Oma PIHA

Eteläsavolaiset mehiläistarhaajat ovat menettäneet lähes puoletmehiläispesistään, sillä noin tuhat pesää on tuhoutunut viime talven aikanalähes täydellisesti. – Hunajantuotantoon tuhot eivät välttämättä vaikuta,sillä käynnistyneestä pääsatokaudesta näyttää tulevan hyvä. Korkeampisatomäärä kompensoisi tappioita, kertoo koulutuspäällikkö LAURI RUOTTINENSuomen mehiläishoitajain liitosta. Maan pohjoisosissa mehiläistarhoja kohdanneet tappiot ovat huomattavastisuuremmat kuin etelämpänä, jossa mehiläispesistä on tuhoutunut noinneljäsosa. Lauri Ruottisen mukaan syyt talvitappioihin

Euroopan parlamentti on keskiviikkona hyväksynyt uudet määräyksetgeenimuunneltujen tuotteiden merkitsemisestä ja jäljittämisestä. Määräyksetkoskevat sekä geenimuunneltuja elintarvikkeita että rehuja. Parlamentin hyväksymää säädöspakettia pidetään askeleena kohtigmo-tuotteille asetetun tuontikiellon purkamista EU:ssa. Uusiengmo-lajikkeiden käyttö sekä viljelyssä että ruokatuotteissa on ollut EU:ssakielletty vuodesta 1998. Säädökset edellyttävät, että ruuantuottajien on eroteltava gmo-lajikkeettavanomaisista ja estettävä gmo-valmisteiden sekoittuminen tavanomaisiinvalmisteisiin. Gmo-tuotteita on myös pystyttävä seuraamaan

Tästä kesästä tulee mahdollisesti hyvä hunajakesä. Kasvit ovat saaneetriittävästi kosteutta ja kukinnasta on tulossa runsas. Mehiläistenhunajaviikot ovat alkaneet. Viileä alkukesä antoi mehiläispesille aikaakeskittyä pesän väkimäärän kasvattamiseen ankaran talven jälkeen.Mehiläishoitajat toivovatkin aurinkoisia medenkeruupäiviä seuraavan neljänviikon ajaksi. Näin saataisiin tänä kesänä kunnolla suomalaista hunajaa. Suomessa on noin 40 000 mehiläispesää. Tällä pesämäärällä tuotetaan 60prosenttia Suomessa syödystä hunajasta.

Valtakunnallisesta mustikkasadosta on tulossa keskinkertainen, Itä-Suomessaja Kainuussa paikoin runsas, Länsi-Suomessa keskinkertainen. Marjatkypsyvät Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälissä, mutta paikoin avoimilla jaaurinkoisilla paikoilla marjoja voi etsiä jo heinäkuun alkupuolella.Keski-Suomessa ja Oulun läänissä mustikka kypsyy 21.-27. heinäkuuta. Nämätiedot selviävät Metsäntutkimuslaitos Metlan valtakunnallisenluonnonmarjojen satotutkimuksen maastomittauksista. Mustikan satoennusteet vaihtelevat alueittain. Etelä-Suomessa satotasomuodostuu keskinkertaiseksi, paikoin runsaaksi. Alavimmilla maillaItä-Suomessa ja Suomenselän alueella Länsi-Suomessa

Elinkeinoelämää, maataloutta ja työntekijöitä edustavat elintarvikeketjun järjestöt ovat toimittaneet valtioneuvostolle vetoomuksen elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentamisesta 12 prosenttiin vuonna 2004. Verokannan alentaminen kohti eurooppalaista tasoa parantaa elintarvikealan toimintaedellytyksiä, tukee kotimaista työllisyyttä ja kulutuskysyntää sekä helpottaa ruokakorien hintavertailuja EU-maiden välillä. Nykyinen elintarvikkeiden 17 prosentin verokanta ylittää noin 10 prosenttiyksiköllä EU-maiden keskimääräisen verotason. Elintarvikeketjun järjestöt vaativat, että arvonlisävero lasketaan

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT jatkaa viime vuoden kesälläaloitettua tutkimusta kasvintuhoojista ruoka- ja rehuherneviljelyksillä.Hernettä voivat kiusata kasvitaudit, rikkakasvit ja tuhoeläimet. Tärkeimpiätuhoojia ovat hernekääriäinen, kärsäkkäät, taimipolte, lehtilaikkutaudit,tyvitaudit ja peltojen yleisimmät rikkakasvit. Pahimman tuholaisen,hernekääriäisen esiintymistä seurataan pellolle viedyilläferomonipyydyksillä, jotka houkuttelevat kääriäisen koiraitaliimapyydykseen. Pyydysten avulla voidaan arvioida kemiallisen torjunnantarvetta ja ajankohtaa kullakin pellolla. Kartoituksella ennakoidaan suojelutarvetta Tällä hetkellä

Tekniikan tohtoriksi toukokuussa väitellyt SANNA VILJAKAINEN esittää väitöskirjassaan kaksi menetelmää, joilla marjamehusta saadaan poistettua happoja jatkokäsittelyn helpottamiseksi. Pohjoisten alueiden marjat soveltuvat monien tuotteiden valmistamiseen. Nesisältävät kuitenkin paljon happoja ja vähän sokeria, mikä aiheuttaaongelmia jatkojalostukselle. Esimerkiksi viininvalmistuksessa kotimaistamarjamehua laimennetaan ja siihen lisätään runsaasti sokeria. Näinkuitenkin viinin aromi kärsii ja marjoille tyypilliset ominaisuudetlaimenevat. Kaksi menetelmää Sanna Viljakainen

Ensimmäiset pelloilla kasvatetut mansikat ovat tulleet torien ja kauppojen myyntipöydille. Varhaisimmat kotimaiset mansikat on poimittu Lounais-Suomen marjatiloilta, jossa ne on kasvatettu harson alla tai muovitunneleissa. Kuluttajat pääsevät mansikan makuun maksamalla noin 3,5-5 euroa puolen litran roveesta. -Kyse on kuitenkin vasta pienistä eristä, joiden poimintakustannukset kohoavat todella korkeiksi, kerrotaan Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta. Loppuviikkoa kohti mansikkaa

Keskikesällä puutarhoja värittävät heinäkuun nimikkokasveiksi valitut kurtturuusut Rosa rugosa -ryhmä ja ketoneilikat, Dianthus deltoides. Upeimmillaan ne ovat suurissa ryhmissä laajoina istutuksina. Kovin krantuiksi näitä keskikesän kaunottaria ei myöskään voi moittia, sillä molemmat ovat hyvin kestäviä eivätkä vaadi kasvupaikaltaan paljoa. Kurtturuusu supersuosittu Tuuheaoksainen ja kestävä kurtturuusu on suosituin pensasruusumme. Se kukkii pitkään ja kasvattaa näyttävät kiulukat,

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto järjestää jälleen kesälläleikkimielisen kilpailun siitä, mistä löytyy Suomen suurin mansikka ja senkasvattaja. Kisaan voivat osallistua niin kotipuutarhurit kuinkaupallisesti marjoja tuottavat ammattiviljelijät ympäri maan.Lopputuloksen ratkaisee mansikan paino. Palkinnoksi kärkisijoillesijoittuneille on luvassa muun muassa kylpyläloma, risteily ja erilaisiasäilöntätarvikkeita. Kilpailuaikaa elokuun puoliväliin Kilpailuaika kestää elokuun 15. päivään asti. Aikaa pidennettiinviimevuotisesta mansikan satokauden ajoittuessa tänä

Kevään ja alkukesän viileät säät ovat hidastaneet avomaavihannestenistutuksia ja kylvöjä sekä kasvustojen kehitystä. Varhaisvihannesten satoon noin viikon normaalista myöhässä. Kuivuus ei ole päässyt kasvustojakiusaamaan, sillä sadetta on tullut useimmilla alueilla vähintäänkinriittävästi. Kotimaista avomaan kiinankaalia on ollut tarjolla jo parin viikon ajan.Satoa on kasvatettu Ahvenanmaalla harsojen alla, mutta myös mantereella,erityisesti Mikkelin alueella kiinankaalin sadonkorjuu on ollut

Monet luonnonkukat aloittavat parhaillaan kukintaansa. Siro kukkakimppu kahvipöydällä tai terassin pieleen sijoitettu suuri maitotonkka täynnä koiranputkia on osa kesäjuhlien idylliä. Kestävimmät kimput poimitaan aamulla nuppuisina. Luonnonkukatkin saa kestämään maljakossa useita päiviä, kun valitsee oikeita kasveja ja kerää kukat viileällä säällä. Keskipäivän auringossa kasvit haihduttavat paljon vettä. Tällöin niiden johtosolukkoihin syntyy poiminnan yhteydessä helposti ilmakuplia ja