Siirry sisältöön

Orkney-saaret sijaitsevat Skotlannista pohjoiseen. Ilmasto on leveyspiiriin nähden leuto, vaikka saariryhmä on yhtä pohjoisessa kuin Viron Hiidenmaa. Lämpömittari käy harvoin pakkasen puolella. Viime talvena lunta satoi yhtenä päivänä – lounaan jälkeen se oli jo sulanut. Golfvirta pitää vedenlämmön tasaisena ja talvet leutoina.

Jos talvi onkin kadehdittavan lauha, on kesä viileä. Yli 20 asteen lämpö on harvinainen. Valtameren vaikutus tasaa vuodenaikojen vaihtelua: loppukesän lämpimin meri on noin 15-asteinen, talven kylmin puolestaan 6 °C vasta kevään korvalla. Kevään tulo kestää pitkään.

Muuripuutarhaan käydään uusgoottilaisten kaariporttien kautta.

Viimassa kärvistellään

Moni kasvi viihtyy kosteassa ilmastossa, kun talvisin on vain hitunen pakkasta. Eteläisen pallonpuoliskon arkajalat kuten sinisarjat (Agapanthus) talvehtivat avomaalla, samoin soihtuliljat (Kniphofia) ja ruostekukat (Crocosmia). Siroverenpisara (Fuchsia magellanica) leviää paikoitellen lähes haitallisen vieraslajin tavoin, silti sitä istutetaan paljon. Kestävämpää tuulensuojapensasta saa hakea. 

Kafferinmiekka (Hesperantha coccinea) hehkuu loppukesällä ja syksyllä.

Lähes puuttomilla saarilla, joilla meikäläiset myrskylukemat ovat arkipäivää, on tuulensuojaistutus tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Vasta sen jälkeen voi istuttaa muita kasveja. Silti puut lopettavat pituuskasvun päästyään tuulensuojapensaiden mittoihin. Tuuli palelluttaa oksankärjet niin, että puut jäävät pensasmaisiksi. Suojaisan puutarhan luominen kestää kymmeniä vuosia, sillä tuulensuojaistutuksen täytyy olla monikerroksinen.

Haastaville saarille on silti tehty puutarhoja. Kasvimaiden ympärille on rakennettu kiviaitoja ja lasiverannoilla kasvatetaan esimerkiksi tomaattia ja tuoksuherneitä: pitkät varret menisivät riekaleiksi taivasalla. Talot ovat perinteisesti pieniä ja matalia, tuuli ei sellaisiin pahasti osu. Kaikkein vanhimmassa talotyypissä on pyöristetyt nurkat.

Liljapuu (Cordyline) menestyy avomaalla. Sen juurella kukkii pallo-ohdake (Echinops) ja punakukkainen siankärsämö (Achillea millefolium). Kukkapenkkiä reunustaa laventelirivi (Lavandula).

Yllättävä kartano

Pienellä Rousayn saarella, joka tunnetaan lukuisista esihistoriallisista rakennelmista, on häkellyttävää törmätä korkeaan ja komeaan kartanoon. Trumland House uhmaa tuulta rannan tuntumassa. Yhteysaluslaiturilta on talolle lyhyt matka, mutta mäki on niin jyrkkä, että hiihtohissi ei olisi pahitteeksi. Etelärinteeseen osuvat lisäksi myrskyisimmät lounaistuulet.

Yrmeät leijonat vahtivat Trumland Housen sisäänkäyntiä.

1800-luvun loppupuolella rakennetun kartanon restaurointi on vielä kesken, mutta puutarhaa on kunnostettu laajasti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Uudet omistajat ostivat pahoin rapistuneen paikan vuonna 2002. Kookkaat puut olivat onneksi olemassa. Ne tuovat puutarhaan ainutlaatuisen tunnelman. Tuulenpieksämällä saarella on satumainen metsä!

Talo ja puutarha on rakennettu 1870-luvulla sen ajan tyyliin, joka mukaili keskiaikaa. Puutarhaan kuljetaan uusgoottilaisten holvikaarien ali, mikä voi olla joko ihastuttavaa tai naurettavaa kitschiä. Joka tapauksessa tyyli on yhtenäinen sekä kartanossa että puutarhassa.

Orkneyläinen Alan Bremner on jalostanut useita kurjenpolvia (Geranium), mutta kuvan maanpeittokurjenpolvi vaikuttaa olevan walesiläinen 'Dusky Crûg', jota näkyy silloin tällöin myynnissä Suomessakin. Korkea perenna on anatolianpaloyrtti (Phlomis russeliana).

Perusbrittiläistä tunnelmaa

Trumlandin muuripuutarha on brittiläisittäin tavanomaisen perinteinen, meikäläisittäin erityisen ihastuttava juuri siksi. Se on kivimuurien ympäröimä neliömäinen alue, jonka kulmassa on vanhanajan puinen ansari. Ristikkäiset käytävät halkovat muotopuutarhan neljään osaan. Muurien suojissa kukkivat ruusut, lupiinit, sinisarjat, kurjenpolvet, pallo-ohdakkeet ja monet muut tutut englantilaispuutarhan kasvit. Puisen obeliskin takana voisi odottaa törmäävänsä neiti Marpleen.

Sinisarjat (Agapanthus) menestyvät talvien yli ulkona.

Niin talo kuin puutarhakin yritetään palauttaa mahdollisimman lähelle alkuperäistä olemusta 1800-luvun lopulta, niinpä muotopuutarha noudattaa niitä linjoja, joita heinittyneestä alueesta oli vielä havaittavissa ja valokuvien perusteella pystyttiin selvittämään. Kukkapenkkejä kehystävät puiset säleiköt ja alueen kulmauksessa on viehättävä viktoriaaninen kasvihuone, jonka puurunko on sinnitellyt pystyssä kohta 150 vuotta. Se pystyttiin pelastamaan. Kasvihuonetta käytetään lähinnä taimikasvatukseen ja arimpien kasvien talvetukseen, mutta siellä kasvaa myös viinirypäleitä ja tomaatteja.

Vaikka kivimuuri on korkea, sen yli voi nähdä ylärinteen karua nummea. Siellä ei ole puun puuta, vain muutama lammas matalien puskien suojissa. Pakostakin tulee miettineeksi, millaisia ponnistuksia tällaisen puutarhan luominen karuun nummirinteeseen on vaatinut.

Viktoriaaninen kasvihuone on hyötykäytössä: taimia ja viinirypäleitä.

Satumetsään

Vaikka Trumland Housea ympäröivät kauniit muotopuutarhat, on puronvarren metsäkaistale erityisin, ehkäpä satumaisen tunnelman takia. Orkneyllä ei ole montaa paikkaa, jossa voisi samoilla puunlatvuksien alla sammaleisten puunrunkojen lomassa. Metsän reunassa solisee puro, joka johtaa myllylammelle alempana rinteessä. 

Puut tuovat suojaa aremmille taimille. Japaninvaahterat (Acer palmatum), magnoliat ja jopa chilenaraukarian (Araucaria araucana) taimi kasvavat kookkaiden puiden suojassa. Suurimmat puut ovat vuorivaahteraa (Acer pseudoplatanus), joka on tavallista metsävaahteraa kestävämpi Pohjanmeren tuulisissa oloissa.

Jättigunnera (Gunnera manicata) viihtyy Orkneyn lauhankosteassa ilmastossa.

Orkneyllä on muutenkin kostea sää, mutta metsän siimeksessä myllypuron pulputessa viihtyvät kosteutta rakastavat saniaiset, verenpisarat ja hortensiat erityisen hyvin. Suurilehtiset hortensiat eivät siedä tuulista kasvupaikkaa, mutta puiden alla suojassa ovat vaaleansini- ja punakukkaiset jalohortensiat (Hydrangea Macrophylla-Ryhmä) elementissään.

Polku seurailee puiden alla puronvartta ylärinteeseen. Puron rakennettu uoma mutkittelee välillä s-kirjaimen muotoon, jolloin puron yli kuljetaan pitkin romanttisia pikku siltoja. Juuri kun tuntuu siltä, että ehkä pitäisi kääntyä takaisin, tullaankin polun loppuun, jossa odottaa yllätys. Vehmaiden saniaisten ja jyrkkien sammaloituneiden seinämien keskellä on aukio. Pieneen lampeen kohisee vesiputous. 

Muuripuutarhan suojassa on Orkneyllä harvinainen näky, kukkapylväs. Normaalioloissa tuuli kaataisi sen hetkessä kumoon.
Vesiputousaukiolla on vehreän viidakkomainen tunnelma.
Vesiputous solisee luonnonpurosta metsäpuutarhan puronuomaan.
Polku seurailee puronvartta metsäpuutarhassa. Puiden alla viihtyvät muun muassa verenpisarat.
Puronvarren metsäpuutarhassa kukoistavat jalohortensiat (Hydrangea Macrophylla-Ryhmä). Taustan portista päästään muuripuutarhaan.
Puronvarren metsäpuutarhassa voisi odottaa kohtaavansa velhoja ja hobitteja.
Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *