheuttava espanjansiruetana.
Muista haitallisista vieraslajeista viisi lajia esiintyy Suomen aluevesillä Itämeressä, kuten esimerkiksi kalastajien pyydyksiä limoittava petovesikirppu. Sisävesistöissä tavataan viittä haitallista vieraslajia, joista esimerkiksi täplärapu voi hävittää paikallisen jokirapukannan. Minkki on esimerkki haitallisista vieraista maaselkärankaisista. Se saalistaa vesilintuja ja kilpailee alkuperäisten lajien kanssa, ja se estää jo syrjäyttämänsä vesikon paluun.
Erilaisiin puutarha- ja koristekasveihin kuuluu 23 haitallista lajia, joista esimerkiksi jättiputket leviävät voimakkaasti ja aiheuttavat jopa terveydellisiä haittoja, kuten ihmisen iholla vakavia palovamman kaltaisia, hitaasti parantuvia iho-oireita. Suomessa on myös vieraita sisätuholaisia, joista yhdeksästä haitallisesta lajista esimerkiksi vaatekoi on tuttu tekstiilituholainen.
Euroopan pohjoisella reunalla sijaitseva Suomi on toistaiseksi välttynyt sellaisilta mittavilta vieraslajien haittavaikutuksilta, jotka muualla Euroopassa ovat jo tulleet tutuiksi. Työryhmän työssä on ollut mukana 100 asiantuntijaa. Heidän avullaan on selvitetty, kuinka voidaan toimia etukäteen, vähentää tai torjua vieraslajien aiheuttamia haittoja. Tavoitteena on toimia Suomessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa haitallisten vieraslajien torjumiseksi, sillä tällöin vieraslajien haittojen torjunta on tehokkainta sekä myös huomattavasti halvempaa.
Palautetta voi antaa osoitteessa: www.mmm.fi/vieraslajit . Kansalaiskuuleminen on käynnissä 28.2.2011 asti. Strategian on määrä valmistua maaliskuun lopulla.
Mainos – sisältö jatkuu alla
Tutustu Oma PIHA -lehteen
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Hortoilua eli villivihannesten keräämistä ja niistä nauttimista voi oppia tänä keväänä myös verkkokurssilla. Ensimmäinen suomalainen villivihanneksiin keskittyvä verkkokurssi ”Ummikosta hortoilijaksi” vastaa hortoilutrendin myötä kasvaneeseen valtavaan kysyntään. Hortoilun pioneerien, Hortoilu.fi -sivuston ylläpitäjien Raija ja Jouko Kivimetsän kurssin myötä jokainen oppii tunnistamaan syötäviä, terveellisiä kasveja sekä keräämään, käyttämään ja säilömään niitä. Horta on luonnon tarjoamaa todellista superruokaa.
Suomessa esiintyy alustavan kartoituksen mukaan runsas 120 haitallista vieraslajia, joista valtaenemmistö on maa- ja puutarhatalouden tauteja. Haitalliset vieraslajit voivat aiheuttaa ympäristöllistä, taloudellista tai muuta yhteiskunnallista haittaa, ja niitä on kartoitettu kansallisen vieraslajistrategian valmistelua varten. Strategialla edistetään vieraslajien aiheuttamien uhkien ja riskien saamista hallintaan Suomessa. Parhaillaan valmisteltavassa kansallisessa vieraslajistrategiassa tavoitteena on tunnistaa haitalliset vieraslajit sekä löytää
EU:n jäsenmaat ovat hyväksyneet vieraslajiluettelon. Luettelon sisältämien lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty. Sen sijaan täpläravun pyynti ja käyttö voi edelleen jatkua, vaikka laji sisältyykin EU:n luetteloon. Kansallinen vieraslajilaki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Vieraslajilaki antaa mahdollisuuden nimetä myös kansallisesti haitallisia vieraslajeja, joista voi aiheutua vahinkoa erityisesti Suomen oloissa. EU:n jäsenvaltiot
Haitalliset vieraslajit ovat vakava uhka monimuotoiselle luonnolle. Nyt niitä halutaan torjua uuden vieraslajilain voimin, joka on parhaillaan lausunnoilla. Lain tavoitteena on yhdessä Euroopan laajuisten toimenpiteiden avulla estää kaikkein haitallisimpien vieraslajien tuominen Suomeen, niiden kasvattaminen sekä erityisesti luontoon leviäminen. Vieraslajit ovat ihmisen mukana uusiin paikkoihin levinneitä eliölajeja kuten puutarhakasveja, riistaeläimiä, vesieliöitä tai tuholaisia. Ne voivat
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
